Asokodit_kierrattaa_vanhat_kodinkoneet
13.11.2019
Jari Riskilä
Viestintä on palvelua

Käynnistämme Asokodeissa ensi vuonna mittavat viihtyvyysremontit. Uusimme asunnot lähes täysin taloissa, jotka lähestyvät 30 vuoden ikää. 90-luvulla rakennettujen kohteiden suuresta määrästä johtuen nämä remontit muodostavat melkoisen urakan, joka helpottaa vasta 2030-luvun alussa.

Putkiremonteista ei ole kyse, koska talot eivät ole vielä siinä iässä, että putkistot olisivat  uusimisen tarpeessa. Sen sijaan muun muassa asuntojen kalusteet ja pintamateriaalit kaipaavat päivitystä, jotta asumisviihtyisyys paranee. Siitä nimi remonteille, joiden tarve on käynyt ilmi myös asiakastyytyväisyystutkimuksissa.

Asoasuntojen remontoimisessa on se erikoispiirre, että lähtökohtaisesti ne pitää toteuttaa asukkaiden asuessa kodeissaan. Asumisoikeussopimus on tehty tiettyyn asuntoon, eikä sitä voi siirtää remontin takia toiseen huoneistoon. Yhtiö toki hyvittää remontista aiheutuneita haittoja asukkaalle.

Tämänkaltaisessa tilanteessa viestinnällä on korostunut merkitys. Asukkaiden pitää tietää hyvissä ajoin, mitä heidän kodeissaan ja kiinteistössä tullaan tekemään ja millä aikataululla. Viestinnän tehtävänä on helpottaa asumista remontin keskellä.

Puutteellinen viestintä heikentää aina loppujen lopuksi asunnon omistajan mainetta, vaikka viestintävastuu olisi esimerkiksi urakoitsijalla. On toisaalta myös kohtuutonta vaatia, että urakoitsijat tai isännöitsijät olisivat kautta linjan ammattitasoisia viestijöitä oman asiantuntijuutensa lisäksi.

Olemme todenneet, että on meidän tehtävämme varata viestintään riittävästi resursseja, mikäli haluamme hoitaa sen siten kuin asukkaiden etu vaatii. Palkkasimme elokuussa projektiviestinnän asiantuntijan, joka antaa viestinnälle kasvot, laatii viestintämallit hankkeille sekä on urakoitsijoiden tukena käytännön tiedotustyössä.

Näemme viestinnän palveluna, joka tukee asiakaspalvelustrategiamme toteutumista. Asia ei tietenkään tule kuntoon pelkästään yhden työntekijän palkkaamisella, vaan on jatkuva oppimisprosessi remonttihankkeiden eri osapuolien välillä.

Olemme harjoitelleet asiaa viihtyvyysremonttien pilottihankkeissa ja oppineet paljon, kuten sen, että viestintä on jatkuvaa vuorovaikutus- ja kehitystyötä. Kaikki ei kuitenkaan mene jokaisessa hankkeessa kuin strömsöössä. Avoin vuorovaikutus helpottaa myös ongelmatilanteiden hoitamista.

Lähivuosina meillä käynnistyy korjaushanke lähes joka viikko jossain päin Suomea 31 paikkakunnalla. Kohteetkin ovat hyvin erilaisia omakoti-, pari-, rivi-, luhti- ja kerrostaloja.

Meitä kannustaa tässä tilanteessa se, että asukkaat odottavat näitä remontteja. He kokevat, että viihtyvyysremonttien myötä he saavat sitä palvelua, jota meiltä erityisesti kaipaavat.

Asuntojen laajamittaiset remontit parantavat ilman muuta myös asuntojemme kilpailukykyä markkinoilla. Asunnot remontoidaan laajalti sisältä, mutta uudiskohteeseen verrattuna viihtyvyysremontoiduissa taloissa tulee olemaan eräs tärkeä valtti. Niissä taloissa asuinyhteisö, pihapiiri ja asuinalue ovat jo vuosikymmenien myötä muodostuneet tutuiksi.

Ihmiset arvostavat yhä enemmän kodin ja asuinympäristön luomaa pysyvyyttä alati muuttuvassa maailmassa. Viihtyvyysremonttien avulla pystymme tarjoamaan asukkaille hyvät elämisen puitteet tutussa talossa pitkälle tulevaisuuteen.

Jari Riskilä
Asokotien toimitusjohtaja

Lue lisää
Asuntopolitiikalla_syntyvyys_nousuun
27.10.2019
Esa Kankainen
Asuntopolitiikalla syntyvyys nousuun
Saattaa kuulostaa kaukaa haetulta tuo otsikko, mutta sitä se ei ole. Asuntopolitiikalla vaikutetaan yllättävään moneen asiaan yhteiskunnassamme.

Asuntosäätiön perustajajäsenten edustajat hallituksessa ottivat Kotimaisema-lehdessä (tähän linkki lehteen) kantaa kohtuuhintaisen ARA-tuotannon merkitykseen. Teksteistä välittyi monipuolinen kuva siitä miten asuminen vaikuttaa yhteiskunnassa. 

Toimitusjohtaja Eija Koivuranta totesi vastauksessaan, että Väestöliitto pitää asuntopolitiikkaa yhtenä keskeisenä perhe- ja sosiaalipolitiikan kysymyksenä. Väestömuutokset, kuten syntyvyyden aleneminen, muuttoliike ja eliniän nousu ja ikääntyvän väestön kasvu, nostavat asuntopolitiikan merkitystä entisestään. 

Suomeen syntyy yhä vähemmän lapsia, mikä huolestuttaa asiantuntijoita. Kuka maksaa tulevat eläkkeet, hoitaa vanhukset ja tekee ylipäänsä töitä kansantalouden kehittymisen eteen? Syytä huoleen onkin ja ennen kaikkea syytä pohtia vakavasti toimenpiteitä, joilla tilanne saadaan korjattua.

Väestöliiton taannoisen perhebarometrin vastausten perusteella voidaan hyvällä syyllä esittää, että kohonneet asumiskustannukset ovat yksi tilanteeseen vaikuttava tekijä. Erityisesti lapsiperheissä asumisen kalleus koettiin keskeisimpänä arkeen vaikuttavana yhteiskunnallisena ongelmana. 

Eikä asumisen kalleus vaivaa tietenkään vain nuoria tai lapsiperheitä. Viime aikoina on puhuttu paljon asuntomarkkinoiden jakautumisesta kalliin asumisen kasvukeskuksiin ja alueisiin, joilla asuntojen hinnat ovat rajusti laskeneet. 

Asunnon hinnan romahtaminen koskee usein keski-ikäisiä ihmisiä, jotka ovat ostaneet asunnon kalliilla ja luottaneet siihen, että arvo säilyy. Omistusasunto on ollut tähän saakka suhteellisen varma sijoituskohde, mutta ei välttämättä ole enää. Näin nopeaan tilanteen muutokseen ei kukaan ole osannut varautua.

Onneksi ihminen on kekseliäs ja etsii vaihtoehtoisia mahdollisuuksia. Apuun on monessa tapauksessa tullut asumisoikeusasuminen. Yhä useampi myy omistusasunnon ja muuttaa asoasuntoon. Ilmiö on ollut nähtävissä Asokodeissa jo jonkin aikaa niin pääkaupunkiseudulla kuin myös maakunnissa.

Asukkaat ovat sanoneet perusteluiksi, että asoasunnon myötä saa riittävästi tilaa kohtuuhintaan ja vapautettua pääomia muuhunkin kuin asumiskäyttöön. Syrjäseudulla sijaitsevasta asunnosta saatavalla hinnalla ei toisaalta ole enää edes mahdollista hankkia omistusasuntoa kasvukeskuksesta. 

Asoasunnossa on etuna myös se, että asumisoikeusmaksu on asukkaalle riskitön sijoitus ja hän tietää saavansa rahansa takaisin. Mutta yhtälailla riskitön asumisen vaihtoehto on ARA-vuokra-asunto. Siinäkin asumisen hinta muodostuu asoasuntojen tavoin omakustannusperiaatteen mukaan kohtuulliseksi. Talouden suunnitteleminen on ennakoitavissa, kun vuokrat eivät nouse miten sattuu.

Valtiolla on siis jo hyviä keinoja vaikuttaa asumisen hintaan ja sitä kautta ihmisten elämänhallinnan mahdollisuuksiin. Pitkällä korkotuella tuotetut vuokra- ja asumisoikeusasunnot luovat asukkaille pysyviä ja turvallisia koteja, joita ei suhdannevaihtelut heilauttele. 

Tuotantotuen kritiikkinä on esitetty, että sitä kautta tuotettuja asuntoja ei riitä kaikille ja että vain harvat hyötyvät niistä. Pitäisikö sen sijaan kysyä, että miksi niitä ei tuoteta niin paljon, että kaikki halukkaat saisivat sitä kautta kodin itselleen. 

Ihminen hakee tulevaisuudelta toivoa ja valitsee tiensä sen mukaan, mikä näyttäytyy itselle järkevimmältä ratkaisulta. Ei keneltäkään voi vaatia muuta. Jos yhteiskunta haluaa tilanteen muuttuvan, tarvitaan toivoa antavia valinnanmahdollisuuksia. 

Asuminen on elämän perusta monessa asiassa. Kun se on kunnossa ja koetaan lisäävän turvallisuuden tunnetta elämään, ihminen jaksaa olla aktiivisempi yhteiskunnan jäsen niin työelämässä kuin yksityiselämässä ja varmasti myös perheen perustamisen suhteen.
Lue lisää
26 Kohde Alppikylänkuja 13
15.10.2019
Jari Riskilä
Lainlaatijankin kannattaa kuunnella asukkaita

Asokodit tekee asukkaiden kanssa laajempaa yhteistyötä kuin yhteishallintolaki velvoittaa. Yhtiömme kutsuu säännöllisesti koolle asukastoimikuntien puheenjohtajia niin alueellisesti kuin valtakunnallisestikin. Olemme myös perustaneet asukasaktiiveista koostuvan kehitystyöryhmän, jonka tavoitteena on nimensä mukaisesti toiminnan kehittäminen.

Asukasyhteistyö on meille tärkeä palautekanava ja työkalu kehittämisideoiden keräämiseen ja testaamiseen.

Syyskuun lopussa kokoontui jälleen Asokotien valtakunnallinen yhteistoimintaelin, Asofoorumi. Tilaisuudessa esittelimme ajankohtaisia hankkeitamme ja osallistujat saivat kysellä lisätietoja yhtiömme paikalla olleilta asiantuntijoilta.

Tilaisuuden toinen puolisko käytettiin ryhmätöihin kehittämisideoiden esiin nostamiseksi ja niistä keskustelemiseksi. Vuosittain kokoontuvan Asofoorumin yhtenä tavoitteena on antaa julkilausuma jostain ajankohtaisesta, tärkeäksi koetusta aiheesta.  Yksi ryhmätöiden aiheista oli asukasvaikuttaminen, josta myös työstettiin tämänkertainen julkilausuma.

Hallitusohjelman mukaan asumisoikeusjärjestelmää on tarkoitus uudistaa muun muassa vahvistamalla asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia.

Asofoorumissa nousi selkeästi esiin ymmärrys, että jos päätösvaltaa lisätään, myös vastuiden tulee kasvaa samassa suhteessa. Samoin nousi esiin, että mikäli vastuu kasvaa, asukkaiden halukkuus osallistua asukashallintoon pienenee. Asofoorumi ilmaisi selkeästi arvostavansa kiinteistönpidossa ammattilaisten asiantuntijuutta.

Asofoorumissa tilannetta verrattiin omistusasumiseen. Kun osaketaloissa taannoin lisättiin hallituksen vastuita, yhä harvempi osakas oli halukas tulemaan hallitukseen. Julkilausumassa todetaan, että asumisoikeusjärjestelmässä asukkailla on jo nykyisellään riittävät mahdollisuudet vaikuttaa yhteisön asioihin. Myös yhtiön kokemus asuntojen myynnin osalta on, että asoasunnoissa halutaan asua vaivattomasti ilman omistusasumiseen liitettäviä vastuita.

90-luvun alussa voimaan astunut yhteishallintolaki kaipaa päivittämistä, mutta tarvitaanko lisää päätösvaltaa vai pitäisikö löytää keinoja, joiden avulla lain tarkoitus voisi toteutua nykyistä tehokkaammin?

Tosiasia on, että talojen asukastoiminnot kilpailevat tänä päivänä ihmisten vapaa-ajasta monenlaisten ajanvietepalveluiden kanssa. Ihmiset eivät ole enää samalla tavalla kiinnostuneita talkoista tai asukaskokouksista kuin lain laatimisen alkuaikoina. Erityisesti internet on mullistanut ihmisten ajankäytön monella muullakin tavalla.

Asofoorumin julkilausumassa nostettiin hyvin esiin, että päätösvallan lisäämisen sijaan tarvitaan keinoja ja muotoja, joilla omistajayhteisöt voivat osallistaa asukkaita käyttämään heillä jo nykyisin olevia vaikutusmahdollisuuksia. Esimerkiksi sähköisiä välineitä pitäisi pystyä hyödyntämään asukaskokouskäytännöissä. Digitaalisten osallistumismahdollisuuksien   myötä saataisiin ehkä myös nuoria asukkaita paremmin mukaan asukashallintoon.

