Puutarhakaupungin syntysanat Tuusulassa ja ekologisen asumisen vaateet Leppävaarassa

Vuosikymmen sitten lähdettiin Tuusulan Klaavonkallion aluetta ennakkoluulottomasti kehittämään puutarhakaupungin suuntaviivojen mukaan. Alueen rakennuttajana Asuntosäätiö on lähtenyt samoista perusarvoista ja johtoajatuksista kuin aikanaan Espoon Tapiolan puutarhakaupungin suunnittelussa. Toki siten, että muuttunut aika ja muuttuneet asumisen vaatimukset on otettu huomioon.

Suunnittelussa on kiinnitetty erityishuomiota arkkitehtuurin, rakennusryhmien ja istutusten vaikutukseen alkuperäiseen maisemaan.

Asuntosäätiö toteuttaa noin 20 ha alueelle uuden korkealaatuisen asuntoalueen. Heti ydinkeskustan viereen Hyrylään nousevalle alueelle tulee noin 600 rivi- ja kerrostaloasuntoa.

Myös Espoon Leppävaaran alueen kehittäminen käynnistyi 90-luvulla. Asuntosäätiö on ollut aktiivisesti mukana kehittämässä Leppävaaran vireää keskustaa. Hankkeiden tuloksena syntyi kaksi korttelia: toisen painopisteenä oli asukasyhteistyössä toteutettu sisäpiha ja toisessa paneuduttiin ekologisen asumisen ratkaisuihin.

Leppäviidan korttelissa tonttien luovutusehdoissa on velvoite noudattaa ekologisia koerakentamisteemoja. Jokaisessa kohteessa on erikseen tutkittu ja käytetty erilaisia ekologisia teemoja. Suurin osa tutkituista teemoista on voitu myös soveltaa käytännön rakentamiseen.

Merellinen Pickala, laatua lisääntyvään vapaa-aikaan

Suomenlahden rannalla Siuntiossa on kansainvälisen tason monipuolinen asuin- ja vapaa-ajanalue.

Asuntosäätiö on 80-luvulta lähtien panostanut pieteetillä Pickalan suunnitteluun, arkkitehtuuriin ja maisemointiin. Asetetut tavoitteet näkyvät mm. Golfkartanon ja Saunaniementiellä olevien rakennusten ja ympäristöjen huoliteltuna ja harkittuna kokonaisilmeenä.

Vielä rakentamattomista tonteista ja korttelikokonaisuuksista ollaan suunnittelemassa Pickalan kokonaisuuteen saumattomasti liittyviä osia.

Työ jatkuu ja tällä hetkellä asiakkaamme voivat ostaa vapaa-ajan tontteja alueelta tai hankkia golf-osakkeita tai pelioikeuksia yhdeltä Euroopan suurimmista golf-kentistä.

Tapiolasta länteen - uusi merikaupunki Kivenlahteen

1970–luvulla palattiin pohjoisesta. Kuljettiin 20 km Länsiväylää pitkin Espoonlahden rannoille Kivenlahteen, jonne rakentui moderni merikaupunki.

Espoon Kivenlahdessa suunnittelun tavoitteena on ollut rakentaa asuinympäristö, jonka lähtökohtana on ihminen, hänen biologiset ja sosiaaliset perustarpeensa. Pyrkimyksenä on ollut luoda kaupunkimiljöö, joka kasvaa maaston, luonnon olosuhteiden ja ilmaston asettamista perusedellytyksistä. Kivenlahdessa on haluttu ottaa huomioon luonnon suuret elementit; meri, merenranta ja vesi kaupunkisuunnittelun tärkeinä tekijöinä. Meri onkin Kivenlahden ominaispiirre, sillä rantaviivaa on lähes kaksi kilometriä.