Huoli asukkaiden vähäisestä aktiivisuudesta ei ole vain Asofoorumin jäsenillä vaan myös meillä yhtiössä. On yhtiön edun mukaista, että olemme jatkuvassa vuorovaikutuksessa asukkaiden kanssa. Vain sitä kautta pystymme kehittämään toimintojamme asukkaidemme tulevaisuuden tarpeisiin.  

Myös lainlaatijan kannattaa kuunnella asukkaita tässä asiassa, onhan yhteishallintolain tarkoituksena taata oikeuksia nimenomaan heille. Asukkailla on myös vahvin kokemus yhteishallintoa koskevien normien  soveltamisesta käytäntöön, sekä siitä, miten asukkaiden intressejä voidaan parhaiten edistää. Loppujen lopuksi asukkaat ovat oman asumisensa parhaita asiantuntijoita

Jari Riskilä
Asokotien toimitusjohtaja

Lue lisää
Wolter_Ramsayn_katu_9_ulkoa
10.10.2019
ARA-asuntotuotanto olisi hallitukselle hyvä keino edistää työllisyyttä
Suomen talous hiipuu ja työllistämistavoitteet ovat vaarassa jäädä pelkäksi haaveeksi. Tästä syystä ei voi kun ihmetellä, että hallituksen budjettiesitys antaa mahdollisuuden vain noin 9 000 korkotukiasunnon rakennuttamiseen. Tavoitteena hallitusohjelmassa oli 10 000 kohtuuhintaisen ARA-asunnon rakennuttaminen vuosittain.

Asia ihmetyttää muun muassa siksi, että rahat ARA-tuotantoon tulevat yleensä valtion asuntorahaston varoista, eivät siis valtion budjetista. Kuten KOVA ry on jo julkisuudessa todennut, määrärahavaltuudet eivät maksa mitään, sillä todelliset kustannukset määräytyvät valtuuksien käytön mukaan.

Tässä taloustilanteessa olisi järkevää antaa määrärahavaltuuksia reippaammin jo pelkästään työllisyyden edistämiseksi. Rakentaminen on erittäin työvoimavaltaista toimintaa ja ARA-tuotanto on toiminut aiemminkin hyvänä suhdannevaihteluiden tasaajana. Rakennusala on yksi Suomen talouden vetureista. Sen pyöriä ei pitäisi pysäyttää vähäisin syin.

Toinen, eikä suinkaan vähäisempi syy tuottaa mahdollisimman paljon ARA-asuntoja, on jatkuva asuntopula työvoimavaltaisilla alueilla. Kuten kaikki tietävät, tavallisten palkansaajien muutto esimerkiksi pääkaupunkiseudulle työn perässä tyssää helposti asumisen kustannuksiin. 

Siinäkin on  siis pohjimmiltaan kyse työllisyystavoitteen saavuttamisesta. Monet yritykset ovat todenneet työvoiman saamisen suurimmaksi esteeksi kohtuuhintaisten asuntojen puutteen.

Kolmas näkökulma samaan asiaan on ihmisten mahdollisuus hyvään elämään kohtuullisin kustannuksin. Sitä haluamme Asuntosäätiössä edistää.

Ja onhan ARA-asunnoilla vielä sekin etu, että ne ehkäisevät tehokkaasti segregaatiota, jonka kehittymisestä Suomessa on viitteitä. Emmehän me halua maahamme ongelmia, joita Ruotsissa parhaillaan tietyillä asuntoalueilla selvitellään. Siinä neljäs hyvä syy hallitukselle pitää kiinni asetetuista tavoitteista.

Pitkällä korkotuella rakennutetut uudet vuokra- ja asumisoikeusasunnot ovat valtiolle myös riskittömiä sijoituksia tulevaisuuteen, sillä niitä tuotetaan nykyään vain hyville paikoille kasvukeskuksiin. Niillä alueilla tuskin tulee olemaan tyhjäkäyttöongelmia.

Kun uusi hallitusohjelma julkaistiin, heräsi toivo että pitkästä aikaa on valtion taholta ymmärretty edellä mainitut kohtuuhintaisen asuntotuotannon edut yhteiskunnalle. Tosin pelkona oli, että asuntoasiat jäävät lapsipuolen asemaan, kun niitä ei nimetty ministeritasolla kenenkään vastuulle. Itse otin asiaan kantaa taannoin julkaistussa artikkelissa Oma koti kullan kallis.

Nyt näyttää pahasti siltä, että hallitusohjelman herättämä toivo katkaistaan heti ensimmäisessä budjettiesityksessä. Asuntoasioiden yhteiskunnallista kokonaismerkitystä ei taideta sittenkään kunnolla ymmärtää. 

Hallitusohjelman tavoitteesta 10 000 kohtuuhintaisen ARA-asunnon rakentamiseksi kannattaisi pitää kiinni jo pelkästään työllisyyden takia. Hyvänä lisäetuna saataisiin tuotettua enemmän kohtuuhintaisia asuntoja, jotka vaikuttavat asumisen kustannuksiin markkinoilla laajemminkin ja helpottavat ihmisten arkea. 

Kun ei tarvitse kamppailla elämän perusasioiden kustantamiseksi, ihmisellä riittää voimavaroja tuottaa hyvinvointia läheisille, olla työssä luovempi ja kehittää muutenkin yhteiskuntaa.

Esa Kankainen
Asuntosäätiö-konsernin toimitusjohtaja
Lue lisää
Keltainen talo taivasta vasten
16.09.2019
Pitkäjänteisyys taattava ja korkotukijärjestelmä uusittava

Pääsin viime viikolla esittelemään ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkoselle Asuntosäätiön näkemyksiä hallitusohjelmaan liittyvistä asuntopoliittisista tavoitteista. Tärkeä tilaisuus näin toimijan näkökulmasta katsottuna.

Hallitusohjelmassa tavoitellaan kohtuuhintaisten asuntojen merkittävää lisäämistä markkinoilla. Parhaiten siihen tavoitteeseen päästään yhteistyötä tekemällä.

Asuntomarkkinoilla tarvitaan valtion asuntopoliittista ohjausta, sillä viime vuodet ovat osoittaneet, että markkinat eivät vapaasti toimien pysty ratkaisemaan kohtuuhintaisten asuntojen pulaa. Tarvitaan monipuolisia toimia, jotta uusien asuntojen määrä kasvaa ja kipurajalla olevat rakentamisen kustannukset saadaan kuriin.

Korostin esityksessäni erityisesti kahta asiaa, pitkäjänteisen asuntopolitiikan merkitystä ja korkotukijärjestelmän kokonaisuudistuksen tarvetta.

Asunnot rakennetaan kymmeniksi vuosiksi ja niihin sidotaan paljon resursseja ja pääomaa. Tämän takia toimijoiden täytyy voida luottaa, että ne perusteet, joilla hankkeita käynnistetään, säilyvät jatkossakin. Valtion ei pidä muuttaa niitä yhtäkkiä yksipuolisesti.

Pitkäjänteisyys turvaa yritysten toimintaedellytykset ja luo asukkaille asumisturvaa.

Esimerkiksi tuotantotukeen ja käynnistysavustuksiin liittyvät päätökset vaikuttavat merkittävästi hankkeiden aloituksiin. Kun takavuosina päätettiin kesken vuotta muuttaa asumisoikeusasuntojen tuottamiseen liittyviä valtuutuksia, pysäytettiin satojen asuntojen tuotantoprosessi pitkäksi aikaa.

Tuotantotuki ja käynnistysavustus vaikuttaa myös asukkaiden maksamiin vuokriin, sillä omakustannusperiaatteen mukaisesti madaltuvat kustannukset näkyvät suoraan vuokrissa. Eli niiden avulla saadaan aikaan aidosti kohtuuhintaisia, asuntojakaumaltaan monipuolisia asuntoja.

Isojakin asuntoja tarvitaan yhä edelleen ja ARA-asunnoissa perheilläkin on mahdollisuus saada riittävästi tilaa kohtuullisin kuluin. Elokuussa Lahteen valmistuneessa uusimmassa Asokotien talossa nimenomaan isot asunnot olivat kaikkein kysytyimpiä.

ARA-vuokra- ja asumisoikeusasunnot ovat myös erinomainen keino ehkäistä segregaatiota, jonka välilliset kustannukset yhteiskunnalle on OECD:n tutkimuksessa todettu koviksi. Meidän kannattaa kaikin keinoin välttää samoja ongelmia, joita esimerkiksi Ruotsissa on jo nähtävissä.

Toivomme, että hallitus kiinnittäisi erityistä huomiota näiden olemassa olevien ja vakiintuneiden asumismuotojen järjestelmien kehittämiseen. Asuntosäätiössä emme ole käynnistämässä esimerkiksi osuuskunta-asumista, koska haluamme kehittää nykyisiä, hyviksi havaittuja asumismuotoja.

Ajankohtaisimpana kehittävänä on vuokra- ja asumisoikeusasuntojen tuottamiseen liittyvä pitkän korkotuen järjestelmä. Jotta asuntoja saadaan tuotettua kysyntää vastaava määrä, tarvitaan ehdottomasti korkotukijärjestelmän kokonaisuudistus. Nykyisellään malli ei kannusta toimijoita uudistuotantoon.

Se ei kannusta myöskään pankkeja rahoittamaan sen paremmin aso- kuin vuokratalohankkeita. Ei myöskään ole asukkaan edun mukaista, että lainoja pystytään lyhentämään niin hitaasti, että lainan lyhennykset ja suurien korjaustoimien kustannukset ajoittuvat samaan aikaan. Tilanne näkyy asukkaille korkeampina vuokrina.

Järjestelmän tulisi myös luoda asotaloille vakuusarvoa, jotta vanhoja taloja voitaisiin käyttää uudistuotannon rahoittamisessa hyödyksi. Sen luulisi olevan myös valtion etujen mukaista riskinhallinnan näkökulmasta katsottuna.

Ministerin järjestämä tapaaminen oli hyvä päänavaus keskusteluille. Toivomme, että tilaisuuksia tulee jatkossakin. Ilman vuorovaikutusta alan toimijoiden kanssa hallitusohjelman tavoitteet voivat pahimmillaan jäädä sanahelinäksi. Me tiedämme rakennuttamisen käytännön toteutuksen haasteet. Vain niihin puuttumalla hallitusohjelman tavoitteet saadaan toteutumaan.

Esa Kankainen
Asuntosäätiö-konsernin toimitusjohtaja

 

Lue lisää
Syksy_kotoilu
13.09.2019
Kotiin kotoilemaan

Syksy on kotoilun kulta-aikaa! 


Siinä missä moni kokee kesällä velvollisuudekseen viettää mahdollisimman paljon aikaa ulkona, syksy antaa luvan vetäytyä kotinurkkiin. Ei haittaa vaikka sataisi kaatamalla! Päinvastoin.

Käperry torkkupeiton alle viettämään sarjamaratonia tai lukemaan hyvää kirjaa. Erilaisia televisiosarjoja ja elokuvia voi katsoa ilmaiseksi Yle Areenasta, eivätkä kirjat lopu kirjastoista. Halpaa huvia.

Annetaan luovuuden kukkia! Tartutaan pensseleihin, kutimiin tai vaikka soppakauhaan. Kädellä tehdessä aika vierähtää ja siinä sivussa syntyy yhtä ja toista hyödyllistä ja herkullista. Eikä ohjeista ole pulaa, niitä löytyy internetin kätköistä joka lähtöön, villasukan kantapäästä herkullisimpiin patoihin.

Keräännytään saman pöydän äärelle istumaan iltaa. Kutsutaan ystävät koolle esimerkiksi nyyttäreitä viettämään, jolloin järjestelyt eivät kasaudu yhdelle. Syksyn hämärässä maistuvat esimerkiksi uuniperunat, jotka paistetaan isäntäväen toimesta vieraiden tuodessa erilaisia täytteitä. Tai miten olisi lätty- tai vohvelikestit, jolloin tarjolla olisi niin suolaisia kuin makeita täytteitä. 

Vietetään yhteistä peli-iltaa esimerkiksi tuttuakin tutumpien lautapelien ääressä. Tunti jos toinenkin sujuu rattoisasti, kun tarjolle asetetaan pientä purtavaa.

Uudista kodin sisustusta. Kodin ilme päivittyy yllättävän helposti, kun vaihtaa sohvalle toiset tyynyt ja torkkupeiton, kaivaa kynttilät esille… ja luo näin kotiinsa syksyn tunnelmaa. Kätevimmät tuunaavat uudet esimerkiksi tyynynpäälliset kodintekstiileistä ja vaatteista, joita ei enää käytetä. – Vanha pöytäliina tai neule saattaa yllättää iloisesti tyynynpäällisenä. Erilaisia tuunausvinkkejä löytyy internetistä vaikka kuinka!  


Lue lisää
Asolakiluonnos_kaipaa_muutoksia_2
27.08.2019
Jari Riskilä
Asolakiluonnos kaipaa muutoksia

Näin kesälomien jälkeen huomio suuntautuu jo poliittiseen syksyyn ja uuden hallitusohjelman etenemiseen. Ohjelmaan on mahdutettu ilahduttavan paljon asuntopoliittisia tavoitteita ja myös maininta asumisoikeusjärjestelmän kehittämisestä.