Kivenlahdella on kahdet kasvot. Toiset kääntyvät merelle ja toiset Länsiväylän suuntaan. Merelle avautuva kaupunkikuva on mielenkiintoinen. Sen polttopisteenä on Merikeskus altaineen. Merikeskuksen välittömässä tuntumassa on amfiteatterin muotoon suunniteltu rivi- ja terassitalojen ryhmä Amfi, jonka naapuriksi on nousemassa Meritorni.

Kivenlahden ranta-alueesta on valtaosa jätetty puistoksi ja virkistysalueeksi.

Asuntosäätiö aloitti Kivenlahden rakentamisen vuonna 1971 ja se on alueena lähes valmis. Kivenlahdessa on noin 13 000 asukasta ja koko Espoonlahden suuralueella, jonka osa Kivenlahti on, noin 40 000 asukasta.

Työ jatkui Rovaniemellä ja Jyväskylässä

Korkalorinne - Napapiirin puutarhakaupunki

Asuntosäätiö on ollut mukana toteuttamassa Rovaniemen Korkalorinteen asuntoalueen 1950-luvun lopulla.

Alvar Aallon suunnittelema Korkalorinne on kuuden hehtaarin suuruinen ja oli alunperin tarkoitettu laajemman kokonaisuuden aloituskortteliksi. Alkuperäinen hanke ei toteutunut koko laajuudessaan, mutta on pienoiskoossakin osoitus siitä, että puutarhakaupunki-ihanteisiin perustuva asuntoalue on mahdollinen muuallakin kuin eteläisessä Suomessa.

Suunnitelman taustana on Tapiolassa käytetty periaate eri asumismuotojen toisiaan rikastuttavasta vaikutuksesta.

60-luvulla omaksutut ratkaisut ja arkkitehtuuri ovat varsin moderneja tänäkin päivänä.

Toteuttajana yksityinen organisaatio - Asuntosäätiö

Tapiola on yksityisen, yleishyödyllisen organisaation, vuonna 1951 perustetun Asuntosäätiön työn tulos ja uhkarohkean suunnitelman toteutuma.

Asuntosäätiö perustettiin kuuden kansalaisjärjestön toimesta suunnittelemaan ja rakentamaan Suomen oloihin sovellettua ja kehitettyä puutarhakaupunkia - suomalaista kaupunkirakentamisen mallia.

Tapiolan tavoitteet

Asuntosäätiö asetti Tapiolalle korkeat tavoitteet alusta lähtien. Luonnonläheisyys, toimiva yhdyskuntakokonaisuus, läpileikkausyhdyskunta ja tasokas arkkitehtuuri olivat keskeisiä lähtökohtia. Haluttiin rakentaa mahdollisimman itsenäinen tytärkaupunki asunto- ja työpaikka-alueineen sekä toimivine kauppa- ja palvelukeskuksineen. Tavoiteltiin ihanneyhdyskuntaa, jossa yhdistyisivät kaupungissa ja maalla asumisen hyvät puolet.

Suomen parhaat arkkitehdit Tapiolaa suunnittelemassa

Tapiolan ovat suunnitelleet Suomen parhaat arkkitehdit, joille kullekin on annettu omat kokonaisuutensa suunnittelua ja ideointia varten.

Tapiola on tiimityön tulosta

Tapiola on syntynyt eri ammattialojen yhteistyönä. Suunnittelussa ovat olleet mukana eri alojen asiantuntijat, kuten arkkitehdit, sosiaalipoliitikot, tekniikan asiantuntijat ja puutarha-arkkitehdit. Lisäksi mukana ovat olleet tiedottamisen, kulttuurin, kotitalouden sekä lasten ja nuorisoasioiden asiantuntijat ja hallinto- sekä talousihmiset.

Vastuullista rakentamista ja suunnittelun vapautta

Tapiola on esimerkki vastuullisesta rakennuttamisesta, vahvasta kokonaisnäkemyksestä ja intohimosta laatuun. Suunnittelu ja rakennuttaminen lähti liikkeelle kunnallisesta byrokratiasta vapaana ja on sittemmin jatkunut hyvänä yhteistyönä Espoon kaupungin kanssa.