Esitetyn mukaan järjestelmää tulisi uudistaa niin, että vahvistetaan kohtuuhintaisuutta, läpinäkyvyyttä ja asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia. Myös asukasvalintaan halutaan etsiä toimivampia ratkaisuja.

On hienoa, että asojärjestelmä on hallitusohjelmankin tasolla tunnustettu vakiintuneeksi vaihtoehdoksi asuntomarkkinoilla. Asukkaathan ovat ottaneet järjestelmän omakseen jo aikaa sitten, asunnot ovat kysyttyjä ja asukasvaihtuvuus vähäistä.

90-luvun alun tarpeisiin luotu Järjestelmä kaipaa luonnollisesti päivittämistä. Jos uudistamisen pohjaksi otetaan edellisellä hallituskaudella valmisteltu lakiluonnos, odotamme siihen tehtävän tiettyjä muutoksia, jotta hallituksen asettamat tavoitteet saavutetaan.

Suurin ongelma lakiluonnoksessa liittyy asukkaiden vaikutusmahdollisuuksiin. Asukkailla täytyy ilman muuta olla mahdollisuuksia vaikuttaa omaan asumiseensa. Siitä syystä meillä Asokodeilla on kehitetty asukashallintoa laajemmaksi kuin voimassa oleva laki  edellyttäisi. Tapaamme asukastoimikuntien  puheenjohtajia säännöllisesti alueellisissa pj-tapaamisissa sekä teemme asukkaiden kanssa yhteistyötä  valtakunnallisessa Asofoorumissa ja kehitystyöryhmässä.

Vuorovaikutus asukkaiden kanssa palvelee toimintaamme. Vaikka yhtiö osakeyhtiölain mukaisesti tekee keskeiset päätökset, ratkaisut pohjautuvat usein nimenomaan tähän  vuorovaikutukseen. Päätöksenteko helpottuu ja päätösten laatu paranee merkittävästi, kun sitä edeltää asukkaiden kanssa käyty vuoropuhelu käsillä olevan asian eri ulottuvuuksista, varsinkin sen vaikutuksista asukkaisiin.

Varsinaiseen asukkaiden päätösvaltaan ja sen lisäämiseen liittyy kuitenkin myös haasteita. Näistä merkittävin koskee päätöksentekijän vastuuta. Sekä terve järki että osakeyhtiölaki poissulkevat mahdollisuuden tehdä päätöksiä ilman, että päätöksentekijä olisi vastuussa niiden sisällöstä ja seurauksista.

Vastuu on tietysti helppo kirjata lakiin, mutta sen lisäämisen ongelmana on, että todennäköisesti entistä harvempi asukas haluaisi sen jälkeen olla mukana vaikuttamassa asumiseensa. Asokotien ehdotus on, että lakiin sisällytetään yhteishallintolaista kehitetty, vuorovaikutusta edistävä ja siten yhtiön päätöksentekoa tukeva asukasvaikuttamisen malli. Siitä hyötyisivät kaikki osapuolet.

Asolakia koskevassa luonnoksessa ongelmallinen on myös osakeyhtiöoikeudellisten perusperiaatteiden vastainen kohta, jossa yhtiön johdolle asetetaan velvollisuus toimia vastoin yhtiön etua, mikäli se on ristiriidassa asumisoikeuden haltijoiden edun kanssa. Ongelman vakavuus korostuu, kun luonnoksen perusteluissa puhutaan asumisoikeuden haltijasta yksikkömuodosta.

Kun asumisoikeuden haltijoita tarkastellaan kollektiivina, heidän etunsa lähes poikkeuksetta samastuu yhtiön etuun. Sen sijaan yksittäisen asumisoikeuden haltijan ja yhtiön etu voivat helposti olla, ja käytännössäkin usein ovat, keskenään ristiriidassa.

Luonnoksen mukainen lakitekstin muotoilu ja sen nykymuotoiset perustelut yhdistettynä niihin ennen näkemättömän ankariin sanktioihin, joilla yhtiön johtoa esitetään ohjattavaksi myös puheena olevan lainkohdan noudattamiseen, tekisivät yhtiön johtamisesta koko lailla mahdotonta ja johtaisivat lukemattomiin käräjöinteihin yhtiötä vastaan.     

Muutos tarvitaan myös tapaan, jolla asolakia koskevassa luonnoksessa on määritelty Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAn rooli. Lakiluonnokseen sisältyvillä säännöksillä ARA:n rooli muodostuisi oikeusjärjestelmämme perusperiaatteiden, erityisesti vallan kolmijako-opin vastaiseksi.

Tuon opin mukaanhan lainsäädäntö-, tuomio- ja toimeenpanovalta tulee erottaa toisistaan eikä niitä tule uskoa saman tahon käytettäväksi. Lakiluonnoksen mukaan ARA tulisi toimimaan asojärjestelmässä tuon kolmijako-opin vastaisesti Se ohjeistaisi toimijoita, valvoisi, että ne toimivat ohjeiden mukaan, ja määräisi tarvittaessa sanktiot.

ARAn rooli valtion tukemassa asuntotuotannossa on keskeinen, ja sitä sen tulee olla myös tulevaisuudessa. ARAn toimintaa ei pitäisi uudella asumisoikeuslailla hankaloittaa. ARAn ja toimijoiden nykyinen erinomainen yhteistyö todennäköisesti vaikeutuisi, mikäli lakiluonnoksessa esitetty malli tulisi voimaan.

Näillä muutostoiveilla lähestymme uusia asuntopoliittisia päättäjiä tänä syksynä. Esitämme myös toiveen, että lakia ei kasattaisi kokoon turhan kiireen saattelemana.

Asumisoikeusjärjestelmän perusteet ovat kunnossa, eikä kiireelliseen muutokseen ole tarvetta. Tärkeämpää olisi saada aikaan uudistus, joka kestää aikaa ja palvelee asukkaita ja toimijoita pitkälle tulevaisuuteen.

Jari Riskilä

Lue lisää
Vinkit_viileampaan_kotiin
25.07.2019
Vinkit viileämpään kotiin

Niin ihanaa kuin kesä onkin, helteellä toivoisi kodin olevan sellainen, etteivät ainakaan yöunet häiriinny.

Tuulettimet

Tuulettimet eivät laske lämpötilaa, mutta saavat huoneilman liikkeelle, jolloin iholta poistuu lämpöä nopeammin ja olo helpottuu.

Päivän viilennyttyä tuulettimen voi kääntää puhaltamaan ikkunasta ulospäin, jolloin laite imee kuumaa ilmaa sisältä ja päästää viileämpää ulkoilmaa sisään.

Tuuletinta ei kannata jättää päälle, kun poistutaan huoneesta.

Ikkunat ja ovet

Mitä vähemmän aurinko pääsee porottamaan sisään, sitä vähemmän se kuumentaa sisäilmaa. Pidä siis ikkunat ja kaihtimet päivällä kiinni sekä sulje verhot. Pimennysverhot sekä erilaiset auringon valoa takaisin heijastavat verhot auttavat asunnon viileämpänä pitämisessä.

Lämmintä ulkoilmaa ei myöskään pidä päästää sisään, joten ikkunat ja ovet on hyvä pitää suljettuina päivällä. Asuntoa on hyvä tuulettaa illalla, yöllä ja aamulla, kun lämpötila on laskenut sisälämpötilaa alemmaksi.

Keittiö

Uunin käyttö nostaa asunnon lämpötilaa, joten helteellä on hyvä välttää uunin käyttöä ja keskittyä ennemmin hellalla tai mikrossa nopeasti valmistuviin ruokiin.

Ja vaikka jääkaapin ja pakkasen sisältö hohkaakin viileyttä, kylmälaiteita ei kannata availla turhan usein, sillä kylmänä pysyäkseen kylmälaitteet puskevat enemmän lämmintä ilmaa ulos.

Kylpyhuone ja sauna

Vältä saunomista, mutta jos haluat saunoa, pidä saunaa päällä mahdollisimman vähän aikaa.

Tarkista, ettei esimerkiksi kylpyhuoneen lattialämmitys ja pyyhekuivain ole päällä. Pyykin pesussa on myös hyvä välttää kuumimpina päivinä korkeita lämpötiloja ja pitkiä pesuohjelmia, sillä myös ne nostavat asunnon lämpötilaa.

Kylpyhuoneen kuivumista voi suihkun jälkeen nopeuttaa jättämällä oven auki, ja pyykit kuivuvat kesähelteellä nopeasti ulkona, mikäli pyykkien kuivattaminen onnistuu esimerkiksi pihalla, terassilla tai parvekkeella.

Makuuhuone

Nuku pelkällä lakanalla. Luonnonmateriaalit, kuten pellava ja puuvilla, hengittävät ja tuntuvat helteellä viileämmiltä keinokuituisiin verrattuna. Jotkut helpottavat nukahtamista laittamalla tyynyliinan ja lakanan päiväksi pakastimeen.

Mikäli makuuhuone on kodin kuumin tila, nukkuminen voi onnistua parhaiten, jos petaa itselleen väliaikaisen pedin viileämpään huoneeseen.

Sähkölaitteet

Kaikki sähkölaitteet tuottavat päällä ollessaan lämpöä, joten tarpeettomat sähkölaitteet on hyvä kytkeä pois päältä.

Lue lisää
Asumisoikeusmarkkinat eivät hiljene heinäkuussa
16.07.2019
Jari Riskilä
Asumisoikeusmarkkinat eivät hiljene heinäkuussa

Heinäkuu on tunnetusti melko hiljaista aikaa asuntomarkkinoilla, kuten monessa muussakin suhteessa. Suomen sanotaan menevän kiinni.  Tilanne on toinen asumisoikeusasumisessa.  Asomarkkinoilla kysyntä ei sula edes kuumimpana lomakautena.

Kauppaa hiljentää hieman vain se, että vaihtuvuus on heinäkuussa todella vähäistä.   Tämän vuoden luku on vielä auki, mutta viime kesänä heinäkuun vaihtuvuus oli niinkin pieni kuin 1,21 %, mikä vastaa 14,5 %:n vuotuista vaihtuvuutta. Vain joulukuun 11,2 %:n vuosivaihtuvuutta vastaava lukema oli alhaisempi. Asumisoikeusasunnoista vallitsee krooninen niukkuus, ja alhaisen vaihtuvuuden myötä tarjonta jää aina vaan kauemmaksi kysynnästä. 

Kysyntää selittää kaikkein eniten asumisen kustannukset. ARAn asuntomarkkinaselvityksen mukaan esimerkiksi pääkaupunkiseudulla vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen vuokrat ovat lähes kolmanneksen kalliimmat  kuin asoasuntojen vastikkeet.

Myös muualla Suomessa asoasumisen kustannukset ovat selvästi edullisemmat kuin vapaarahoitteisen vuokra-asumisen kustannukset.   Kasvukeskuksissa asoasuntojen vastikkeet ovat lähes poikkeuksetta jopa halvemmat kuin ARA-vuokra-asuntojen vuokrat. Asokodeilla vastikkeisiin useimmiten sisältyy myös vesimaksu.

Asoasuntojen etuna on myös se, että suuri kysyntä ei nosta hintoja, kuten vapaarahoitteisessa asumisessa. Asumisoikeusmaksut on laissa sidottu hankintahintaan ja vastikkeet määräytyvät omakustannusperiaatteen mukaan. Asumiskustannukset pysyvät siis turvallisesti ennakoitavina suhdanteista riippumatta.

Asumisoikeusmarkkinoilla eletään tällä hetkellä muutenkin hyviä aikoja. Kun suhdanne omistusasuntotuotannossa on selkeästi hiipumassa, se tarkoittaa urakkahintojen madaltumista valtion tukemissa asumisoikeus- ja vuokratalohankkeissa.

Rakentamisen hinta näkyy omakustannusperiaatteen mukaan suoraan asukkaiden maksamissa asumiskustannuksissa. Edullisemmat urakkahinnat tarkoittavat matalampia asumisoikeusmaksuja ja vastikkeita.

Madaltuvat urakkahinnat edistävät myös uusien kohteiden käynnistymistä, kun yhä useampi hanke mahtuu ARAn määrittelemään hintaraamiin. Asohankkeille on viime vuosina saatu jälleen myös erinomaisia tontteja. Asokodeillekin on nousemassa kohteet muun muassa Kruunuvuorenrantaan ja Sompasaareen keskelle kehittyvää Helsinkiä.

Asumisoikeusmarkkinat voivat siis  tällä hetkellä, myös keskellä kesää, oikein hyvin. Haasteena on oikeastaan vain näiden asuntojen riittävyys niitä haluaville.  Asumisoikeusjärjestelmän kehittäminen on kirjattu uuteen hallitusohjelmaan, eli odotettavissa on toivottavasti jopa toimintaedellytysten paranemista.

Samoin hallitusohjelmaan on nostettu valtion tuotantotuen kehittäminen, mikä sekin edistää asoasumista. Jokainen uusi asoasunto vahvistaa järjestelmän merkitystä asuntomarkkinoilla, ja jokainen uusi kohtuuhintainen asunto palvelee asukkaiden tarpeita, joihin jatkuvasti kallistuvat vapaarahoitteiset asuntomarkkinat eivät kykene vastaamaan.

Jari Riskilä

Lue lisää
Vaalea kerrostalo, edessä jalkakäytävä ja ajotie
13.06.2019
Esa Kankainen
Asuntoministerin puute heikentää tavoitteiden saavuttamista

Hallitusohjelmaan on saatu kirjatuksi hyviä asuntopoliittisia tavoitteita keinoineen ja asia selvästi koetaan tärkeäksi. Ihmettelen kuitenkin, miksi ministerilistalta puuttuu kokonaan asuntoministeri. Todennäköisesti asiat kuuluvat jatkossakin ympäristöministerin vastuulle, mutta jääkö ministeriöllä riittävästi resursseja hoitaa asumisen asioita, kun ympäristönäkökulma on hallitusohjelmassa todella vahva?

Edellisellä hallituskaudella asuntoasiat jäivät ympäristöasioiden jalkoihin. Näin ei pitäisi päästää tällä kertaa käymään, sillä hallitusohjelmassa on asuntomarkkinoiden kannalta tärkeitä asuntopoliittisia tavoitteita.

Esimerkiksi tavoite ARA-asuntojen tuotannon kasvattamisesta vähintään 10 000 asunnon vuosituotantoon on tervetullut asia kohtuuhintaisen asumisen edistämiseksi. Myös valitut keinot tavoitteen saavuttamiseksi ovat toteutuskelpoisia.

Käynnistysavustukset ovat olleet aiemminkin hyvä kannuste rakennuttamiseen ja ovat edesauttaneet hankkeiden käyntiinlähtöä. Niiden avulla on myös saatu aikaan todella kohtuuhintaisia asuntoja. Vaikutus omakustannusvuokraan on ollut Asuntosäätiön hankkeissa noin kaksi euroa neliöltä. Omakustannusperiaatteen vuoksi avustukset ohjautuvat suoraan asukkaan eduksi.

Myös pitkän korkotuen tukijärjestelmän uudistaminen kannustavammaksi eli tukielementtien lisääminen tukeen on tärkeä uudistus ja pitäisi saada aikaan. Olemme puhuneet tämän asian puolesta pitkään.

Korkotuen avulla saadaan aidosti kohtuuhintaisia asumisoikeus- ja vuokra-asuntoja vuosikymmeniksi eteenpäin. Siksi niitä kannattaa tehdä varsinkin tässä tilanteessa, jossa vapaarahoitteinen asuntotuotanto on vähenemään päin. Näin ARA-asunnot toimisivat hallitusohjelman esityksen mukaan suhdannetta tasaavana elementtinä.

Asumisen palvelullistumisen ja uusien asumisen ratkaisujen huomioon ottaminen korkotukijärjestelmän uudistamisessa on sekin tärkeä asia, jotta järjestelmä palvelee asukkaiden tämän päivän tarpeita laaja-alaisesti. Asuminen on yhä enemmän palvelua myös ARA-asuntokannassa.

Asumiskustannusten osalta kannatettavaa on myös se, että selvitetään rakentamisen hintaan vaikuttavia tekijöitä. Rakentaminen on kohtuuttoman kallista Suomessa, eikä tilannetta saa enää ottaa annettuna. Keväällä uutisoitu asumisen hintataso Itävallassa oli hyvä muistutus siitä, että meillä on vielä paljon tekemistä tuon asian kanssa. Yhteinen tahtotila täytyy löytää, jotta asumisesta saadaan Wienin esimerkin tavoin kilpailuetu pääkaupunkiseudun kehittämiseen.

Asumisoikeusjärjestelmän uudistaminen on myös järkevää. Asosuminen on hyvä vaihtoehto tämän päivän asuntomarkkinoille, kun kasvukeskuksiin tarvitaan kohtuuhintaisia asuntoja tavallisille palkansaajille lähelle työpaikkoja. Vakiintunutta järjestelmää kannattaa kehittää eteenpäin. Asuntosäätiöllä on yli 16 000 asumisoikeusasuntoa ja tahtotila tehdä niitä lisää.

Tarkastelin hallitusohjelmaa myös asuinalueiden kehittämisen kannalta. Asuntosäätiöhän tekee aktiivista aluekehittämistyötä. Siitä syystä on tärkeää, että hallitusohjelmaan on nostettu myös uudenlaisten liikkumispalveluiden käytön edistäminen.

Olemme mukana muun muassa Aviapolis Liikennelabra -hankkeessa, jonka tavoitteena on löytää joustavia ja ilmastonmuutosta hillitseviä liikkumisratkaisuja. Uusien palveluiden käyttöönotto tehostuu, jos myös valtion taholta kannustetaan ko. toimintaan.

Hallitusohjelman yksi tärkeimmistä tavoitteista on kuitenkin asuntopolitiikan pitkäjänteisyyden lisääminen. Kahdeksan vuoden kehittämisohjelma ja sen pohjaksi tehtävä kattava selvitys asuntopolitiikan keskeisistä kehittämiskohteista kuulostaa järkevältä. Samoin se, että viime vuonna eduskunnan hyväksymän tarkastusvaliokunnan laatima Asuntopolitiikan kehittämiskohteet -mietinnön esittämät toimenpiteet aiotaan toteuttaa.

Kaikki mainitut asiat vievät asuntosektoria eteenpäin, mutta eteenpäinmenon edellytys on, että asuntopoliittiset tavoitteet eivät jää muiden tärkeiden asioiden jalkoihin.

Esa Kankainen
Asuntosäätiö -konsernin toimitusjohtaja

Lue lisää
Vaalea ja kaareva kerrostalo
27.05.2019
Jari Riskilä
Asumistuki on tuotantotukea

Valtion asumiseen osoittamasta tuesta puhuttaessa on tapana erottaa toisistaan jyrkästi asuntojen rakentamiseen annettavat tuotantotuet ja asumismenojen kattamiseen tarkoitettu asumistuki.

Kovin moni keskustelija lähtee myös siitä, että asuntojen tarjontaa tukeva tuotantotuki on tehotonta, vääristää markkinoiden toimintaa ja on siten keskeinen syy varsinkin kasvukeskusten asuntopoliittisille haasteille, joista merkittävin on asumisen kalleus.  Samaan hengenvetoon todetaan, että asumistuki on tehokas ja muutoinkin oiva keino näihin haasteisiin vastaamisessa.

Kysymystä siitä, miten asumistuki vaikuttaa markkinoiden toimintaan, esitetään harvoin. Ei tarvitse ymmärtää markkinataloudesta, erityisesti kysynnästä ja tarjonnasta sekä niiden vaikutuksesta hyödykkeen hintaan, paljoakaan, jotta asumistuen vaikutus kysyntätukena kirkastuu. Se nostaa hintaa. Kun yhteiskunta maksaa osan asumismenoista, asukas on valmis maksamaan asunnosta enemmän kuin tilanteessa, jossa joutuisi maksamaan kaiken itse.            

Viime vuosina valtion tukemaa asuntotuotantoa ovat – ainakin valtion menojen kannalta - edustaneet ennen kaikkea sijoitusintressissä toimivien tahojen tarjoamat vapaarahoitteiset vuokra-asuntokohteet. Niiden rakentamista koskevien investointipäätösten taustalla olevien laskelmien vuokrataso perustuu valtion maksamaan asumistukeen.

Ellei asumistukea olisi, tai jos sen taso olisi olennaisesti nykyistä alhaisempi, nämä investointipäätökset olisivat jääneet tekemättä. Vuonna 2018 valtion asumistukimenot olivat yli 2,1 miljardia euroa. 

Asumistukimenot ovat viime vuosina nousseet erittäin jyrkästi ja saavuttaneet tason, jota ei voitane pitää valtiontalouden kannalta hyväksyttävänä. Erityisen sietämättömän tilanteesta tekee se, että huomattavassa osassa asuntosijoittamista harjoittavista yhtiöistä on merkittävä ulkomaalaisomistus. Iso osa yhteiskunnan asumistukena maksamista euroista valuu siten maamme rajojen ulkopuolelle.  

Tällä hetkellä pääasiallinen varsinaiseksi tuotantotueksi katsottu asumisen tukimuoto on yleishyödyllisten toimijoiden vuokra- ja asumisoikeustalojen korkotukilainoitus. Sen sisältämä tuki koostuu korkotuesta ja valtion täytetakauksesta.

Korkotuesta valtiolle aiheutuneet menot olivat viime vuonna noin 3,7 miljoonaa euroa. Tämä on alle 1,8 promillea samana aikana maksetuista asumistukimenoista! Korkotukilainoituksen turvin on viime vuosina rakennettu vuosittain noin 8500 vuokra- tai asumisoikeusasuntoa.  

Todennäköisesti ja toivottavasti asumistukiasiat nousevat esiin myös hallitusohjelmassa osana sosiaaliturvan uudistamista. Asumistukijärjestelmän uudistamista suositeltiin myös Eduskunnan tarkastusvaliokunnan yksimielisessä mietinnössä viime vuoden lopulla.

Tarvitsemme kohtuuhintaisia asuntoja lähelle työpaikkoja, jotta varmistamme erityisesti pääkaupunkiseudun kilpailukyvyn eurooppalaisilla ja globaaleilla markkinoilla. Liian korkeat asumiskustannukset on jo nyt elinkeinoelämän kehittymisen pullonkaula.

Asuntosäätiö-konserniin kuuluvan yhtiön toimitusjohtajana on pakko näin loppuun korostaa vielä sitäkin, että konsernimme toiminnassa mahdollisesti syntyvä ylijäämä käytetään kokonaisuudessaan asumisen kehittämiseen säätiön  perustajajärjestöjen linjausten mukaisesti. Euroakaan ei makseta osinkona tai muuna tuloutuksena perustajille tai muutoin konsernin ulkopuolelle.   

Asuntosäätiö on siis aidosti yleishyödyllinen toimija, jonka tahtotilana on tuottaa hyviä koteja kaikille, kohtuuhinnalla ja pitkäjänteisesti.

Jari Riskilä
Asokotien toimitusjohtaja

Lue lisää
Siivouspäivä_vaaterekki
23.05.2019
Vaatteet kiertoon

Kesällä tekee mieli keventää - myös vaatekaappia!

Onko kaappiin hautautunut vaatteita, joita ei ole tullut pidettyä aikoihin? Vai onko kaappi jo niin täynnä, ettei sieltä meinaa enää löytää tarvitsemaansa? Nyt on hyvä aika siivota ylimääräiset pois.

Käy vaatteet yksitellen läpi, jakaen ne kolmeen ryhmään:

1) Säästä. Vaatteet, jotka ovat sopivia, hyväkuntoisia ja joille on käyttöä.
2) Myy tai lahjoita. Vaatteet, joille ei ole itsellä käyttöä, mutta jotka ovat yhä hyväkuntoisia.
3) Materiaalikierrätykseen. Käyttöön kelpaamattomaksi kuluneet ja tuhraantuneet vaatteet kuuluvat materiaalikierrätykseen, ei enää edes hyväntekeväisyyteen.

Ylimääräisiä vaatteita voi myydä itse esimerkiksi siivouspäivänä pystyttämällä ulos kirpputoripöydän. Lahjoitettavat vaatteet voi toimittaa esimerkiksi Fidan tai Kierrätyskeskuksen kautta edelleen myytäväksi. Lahjoittaa voi sellaisessa kunnossa olevia vaatteita, joita voisi käyttää vielä itsekin. Rikkinäisten ja loppuun kuluneiden vaatteiden paikka on aina materiaalikierrätyksessä.

Kierrätykseen menevien vaatteiden kanssa kannattaa toimia nopeasti: Nurkissa odottavat kierrätyskassit alkavat ärsyttämään pian, ja silloin voi tehdä mieli vaan sulloa vaatteet takaisin kaappiin. Vie kierrätyskassit samalla, kun hoidat muita asioita tai tilaa noutopalvelu kotiin saman tien! Noutopalveluissa on kuitenkin yleensä vähintään viikon jono.

Kun olet saanut käytyä vaatteet läpi ja karsittua pois menevät, on ihanaa päästä laittamaan jäljelle jääneet vaatteet takaisin kaappiin. Aamuisin pukeutuminenkin on nopeampaa, kun jäljellä ovat vain ne sopivat ja hyvät!

Hyväkuntoiset vaatteet myytäväksi tai lahjoitettavaksi

Huonokuntoiset vaatteet materiaalikierrätykseen

Lue lisää
Ylioppilas_juhlat_järjestäminen
20.05.2019
Viime hetken vinkit valmistujaisjuhliin

Ylioppilasjuhlat ja valmistujaiset

Toisin kuin luullaan, juhlat eivät välttämättä vaadi isoa tilaa. Esimerkiksi ylioppilasjuhlat ja muut merkkipäivät ovat siitä helpot juhlat, että vieraat tulevat eri aikaan ja osa vain piipahtamaan. Muista, että ylioppilasjuhlat ovat lähtökohtaisesti avoin juhla eli esimerkiksi naapurit voivat poiketa ilman kutsuakin.

Ihmiset syövät yleensä enemmän suolaisia ja vähemmän makeita tarjottavia kuin helposti luulisi. Älä stressaa vaikka joka sorttia ei riittäisi jokaiselle. Pääasia että jotakin on jokaiselle. Helpointa on tarjota mahdollisimman paljon lähellä huoneenlämpöä säilyviä ruokia 

Valmistautuminen juhlaan

Kahta viikkoa ennen

  • Osta ylioppilaslakki ja äidin lyyra.
  • Pyydä tarjoilu- ja kahvinkeittoapua lähipiiristä.
  • Suunnittele tarjoilupöydän asettelu: ensimmäiseksi lautaset ja viimeiseksi lautasliinat ja aterimet.
  • Leivo pakkaseen kakkupohjat jne.
  • Hanki kattaukseen sopivat servetit ja kynttilät sekä varmista sopivat pöytäliinat.
  • Lainaa  maljakoita, astioita ja termospulloja. Voit myös käyttää osittain tai kokonaan kertakäyttöastioita, joita on nykyään saatavana myös esim. bambuisina ja biohajoavina.
  • Tee suursiivous hyvissä ajoin, mutta jätä viimeistely edelliselle päivälle.

Juhlaviikolla

  • Kaiva kaikki tuolit esille varajakkaroista, isoista jumppapalloista ja koulupöydän tuoleista alkaen. Kaikille ei tarvitse kuitenkaan riittää istumapaikkaa.
  • Katso astiat valmiiksi. Tarjoiluastioina voi käyttää myös isoja lautasia ja koristekulhoja. Kaikkien kippojen ei tarvitse sointua täydellisesti toisiinsa. Samoin kahvikuppeja voi olla useampaa eri sarjaa sekaisin. 
  • Muista varata teenjuojille teetä ja lapsille mehua. Ja erityisesti lämpimänä päivänä on hyvä olla tarjolla runsaasti esimerkiksi alkoholitonta boolia.
  • Leivo tarvittaessa lisää.
  • Varaa erillinen kukka- ja lahjapöytä tai -taso.
  • Ota kukkamaljakot esille ja tee kukkien pakkauksista purkamispiste, johon varaat myös sakset ja roskiksen. Vesipisteen on hyvä olla lähellä.
  • Siivoa pöydiltä ja tasoilta kaikki irtotavara pois, samoin eteisestä.
  • Varmista vieraskirja, johon vieraat saavat kirjoittaa tervehdyksensä muistoksi.

Edellisenä päivänä

  • Kata puhtaat asiat valmiiksi tarjoilupöytään.
  • Tarjottavat voi merkitä pienillä pöytäkorteilla, joihin voi myös merkitä mitkä tarjottavista ovat esimerkiksi laktoosittomia ja gluteenittomia.
  • Siirrä eteisestä omat takit ja kengät muihin huoneisiin. Jätä eteiseen vain yhdet nopeasti jalkaan työnnettävät kengät. Varaa paljon tyhjiä henkareita. Omat vaatteet voi ripustaa väliaikaisesti niin, että yhdessä henkarissa on useampi vaate.
  • Siivoa vessa. Varaa useampi  pyyhe sekä monta rullaa vessapaperia näkyvälle paikalle. Varmista myös, että käsisaippuaa on riittävästi.
  • Imuroi.
  • Laita juhlajuomat kylmenemään ja varaa kuohuviinilasit sivupöydälle tai tarjottimelle.  Kuohuviiniä voi juoda myös tavallisista viinilaseista tai kertakäyttöisistä kuohuviinilaseista. Varaa myös alkoholiton vaihtoehto ja merkitse se selvästi esimerkiksi tarjoamalla se erilaisista laseista. (Myös päivänsankarin on hyvä muistaa kilistellä välillä alkoholittomalla.)

Juhlapäivänä

  • Päivänsankari vastaanottaa vieraat ja mahdollinen apuväki häärii taustalla, kuten auttaa laittamalla kukat maljakkoon sekä huolehtii kahvin keitosta.
  • Täytä tarjoilupöytää sitä mukaan, kun se tyhjenee.
  • Tiskikoneeseen kannattaa juhlien aikana laittaa ensisijaisesti vain ne astiat, joita voidaan tarvita juhlien aikana uudestaan, kuten kahvikupit, -lautaset ja lusikat. Hiljaista tai toisessa huoneessa olevaa tiskikonetta voi hyvin käyttää juhlien aikanakin.
  • Käy tarkistamassa vessan siisteys juhlapäivän aikana pariin kertaan.
  • Vaikka kaikki ei menisikään kuin Strömsössä, muista että vieraat muistavat tunnelman, eivätkä odota täydellisyyttä. Nauti juhlasta!

 

Lue lisää
aviapolis_liikenne_770x580
14.05.2019
Esa Kankainen
Viestintä ja asenteet Liikennelabran haasteena

Miten kehittää palveluita, joita asiakkaat eivät vielä osaa edes haluta? Se on perin tyypillinen ongelma innovaatioiden kohdalla. Niin on myös Vantaan Aviapolis Liikennelabra –hankkeessa, jossa kehitetään yli kolmenkymmenen kumppanin kanssa tulevaisuuden liikenteen palveluita.

Hankkeessa etsitään hiljaisia, turvallisia, vähäpäästöisiä ja kustannustehokkaita liikkumisen ja kaupunkilogistiikan ratkaisuja, jotka ovat laajennettavissa myös muualle Suomeen ja kansainvälisestikin. Mekin olemme mukana oppiaksemme lisää uusista liikkumisen palveluista.

Aviapolis on Asuntosäätiölle hyvä alue kehitellä ja kokeilla tällaisia asioita, sillä hankkeen vaikutusalueella on omistuksessamme lähes 2000 asumisoikeus- ja vuokra-asuntoa.

Viime kuukausina eri toimijat ovat miettineet yhdessä erilaisia tapoja, jotta liikkuminen voisi olla mahdollisimman sujuvaa, kustannustehokasta ja vähäpäästöistä. Jopa sellaista, ettei omaa autoa välttämättä tarvittaisi lainkaan. 

Myös asukkailta on kysytty, millaisia liikkumispalveluita asukkaille tulisi tarjota, jotta he olisivat tyytyväisiä asumisen palvelutasoon. Kyselyn tulokset julkistettiin asukastilaisuudessa huhtikuun lopussa.

Kyselyn tuloksena saatiin tietää että kulkutapa valitaan erityisesti helppouden, matka-ajan ja aikatauluista riippumattomuuden mukaan sekä edullisuuden ja pysäköintimahdollisuuksien ehdoilla. Ei kovin yllättäviä tuloksia, mutta vahvistivat näkemyksiä palvelun tarjoamisen perusedellytyksistä.

Täytenä yllätyksenä ei tullut myöskään se, että ihmiset tietävät kovin vähän uudenlaisista liikkumisen palvelumuodoista kuten autojen vertaisvuokrauksesta, yhteiskäyttöautoista, kimppatakseista, kimppakyytien sopimuspalveluista tai liikkumispalvelupaketeista. Tutumpia sen sijaan olivat perinteinen vuokra-auton käyttö ja myös viime vuosina yleistyneet kaupunkipyörät.

Tietämättömyys on suuri haaste Aviapolis Liikennelabra –hankkeen etenemiselle. Asuntosäätiö pyrkii viestimään asioista omilla kanavillaan kuten varmasti muutkin mukana olevat tahot. Kun asiat tulevat esiin monelta taholta, ne alkavat tuntua pikku hiljaa tutuilta.

Suurempi haaste on varmasti saada muutettua ihmisten asenteita niin paljon, että uusia palveluita myös kokeillaan. Erityisesti autoon liittyvät asenteet ovat vahvoja ja tunteita herättäviä. Kaikki henkilöautoilun vaihtoehtomallit koetaan heti uhaksi yksityisautoilulle ja jopa ihmisen valinnan vapaudelle.

Siitähän Liikennelabrassa ei todellakaan ole kyse, vaan päinvastoin valinnan vapauden kasvattamisesta. Pyrkimyksenä on löytää henkilöautoilun rinnalle liikkumisvaihtoehtoja, jotka mahdollistaisivat joustavan liikkumisen paikasta toiseen ja tekisivät ihmisten arjesta helpompaa.

Ei tietenkään ole huono asia ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta, jos ja kun saadaan vähennettyä henkilöautoilun määrää. Haluamme olla edistämässä myös sen tyyppistä toimintaa, mutta ei pakolla vaan vaihtoehtoja tarjoamalla.

Toukokuun 20. päivä kerrotaan Aviapolis Liikennelabra -hankkeen tuloksista. Asian eteenpäin vieminen totta kai vielä tulosten julkistamisen jälkeen, sillä näissä asioissa ollaan vasta alkutaipaleella.

Esa Kankainen
Asuntosäätiö-konsernin toimitusjohtaja

Lue lisää
Olohuone
06.05.2019
Jari Riskilä
Vapaarahoitteinen tuotanto ei riitä

Miksi Helsinki ei ota oppia halpojen asuntojen reseptin löytäneestä Wienistä, kysyttiin Helsingin Sanomien artikkelissa ja vastaajina oli kolme asiantuntijaa. Tartun ensimmäisen haastateltavan eli  Aalto-yliopiston kaupunkitalouden apulaisprofessori Tuukka Saarimaan esiin nostamaan ajatukseen, että hinta laskee kun vapaarahoitteista asuntotuotantoa tehdään todella paljon nykyistä enemmän.

Kaunis ajatus ja sellaiseksi se jää, koska markkinatalous ei toimi siten, että tuotantoa syntyisi riittävästi laskemaan asumisen hintaa. On ihan selvä asia, että vaikka rakentamisen sääntelyä purettaisiin, hintahyöty ei tule näkymään kuluttajille ainakaan riittävästi.

Mikään vapaarahoitteisen tuotannon tekijätaho ei jätä käyttämättä tilinteon paikkaa. Se on luonnollista, koska taloudellisen hyödyn maksimointi on näiden yritysten perustehtävä. Siksi asuntoja tehdään juuri niin paljon, että niistä saadaan maksimaalinen tuotto, mutta ei riittävästi, jotta hinnat laskisivat.

On ihan turha kuvitella, että vapaarahoitteinen asuntotuotanto helpottaisi asumisen hintaongelmaa. Tarvitaan siis ARA-tuotantoa, jossa asumisen kustannukset määräytyvät omakustannusperiaatteella ja tuottajayhtiöt ovat voitonjakorajoitteisia.

Kun tuotetaan riittävästi ARA-asuntoja, poistuu myös se Saarimaan esittämä tasa-arvoon liittyvä  argumentti, ettei ko. asuntoja riitä kaikille halukkaille. Wienin esimerkki osoittaa, että kun on tehty poliittinen päätös, joka edellyttää huomattavaa kohtuuhintaisten  asuntojen tuotantoa, niitä riittää myös keskituloisille hakijoille.

ARA-asuntojen etuna on myös se, että niiden myötä varmistetaan asumisen kohtuuhintaisuus vuosikymmeniä eteenpäin. Se lisää asukkaiden taloudellista turvallisuutta sekä yhteiskunnallista vakautta ja ketteryyttä. Kun asuntoa on helpompi vaihtaa, myös työn perässä on helpompi muuttaa.

Asumisoikeusasuntojen kohdalla  ikuiset rajoitukset säätelevät asumisen hintaa hamaan tulevaisuuteen. Asoasunnot ovat myös erinomainen monipuolisen asuntotuotannon täsmäase alueille, joille ei voida rakentaa enempää vuokra-asuntoja, mutta joille ei vähäisen  tuoton vuoksi synny myöskään vapaarahoitteista tuotantoa. Tällaisia alueita löytyy kaikista suurimmista kaupungeistamme, erityisesti Helsingistä.

Viikonloppuna uutisoitiin Helsingin Uutisissa siitä, kuinka tavalliset helsinkiläiset ovat omistusasuntojen nousevien hintojen kanssa ahdingossa. Vanhojen asuntojen kauppa on hintojen nousun johdosta supistunut. Kevään aikana on uutisoitu myös vapaarahoitteisen asuntotuotannon hiipumisesta. Vapaarahoitteisten asuntojen osalta markkinat toimivat näin. Ehkä vihdoin pitäisi ymmärtää, että kohtuuhintaista asumista saadaan aikaan vain tekemällä päätöksiä, jotka vahvistavat voittoa tavoittelemattomien toimijoiden mahdollisuutta rakentaa uusia asuntoja.

Wienin esimerkki osoittaa, että valtion tukema asuntotuotanto on erinomainen kilpailuvaltti kasvavalle kaupunkiseudulle. Varsinkin Helsingissä kannattaisi ehdottomasti ottaa oppia Wienin esimerkistä.

Jari Riskilä
Asokotien toimitusjohtaja

Lue lisää
Olohuone
24.04.2019
Esa Kankainen
Ihmiset kaipaavat pysyvyyttä

Ympäröivä maailma tuntuu muuttuvan yhä kiihtyvällä vauhdilla ja se aiheuttaa epävarmuutta kaiken ikäisissä ihmisissä niin kodeissa kuin myös työpaikoilla. Monet ihmiset kuitenkin kaipaavat pysyvyyttä elämäänsä.

Myös Asuntosäätiön vastikään julkaistussa asiakastyytyväisyystutkimuksessa nousi esiin, että ihmiset arvostavat pysyvyyttä ja turvallisuutta asumisessa. Asukkaat pitivät yhtenä tärkeimpänä Asuntosäätiön onnistumisena, että tarjoamme asukkaille riskitöntä asumista, jonka myötä asuntoon voi huoletta luoda pysyvän kodin.

Innolinkin toteuttamassa tutkimuksessa haastateltiin puhelimitse yhteensä 1001 asumisoikeus- ja 201 vuokra-asukasta.

Jopa 91 % vastanneista asumisoikeusasukkaista ja 90 % vuokra-asukkaista arvioi nykyistä asuntoaan melko tai erittäin hyvin onnistuneeksi asunnon kodilta tuntumisen, elämäntilanteeseen sopivuuden sekä riskittömyyden näkökulmista. Tulos on toimintamme kannalta arvokas asia ja osoittaa meille, että tekemämme työ ei ole mennyt hukkaan.

Tulokset kannustavat meitä myös jatkamaan sillä asiakaspalvelustrategialla, jolla olemme vieneet asioita eteenpäin jo parisen vuotta. Juuri tuon valitun strategian kannalta on hienoa, että tulokset ovat parantuneet viimeisen vuoden aikana erityisesti asumisoikeusasukkaiden osalta. Vuokra-asukkaiden arviot toiminnastamme ovat olleet todella positiiviset jo pidempään.

Selvää on, ettei laakereille pidä jäädä lepäämään. Meillä onkin käynnistymässä mittava peruskorjaustoiminta, jonka myötä saamme vastattua asukkaiden toiveisiin asunnoissa tehtävistä remonteista. Tavoitteenamme on tulevina vuosina peruskorjata noin 50 kohdetta vuodessa.

Samoin kehitämme parhaillaan asukasviestintää niin sähköisten kanavien kuin myös perinteisten asukasviestinnän kanavien osalta. Olemme myös palkkaamassa korjausrakentamisen viestintään osaajaa, jotta varmistamme tiedonkulun yhtiön ja asukkaiden välillä.

Tutkimuksessa todettiin, että vaikka viestintämme on parantunut, siinä on yhä parantamisen varaa. Asukkaat kaipaavat säännöllistä tiedonkulkua ja lisää läpinäkyvyyttä muun muassa asumisen kustannusten esittämiseen. Viestintä on siinäkin keskeisessä roolissa.

Asiat eivät edisty, jos niihin ei resursoida riittävästi. Olemme parhaillaan rekrytoimassa uusia ammattilaisia korjausrakentamisen tiimiin, jotta prosessi saadaan tehokkaasti omaan haltuun. Samoin olemme lisäämässä asukashallinnon resursseja. Asukashallinto on osa asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia, mutta myös jälkimarkkinointia, joka varmistaa, että meillä on jatkossakin matalat asukasvaihtuvuusluvut ja asuntojen korkeat käyttöasteet.

Uskoisin, että positiiviset asiakastyytyväisyysluvut heijastuvat myös rekrytointeihin. Työntekijöitä on helpompi houkutella mukaan kehittämään toimintaa, joka näyttäytyy asiakkaille positiivisena. Ja innostuneet työntekijät puolestaan haluavat kehittää toimintaa entistä paremmaksi.

Myös työntekijöillemme on tärkeää, että tavoitteenamme on luoda asukkaille asumisen laatua parantavia elementtejä arkeen. Ihmisillä on halu olla mukana tekemässä merkityksellistä työtä yhteiseksi hyväksi.

Yksi kiinteistöpäälliköistämme kertoi taannoin Kotimaisema-lehdessä kuinka tärkeää on että myös työmme taloudelliset tulokset hyödyttävät nimenomaan asukkaita. Siinä kommentissa tuli hyvin ilmi yksi meidän arvoistamme eli oikeudenmukaisuus. Asuntosäätiö ei jaa osinkoja toiminnastaan, vaan kaikki mahdollinen tulo käytetään toiminnan kehittämiseen.

Sellaisessa toiminnassa on mielellään mukana niin asukkaana kuin työntekijänä. Ja sen avulla pystymme luomaan pysyvyyden tunnetta asumiseen jatkossakin.


Esa Kankainen
Asuntosäätiö-konsernin toimitusjohtaja
Lue lisää
Kevatsiivous_kotona_ja_parvekkeella
05.04.2019
Kevätsiivous kotona ja parvekkeella
Kevään ja valon tullessa kaikki näyttää helposti vähän nuhjuiselta. Kevätsiivouksessa pienikin tekeminen palkitsee ja pääset nauttimaan kättesi jäljestä.

Talvivaatteet

Talvitakit ja villaneuleet kannatta pestä ennen kuin ne pakkaa talviteloille. Muovilaatikoiden lisäksi käteviä säilytykseen ovat jättikokoiset minigrip-pussit, jolloin neuleet pysyvät suojassa tuholaisilta paremmin. Punaseetrin lastut karkottavat koita ja niitä voi pistää esimerkiksi talvitakkien taskuun säilytyksen ajaksi.

Tämä on myös hyvä hetki käydä vaatteet läpi ja laittaa turhat kiertoon. Toisaalta jos samalla huomaat puutteita kesävaatteissa, kerkiät hankkimaan kesävaatteita vielä rauhassa ennen lomia.

Ikkunat

Ikkunoiden pesu ei ole ollenkaan niin kamalaa kuin ajatellaan! Jos urakka tuntuu ylivoimaiselta kerralla, pilko se osiin ja pese eri huoneiden ikkunat eri päivinä. Aloita siitä huoneesta, jonka ikkunan likaisuus häiritsee eniten. Ja jos jonkin huoneen ikkunat jäävätkin sitten pesemättä, ei sekään haittaa.

Eniten likaantuu ulkolasi, toiseksi eniten sisälasi. Joka kerta laseja ei ole pakko pestä ikkunan sisältä, vaan voit välillä pestä vain likaisimmat pinnat.  Tosin ikkunoita pestessä nälkä kasvaa helposti syödessä: ”No jos nyt kuitenkin pesen vielä tuonkin lasin…”

Puolipilvinen sää on paras sää ikkunoiden pesuun, sillä silloin aurinko ei kuivata laseja kesken pesun. Pese ensiksi ikkunoiden puitteet ja vasta sitten itse ikkuna. Pesuaineeksi riittää muutama tippa astianpesuainetta  ämpäriin. Raidat voi välttää pyyhkimällä lasit sanomalehdellä pesun jälkeen. Vaihda likainen vesi tarpeeksi usein.

Muista myös sälekaihtimien pyyhkiminen. Sulje kaihtimet ja pyyhi molemmin puolin nihkeällä liinalla tai imuroi pölysuuttimella.

Huonekasvit

Kun ulkona ei vielä viherrä, on hyvä hetki keskittyä sisäkasveihin. Mullanvaihto kuulostaa työläältä, mutta palkitsee parempi kuntoisina kasveina. Mullanvaihto onnistuu kätevästi esimerkiksi kylpyhuoneen lattialla, jonne voit asetella avonaisia sanomanlehtiä alustaksi. Mullanvaihdon jälkeen voit kääräistä sanomalehdet multineen biojätepussiin, ne kun kelpaavat biojätteeseen. Jos lattiallekin on tullut vähän multaa, sen voi suihkuttaa pois.

Nyt on myös hyvä hetki laittaa pääsiäisruoho kasvamaan!

Parveke & terassi

Tekisikö mieli vaan rynnätä ostamaan kukkia parvekkeelle? Malta hetki. Jos olet varastoinut parvekkeelle ylimääräistä tavaraa talven ajaksi, vie ne aluksi paikoilleen häkkivarastoon/ pyöräkellariin. Jos parvekkeen lattian viitsii imuroida tai lakaista, on siihen mukavampi laittaa matto.  

Ulkokalusteet voi pyyhkiä märällä rätillä. Jos pehmusteissa on irrotettavat päälliset, ne voi pestä. Jos pehmusteet ovat helposti irrotettavia, niitä voi säilyttää sisällä, vaikka parvekkeen oven vieressä korissa. Tällä tavalla peffan alle saa aina napattua lämpimän pehmusteen sen sijaan, että pehmuste on yhtä viileä kuin ulkoilma. Parvekkeella myös kaikenlaiset viltit ovat arvossaan!

Ulkokalusteet voivat myös olla parhaat päivänsä nähneitä sisäkalusteita, joille antaa näin lisäaikaa ennen kuin niistä joutuu lopullisesti luopumaan. Parvekkeella voi sisustaa yhtä luovasti kuin sisälläkin, eikä siellä ole mikään pakko olla pientä pöytää ja kahta tuolia, jos et niitä sinne kaipaa.

Jos haluat laittaa ulos kukkia, keväällä kannattaa ostaa lajeja jotka kestävät pientä yöpakkastakin, kuten ruukkunarsisseja ja orvokkeja. Voit täydentää niitä muilla kesäkukilla myöhemmin.

Pst. Kevätsiivoukseen löydät Helsingissä välineitä Asoliiteristä, josta voit vuokrata esimerkiksi ikkunapesurin tai ostaa multaa ja kukkasipuleita.

Lue lisää
Valkoinen kerrostalo vihreä nurmikko
31.03.2019
Esa Kankainen
Asumisen hinta vaikuttaa myös hoivapalveluihin

Jos asuminen olisi edullisempaa pääkaupunkiseudulla, olisiko vanhusten hoivapalveluita helpompi järjestää? Kuulostaa ehkä kaukaa haetulta, mutta noilla kahdella asialla on yhteys. Hoivatyöpaikoissa kärsitään hoitajapulasta ja hoitajat kärsivät kohtuuhintaisten asuntojen pulasta.

Hoitajien peruspalkka on keskimäärin noin parituhatta euroa kuussa. Verojen jälkeen käteen jää noin 1700 euroa. Jos hoitaja asuu yksin vuokralla Helsingissä, hän joutuu todennäköisesti maksamaan asumisestaan 700 – 1000 euroa, johon toki saa jonkin verran asumistukea.

Asuminen vie melkoisen määrän rahaa pieni- ja keskituloisen työntekijän käteen jäävästä tulosta. Ei ihme, jos muualla Suomessa työntekijä miettii, kannattaako muuttaa työn perässä pääkaupunkiseudulle. Varsinkin perheelliselle on korkea kynnys lähteä, jos kohtuuhintaisen asunnon saaminen tarkoittaa tunnin työmatkaa suuntaansa. Asuntopulassa on kysymys myös perheiden hyvinvoinnista.

Helsinkiin pitäisi väestöennusteen mukaan muuttaa vuoteen 2050 mennessä noin 190 000 uutta asukasta. Pelottava määrä, kun ajatellaan, mistä näille uusille ihmisille saadaan asunnot ja mihin hintaan. Vuoteen 2040 mennessä myös yli 65-vuotiaiden määrän on ennustettu kasvavan yli 50 prosenttia eli hoitajien tarvekin lisääntyy kovaa vauhtia.

Mikä onkaan todellisuus rakentamisen markkinoilla juuri nyt. Viime syksystä lähtien on uutisoitu, että rakentamisen aloitukset hiipuvat. Puhutaan siis vapaarahoitteisesta asuntotuotannosta.

Tuotanto hiipuu, koska markkinat toimivat omien lainalaisuuksiensa mukaan. Siksi tarvitaan valtion panostusta, jotta saadaan aikaan riittävästi asuntoja hillitsemään asumisen kustannusten nousua. Vain riittävä tarjonta kysyntään nähden pitää hinnat kurissa.

Valtion tulisi lisätä merkittävästi korkotukivaltuuksia tavallisten vuokra-asuntojen ja asumisoikeusasuntojen tuotantoon. Tälle vuodelle varatuista valtuuksista suurin osa menee erityisryhmien asuntotuotantoon. Sitäkin totta kai tarvitaan, mutta valtuuksia pitäisi olla vähintään yhtä paljon tavalliselle asuntotuotannolle.

Myös käynnistysavustukset ovat erinomainen keino lisätä ARA-tuotantoa. Käynnistysavustusten avulla Asuntosäätiö toteutti takavuosina asuntoja, joissa oli noin kaksi euroa neliöltä edullisemmat vuokrat kuin ilman avustuksia toteutetuissa asunnoissa eli avustukset vaikuttivat suoraan asumisen hintaan.

Valtion tuella rakennutetut vuokra- ja asumisoikeusasunnot ovat ARAn joulukuisen selvityksen mukaan noin kolmanneksen halvempia kuin vapaarahoitteiset vuokra-asunnot. ARA-vuokrien ja -vastikkeiden hinta perustuu omakustannusperiaatteeseen ja siihen, että asuntoja tuottavat yhtiöt ovat voitonjakorajoitteisia.

Kolmanneksen halvempi hinta tarkoittaa myös pienempiä asumis- ja toimeentulotukimenoja, joita nyt maksetaan verovaroista noin 2,3 miljardia euroa vuodessa. Kymmenessä vuodessa summa on jo 23 miljardia. Tuossakin painava syy toteuttaa ARA-tuotantoa nykyistä enemmän.

Asumisen hinta vaikuttaa monella tavalla ihmisten arkeen ja yhteiskunnan toimintaan. Vaaliteemaksi asuminen ei nouse näköjään näissäkään vaaleissa, mutta toivottavasti uuteen hallitukseen saadaan asumiseen keskittyvä ministeri, joka sisäistää asuntotuotannon ydinongelmat.

Valtion tukijärjestelmät, erityisesti pitkä korkotukijärjestelmä kaipaa kehittämistä, jotta ARA-asuntojen rakennuttaminen olisi kannattavampaa. En tarkoita kannattavuudella yhtiön saamia voittoja, vaan sitä että vuokrat- ja vastikkeet ovat asukkaille tulevaisuudessakin kohtuuhintaisia ja että kiinteistöt saadaan pidettyä kunnossa myös tulevaisuuden ilmastohaasteet huomioiden.

Pitkä korkotuki takaa asuntojen pysymisen pitkään pieni- ja keskituloisten asukkaiden koteina ja siksi sen kehittämiseen kannattaa käyttää resursseja. Sen avulla pystytään tuottamaan juuri niitä kohtuuhintaisia vuokra- ja asumisoikeusasuntoja, joita pääkaupunkiseudulla tarvitaan nyt ja pitkälle tulevaisuudessa.

Esa Kankainen
Asuntosäätiö-konsernin toimitusjohtaja

Lue lisää
keimolankaarre 9
27.03.2019
Jari Riskilä
Asumisoikeusasumisen suosio kovassa kasvussa

Helsingin Uutiset kertoi taannoin, että asumisoikeusasunnoilla oli viime vuonna koko maassa noin 15 000 hakijaa eli 32 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Uutinen oli helppo uskoa, sillä hakijoiden määrien lisääntyminen nousu näkyi myös meillä Asokodeilla.

Pääkaupunkiseudulla hakijamäärät ovat kasvaneet vielä reippaammin. Asokodeillakin erityisesti helsinkiläiset kohteet ovat erittäin kysyttyjä, sillä muiden asumismuotojen tavoin  asoasumisessakin sijainti vaikuttaa kysyntään merkittävästi. Onneksi yhtiömme asunnot  pärjäävät tässä sijaintikisassa hyvin.

Myöskään asumiskustannukset huomioiden ei ole mikään ihme, että asoasuntojen suosio kasvaa. ARAn joulukuussa julkaiseman asuntomarkkinakatsauksen mukaan käyttövastikkeet nousivat koko maassa viime vuoden aikana keskimäärin vain 0,3 %, Asokodeilla vielä vähemmän eli 0,25 %. Vapaarahoitteisissa vuokra-asunnoissa vuokraa korotettiin Tilastokeskuksen mukaan viime vuonna keskimäärin 1,4 %.

Pääkaupunkiseudulla vapaarahoitteiset vuokrat olivat ARAn tilastojen mukaan keskimäärin  29 % kalliimpia kuin asoasuntojen käyttövastikkeet.  Vastikkeet olivat myös halvempia kuin ARA-asuntojen vuokrat kaikissa muissa vertailukaupungeissa paitsi Kuopiossa, jossa ne olivat 1 % kalliimpia. Vantaalla, Helsingin seudun kehyskunnissa ja Oulussa käyttövastikkeet olivat noin 10 % edullisempia kuin ARA-vuokrat.

ARAn selvityksessä todettiin myös, että asoasuntojen vaihtuvuus on pienentynyt jo viisi vuotta peräkkäin. Kaikissa asumisoikeusasunnoissa vaihtuvuus oli vuoden vaihteessa 19,4 %. Meillä Asokodeilla asukasvaihtuvuus on niinkin pieni kuin 16 %. Pieni vaihtuvuus kertoo asumismuodon suosiosta muihin asumisvaihtoehtoihin verrattuna.

Viime vuonna maahamme valmistui 1 800 asumisoikeusasuntoa, mikä on 20 % kaikista valmistuneista ARA-asunnoista. Asoasuntoja rakennettiin pääasiassa pääkaupunkiseudulle, jolla sijaitsee 45 % kaikista asoasunnoista. 

Asumisoikeusasuntojen kysyntä on ARAn selvityksenkin mukaan kovinta Helsingissä, jossa asoasuntojen markkinatilanne määritellään kireäksi. Tämä ei ihmetytä, kun tietää missä hinnoissa omistusasunnot ja vapaarahoitteiset vuokra-asunnot alueella ovat. Sen sijaan ihmetyttää se, miksi kaupunki ei osoita tontteja nykyistä runsaammin  juuri asumisoikeusasuntojen tuottamiseen, sillä asoärjestelmä on kuin täsmäase vallitsevaan kohtuuhintaisten asuntojen pulaan.

Asoasunnot ovat erinomainen asuntopoliittikan väline erityisesti siksi, että asoasuntoihin kohdistuvat ARA-rajoitukset ovat pysyviä. Toisin kuin määräaikaisten rajoitusten alaiset valtion tukemat vuokra-asunnot, Asoasunnot ovat siten pysyvästi hintasäänneltyjä, eli niiden kohtuuhintaisuus on taattu hamaan tulevaisuuteen.        

Asumisoikeusasumisen etuna on, että asumisoikeuden saa suhteellisen pienellä pääomalla verrattuna omistusasumiseen, eli myös pienituloisella  työntekijällä on varaa hankkia tarpeidensa mukainen pysyvä asunto läheltä työpaikkaa ja palveluita. Asunnon hankinta on myös täysin riskitön asukkaalle, sillä hän pääsee asunnosta eroon viimeistään kolmen kuukauden kuluttua irtisanomisesta ja saa asumisoikeusmaksun takaisin indeksillä tarkistettuna.

Yhtiö myös pitää huolta taloista ja asunnoista ammattimaisesti, ja vastikkeiden tasausjärjestelmän ansiosta isotkaan korjaustoimet eivät nosta vastikkeita yllättäen. Asuminen on siis edullisuuden lisäksi helppoa ja turvallista.

Välillä kuulee osin kummallistakin kritiikkiä asumisoikeusjärjestelmää kohtaan. Tekeekin mieli kysyä, ovatko Suomen yli 47 000 asoasunnossa asuvat yli 100 000 asukasta väärässä, kun pitävät niin hanakasti kiinni nykyisistä asunnoistaan, tai perustuuko hakijamäärien ripeä kasvu hakijoiden väärinymmärrykseen. Eivät ole, eikä perustu. Asoasuntoja tarvittaisiin vaan reilusti lisää, jotta yhä useampi asukas voisi päästä kiinni tähän tutkitusti edulliseen ja turvalliseen asumismuotoon.

Jari Riskilä
Asokotien toimitusjohtaja

 

Lue lisää
Internetresoluutio72
12.03.2019
Esa Kankainen
MAL-sopimukset hyödyttävät koko yhteiskuntaa

MAL-sopimuksia on laadittu vuodesta 2010 lähtien hallituskausittain Helsingin, Turun, Tampereen ja Oulun kaupunkiseuduille. Asuntosäätiön kaltaiselle toimijalle MAL-sopimukset ovat tärkeä asia. Sopimusten piirissä on yhteensä 43 kuntaa. Ympäristö- ja liikenneministeriöiden mukaan sovitut asuntotuotannon ja liikennejärjestelmän kehittämisen toimenpiteet ovat toteutuneet hyvin.

MAL-tavoitteisiin kuuluu muun muassa, että kunnat sitoutuvat huolehtimaan uusien ja olemassa olevien asuinalueiden sosiaalisesta kestävyydestä. Tavoitteena on, että erilaisten väestöryhmien asumistarpeisiin tarjotaan kohtuuhintaisia asuntoja eli juuri niitä tuotantotuella toteutettuja asumisoikeus-, vuokra- ja hitas-asuntoja, joita Asuntosäätiö tarjoaa.

Kertasin taannoin henkilöstötilaisuudessa konsernimme onnistumislukuja viime vuodelta. 31 toimintapaikkakunnalla sijaitsevien yli 17 000 asuntomme käyttöaste on 98 % ja asukasvaihtuvuus vain 16,4 %. Nuo luvut kertovat henkilöstön hyvästä työsuorituksesta, mutta myös siitä että MAL-tavoitteiden mukaisilla ARA-asunnoilla on kova kysyntä.

Kysyntään vaikuttaa ratkaisevasti myös asumisen kustannukset. Keskivastike asumisoikeusasunnoissamme on pääkaupunkiseudulla 13,11 e/kk/m2 ja vuokra-asunnoissa 15,23 €/m2/kk. Pääkaupunkiseudun hintatasolla nuo hinnat voi luokitella kohtuuhintaisiksi.

ARA-tuotannon hintaa selittää ainakin osaltaan vuokrien ja vastikkeiden omakustannusperiaate ja yhtiöiden voitonjakorajoitteisuus. Asuntosäätiö ei tee bisnestä tuotannollaan, vaan tavoitteena on tarjota hyviä koteja kaikille. Perustajajäsenet linjasivat jo vuonna 1951, ettei säätiö tulouta toiminnasta osinkoja, vaan kaikki mahdollinen tulo käytetään toiminnan kehittämiseen.

Tuon toimintaperiaatteen turvin pystymme tuottamaan asunnot kohtuuhintaisiksi ja ylläpitämään kiinteistöt vastuullisesti sekä kehittämään niitä muun muassa ympäristövaateiden ja asukkaiden tarpeiden mukaan.

ARA-asunnot ovat myös yhteiskuntataloudellisia. Valtio ei joudu verovaroin panostamaan tuotantotukiin lainkaan, vaan rahoitus tapahtuu Valtion asuntorahaston kautta. Varat rahastoon kertyvät vuokrissa ja vastikkeissa maksetuista pääomakuluista. Tuotantotuki on myös käytännössä riskitön valtiolle, sillä taloja tehdään nykyisin vain sellaisille alueille, joilla kysynnän tiedetään olevan kova tulevaisuudessakin.

ARA-asuntojen kautta saadaan aikaan esimerkiksi Helsingissä kolmanneksen edullisempia vuokria vapaarahoitteiseen tuotantoon nähden eli vuokria, joihin tavallisilla työntekijöillä on varaa. Siten turvataan myös seudun elinkeinoelämän kilpailukyky ja toimintaedellytykset, mikä sekin kuuluu mainittuihin tavoitteisiin.

Vielä yksi MAL-tavoite sopii erittäin hyvin Asuntosäätiön toimintaan eli huolehtiminen asuinalueiden viihtyisyydestä ja luonnonläheisyydestä seudun vetovoimatekijänä.

Asuntosäätiö perustettiin aikoinaan tekemään Tapiolan puutarhakaupunkia. Aluekehittäminen on siten ollut alusta lähtien tärkeä osa toimintaamme. Asuinalueilla on suuri vaikutus asukkaiden hyvinvointiin ja uskomme merkityksen vain korostuvan tulevaisuudessa, kun työelämän rakenteet muuttuvat ja esimerkiksi etätyön tekeminen lisääntyy.

MAL-sopimukset ovat kaiken kaikkiaan erinomainen asia niin asukkaiden, Asuntosäätiön kaltaisen ARA-toimijan kuin myös yhteiskunnan kokonaisedun kannalta. On positiivista, että asia on laajasti ymmärretty ja sopimusten toimenpiteet hyvin toteutettu. Ne luovat osaltaan alalle myös kaivattua pitkäjänteisyyttä.

Esa Kankainen
Asuntosäätiö-konsernin toimitusjohtaja

 

Lue lisää
Havainnekuva Jätkäsaareen suunnitteilla olevasta uudiskohteesta
06.03.2019
Jari Riskilä
Jätkäsaaren palvelukorttelit luovat tasavertaisuutta

Helsingin kaupunkiympäristölautakunta päätti varata Jätkäsaaren ns. palvelukorttelit konsortiolle, jossa Asuntosäätiön Asumisoikeus Oy on mukana yhtenä viidestä rakennuttajakumppanista. Korttelilla on hyvä mahdollisuus nousta kaupunkikehityksen mallihankkeeksi.

Palvelukortteleita koskevan konseptisuunnitelman, ”Jätkän Messin”, idea on loistava sekä asukkaiden että laajemmin kaupungin kehittämisen kannalta katsottuna. Asukkaat saavat muun muassa käyttöönsä kylätalon, jonka tavoitteena on ennen kaikkea yhteisöllisyyden vahvistaminen sekä monipuolisten palveluiden ja aktiviteettien saattaminen helposti asukkaiden ulottuville.

Uudenlaisena palveluna alueelle on tulossa myös ammattimaisesti hoidettu kaupunkiviljelytila. Kaupunkiasumisen ei tarvitse olla jotain ihan muuta kuin asuminen maalla, vaan se voi olla sekä että.

Kortteleissa pyritään kehittämään myös kaupunkiliikkumista uudelle tasolle. Suunnitteilla on Suomen edistyksellisin liikkumisen palvelukokonaisuus, joka yhdistää kevyen liikenteen, julkisen liikenteen, logistiikan ja autoilun. Turvalliset ja esteettömät kevyen liikenteen väylät, kaupunkipyörät ja pyörävuokraus sekä pyörien huoltopalvelut ja itsehuoltotilat ovat konseptin keskeisiä liikkumiseen liittyviä elementtejä. Autoilussa suositaan yhteiskäyttö- ja sähköautoilua. Tämäntyyppisiä asioita olemme kehittämässä myös Aviapolis Liikennelabra -hankkeessa.

Jätkän Messiin tulee lähes kaikkia asumismuotoja, sillä Asokotien asumisoikeusasuntojen lisäksi on A-Kruunu toteuttamassa ARA-vuokra-asuntoja, NAL Asunnot nuorisoasuntoja, YIT vapaarahoitteisia omistusasuntoja sekä Saraco hitas-asuntoja ryhmärakennuttamisen periaatteella.

Toteuttamalla kortteleihin monipuolisia asumismuotoja annetaan erilaisille ihmisille mahdollisuus asua hyvillä paikoilla uudistuvan kaupungin ytimessä. Niin pitää ollakin. Erityisen hyvä idea on kortteliin toteutettava yhteinen kylätalo, jonne saadaan luotua asukkaille luonteva kohtaamispaikka kahviloineen ja kokoontumistiloineen.

Tarvitsemme asumiseen ja siihen liittyviin ratkaisuihin väestöä sekoittavia elementtejä, koska ainakaan Suomen kaltaisella pienellä maalla ei ole varaa jakautua väestönosiin, joiden olosuhteet poikkeavat jyrkästi toisistaan. Jätkän Messin kaltaisten hankkeiden avulla pystymme pitämään yllä yhteiskuntaa, jossa annetaan kaikille väestöryhmille mahdollisimman tasavertaiset mahdollisuudet. Siitä ei pidä tinkiä, sillä tasavertaisuuden ja oikeudenmukaisuuden idean kautta olemme saavuttaneet sen, missä nyt olemme.

Asuminen on yksi tärkeimpiä keinoja ylläpitää tasavertaisuuden mallia. Siksi tarvitaan sekä monipuolisia asuinalueita että kohtuuhintaista asuntotuotantoa.

Asuntosäätiölle Jätkän Messi on jo toinen yhteisöllistä asumista tukeva hanke Jätkäsaaressa. Olimme mukana myös Sukupolvienkorttelin rakennuttamisessa. Siihen kortteliin toteutettiin kohtuuhintaisia Hitas-asuntoja.

On hyvä, että nyt alueelle saadaan lisää myös asumisoikeusasuntojamme. Asojärjestelmän etuna on, että kynnys asukkaan tilantarvetta vastaavan asunnon hankkimiseen on huomattavasti matalampi kuin omistusasumisessa. Sillä on merkitystä erityisesti nuorille lapsiperheille.

Jätkän Messin kaltaisissa hankkeissa haluamme olla jatkossakin mukana. Asumisen pitää tänä päivänä sijoittua keskelle palveluita ja hyviä liikenneyhteyksiä sekä palvella asukkaita monipuolisesti – ja tasavertaisesti.

Jari Riskilä
Asokotien toimitusjohtaja

Lue lisää
Asuntosäätiön toimitusjohtaja Esa Kankainen
27.02.2019
Esa Kankainen
Asuntorahaston rahat käytettävä asuntotuotantoon

Olen jo aiemmin blogissani tuonut esiin, että valtion tulisi toimia pitkäjänteisesti, jotta kohtuuhintaista asuntotuotantoa saadaan liikkeelle. Viime perjantaina hallituksen tekemä päätös käyttää valtion asuntorahaston (VAR) varoista 73 miljoonaa euroa muuhun tarkoitukseen on käsittämättömän lyhytnäköinen ratkaisu.

Varojen käyttö asumiseen on erityisen tarpeellista juuri nyt, kun asuntotuotanto osoittaa hiipumisen merkkejä ja rakentamisen aloitukset vähentyneet. Kohtuuhintaisten asuntojen tarve ei sen sijaan ole mihinkään hävinnyt. Niitä pitää tuottaa jatkuvasti, eikä sitä tuotantoa saa vaarantaa tällaisilla päätöksillä.

Jos tuotantoa jää lähtemättä liikkeelle, se vaikuttaa pitkälle tulevaisuuteen. Vuoden 2008 talouskriisin jälkeistä asuntotuotannon romahdusta ja asuntopulaa paikataan vieläkin. ARA-tuotannon määrä on kysyntään nähden vieläkin riittämätöntä. Uusia tuotantoa jarruttavia tekijöitä ei todellakaan tarvittaisi.

Vähäiset aloitukset johtuvat tällä hetkellä ennen muuta tonttien puutteesta, kaavamääräysten, normien ja säädösten aiheuttamasta rakentamisen kalleudesta sekä toimintaa sitovien rajoitusten suuresta määrästä. Valtion tukemassa asuntotuotannossa tuen määrä on tällä hetkellä olematon, ja jos asuntorahaston rahoja käytettäisiin enemmän tuotannon tukemiseen, kohteita saataisiin runsaammin liikkeelle.

Toivottavasti eduskunta ei hyväksy päätöstä, joka kaiken lisäksi on eduskunnan tarkastusvaliokunnan laatiman mietinnön vastainen. Siinä nimenomaan esitetään, että VAR:n varallisuus tulee suunnata vain asumiseen.

Tuo päätös koettelee myös yleistä oikeustajua. Miten hallitus voi tehdä eduskunnan tuoreiden linjausten vastaisesti? Selitykseksi ei voida hyväksyä nyt annettua, että tarkastusvaliokunnan mietinnön suositukset koskisivat vasta tulevaa hallitusta. Nyt istuva eduskunta hyväksyi viime syksynä mietinnön esittämät asuntopolitiikan kehittämiskohteet yksimielisesti.

Kaiken lisäksi VAR:n varallisuus on kertynyt pieni- ja keskituloisten asukkaiden maksamisen valtion aravalainojen korko- ja lainanlyhennyskustannuksista. Olisi kohtuullista, että omakustannusperiaatteella määräytyvissä vuokrissa ei kerättäisi rahaa valtion yleiskuluihin, vaan ne hyödyttäisivät nimenomaan kohtuuhintaista asumista.

Tällä kertaa rahoja olisi tarkoitus käyttää raideliikenteen kehittämiseen. Asiaa perustellaan sillä, että se hyödyttäisi välillisesti myös asuntotuotantoa. Asia on kuitenkin periaatteellinen, sillä asuntorahaston varat on tarkoitettu suoraan kohtuuhintaisen asuntotuotannon tukemiseen, eikä siitä pidä poiketa.

Ainoa oikea tapa korjata tämä virheellinen päätös on, että eduskunta ei hyväksy hallituksen päätöstä ja etsii lisätalousarviota käsitellessään tarvittavat varat muista tulonlähteistä kuin Asuntorahastosta.

Esa Kankainen
Asuntosäätiö-konsernin toimitusjohtaja

Lue lisää
Jari Riskilä
25.01.2019
Jari Riskilä
ARA-asunnoissa on kyse oikeudenmukaisuudesta

Kuuntelin viime viikolla ARA-päivän poliitikkopaneelia tyytyväisenä. Sekä hallitus- että oppositiopuolueiden edustajat kertoivat puolueidensa sitoutuvan varauksetta viime vuoden lopulla jätettyyn eduskunnan tarkastusvaliokunnan mietintöön.

Asokotien kannalta olennaisinta mietinnössä on, että siinä suositellaan asumisoikeusjärjestelmän lainsäädännön uudistamista. Järjestelmän asema yhtenä kohtuuhintaisen asumisen vaihtoehtona halutaan entistä vankemmaksi.

Asojärjestelmä on erinomainen täsmälääke kuumentuneille asuntomarkkinoille. Järjestelmän etuna on, että kynnys asukkaan tilantarvetta vastaavan asunnon hankkimiseen on huomattavasti matalampi kuin omistusasumisessa.  Vuokra-asumiseen verrattuna asumisoikeusasukas saa samoilla kuukausittaisilla asumiskustannuksilla selvästi enemmän tilaa. Näillä asioilla on iso merkitys erityisesti pääkaupunkiseudulla asuville perheille.

Asoasunto on turvallinen asumisvaihtoehto.  Laki takaa velvoitteensa hoitavan asukkaan asumisoikeuden pysyvyyden kaikissa tilanteissa, eikä kodin menettämisestä ole pelkoa edes mahdollisissa talon omistajanvaihdoksissa. Asumisoikeusasukkaalla ei myöskään ole omistamiseen liittyvää riskiä asunnon arvon alenemisesta, vaan hänen sijoituksensa reaaliarvo on aina turvattu.

Väestöliiton loppuvuonna julkaistussa Perhebarometrissä todettiin, että asumisen kalleus vaikuttaa perheen perustamiseen. Elinkeinoelämän puolelta taas on kerrottu, että pula kohtuuhintaisista asunnoista työpaikkojen lähellä on suuri este rekrytoinneille. Kaupungistumisen megatrendi näkyy vahvasti myös meillä, ja kasvavat kaupunkiseudut tarvitsevat toimiakseen erityisesti palvelualojen työntekijöitä, joiden tulotaso on usein varsin matala. Valtion tuella tuotetut aso- ja vuokra-asunnot ovat  ratkaisu näihin haasteisiin.

ARA-päivässä puhuttiin luonnollisesti paljon hyvää valtion tuotantotuista. Valtion asuntorahastosta maksettavien tuotantotukien kustannukset valtiolle ovat häviävän pieni murto-osa verovaroin kustannettaviin asumis- ja toimeentulotukiin verrattuna. Tämän jo aiemminkin moneen kertaan kuullun perusteella luulisi olevan päivänselvä asia, että tuotantotuen käyttöä pitää lisätä.

Aina vain selvemmäksi asia käy, kun muistetaan, että asumistuen kaltaiset kysyntätuet nostavat asumisen hintaa. Lisäksi merkittävä osa tukieuroista kulkeutuu tileille, joiden usein ulkomaiset omistajat toimivat alalla vain tarjolla olevan taloudellisen voiton vuoksi. 

ARAn ylijohtaja Hannu Rossilahti kiinnitti kuulijoiden huomion päivän puheenvuorossaan siihen, että valtion tukema asuntotuotanto hyödyttää niin laajaa osaa väestöstä, että pitäisi puhua sosiaalisen asuntotuotannon sijaan yhteiskunnallisesta asuntotuotannosta. Olen samaa mieltä. Haluaisin nostaa esiin tässä yhteydessä myös oikeudenmukaisuuden näkökulman.

Perustuslaissa on määritelty, että julkisen vallan tehtävänä on edistää jokaisen oikeutta asuntoon ja tukea asumisen omatoimista järjestämistä.

Tämänhetkinen markkinatilanne erityisesti pääkaupunkiseudulla on johtanut siihen, että tuo perustuslain kohta ei toteudu oikeudenmukaisella tavalla. Pieni- ja keskituloiset työssäkäyvät ihmiset joutuvat maksamaan asumisestaan kohtuuttoman paljon ja tyytymään entistä pienempiin asuntoihin.

Ikävä kyllä markkinaehtoiset toimijat käyttävät tilannetta myös hyväkseen toitottamalla pienistä asunnoista olevan niin kova kysyntä, että niitä pitää tuottaa lisää. Ei pidä, vaan tarvitaan asuntoja, joihin asukkailla on varaa.  Ani harva asuu ahtaasti omasta halustaan, mutta jos ei ole varaa muuhun, pakkas-Suomessa on pakko ottaa vastaan edes jokin katto pään päälle.

Tulkitsen itse edellä mainittua perustuslain kohtaa siten, että tavallisen pieni- tai keskituloisen ihmisen asumisella ei pitäisi tehdä bisnestä

Perustuslain henkeä vastaisi ja oikeudenmukaista olisi, että valtio panostaisi nykyistä enemmän ARA-asuntojen tuottamiseen. Kyse on poliitikkojen tahtotilasta.

Asokodit on selvästi yli 16 000 asunnollaan maan suurin asumisoikeusasuntoja omistava yhtiö ja haluamme kantaa jatkossakin kortemme kekoon yhteisen edun hyväksi. Meillä on tahtotila tuottaa lisää asuntoja, joissa on eri elämänvaiheissa hyvä asua - ja joihin tavallisilla suomalaisilla on varaa.

Jari Riskilä
Asokotien toimitusjohtaja

Lue lisää
Jää
24.01.2019
Vinkit pakastimen nopeaan sulatukseen

Pakastin on hyvä sulattaa riittävän usein, sillä esimerkiksi noin puolen senttimetrin jääkerros lisää pakastimen sähkönkulutusta 30 %.

Kun huurre on valloittanut pakastimen sisäpinnat, on aika sulattaa pakkanen. Erityisen hyvin tämä onnistuu, kun pakastin on mahdollisimman tyhjä tai pakkanen paukkuu ulkona.

1. Sammuta ja tyhjennä

Kytke virta pakkasesta ja tyhjennä pakastin. Siirrä pakasteet esimerkiksi pakastimen koreissa ulos pakkaseen. Mikäli pakkanen ei pauku, peitä pakasteet esimerkiksi sanomalehdellä ja huovalla sulamisen hidastamiseksi.

2. Keitä vettä

Keitä vettä ja siirrä höyryävän kuuma vesi astioissa pakkaseen nopeuttaaksesi pakkasen sulamista. Vaihda vesi kuumaan useamman kerran sulattamisen aikana. Pidä pakastimen ovi avoinna.

3. Kerää huurre pois

Kun huurre alkaa irrota paloina, kerää irtoavat palat esimerkiksi pakastusrasian reunalla ja siirrä tämän jälkeen tiskialtaaseen. Älä käytä mitään terävää, jotta et vahingoita pakastimen pintoja.

4. Pyyhi sulamisvedet

Varaa pyyhkeitä riitävästi, joilla pyyhit sulamisvedet pakastimen pohjalta, mikäli vedet eivät ohjaudu itsestään pakastimen pohjassa olevan aukon tai pohjan etureunassa olevan kourun kautta ulkopuolelle asetettuun astiaan.

5. Puhdista

Pese irto-osat ja pyyhi pakastimen pinnat puhtaaksi. Kuivaa sulatettu pakastin huolellisesti ennen uudelleen pakastamista. Kun pakastin on tyhjennetty sulatusta varten, on hyvä samalla imuroida pakastimen takaa löytyvä jäähdytyskoneisto varovasti.

6. Pakasta 

Kytke pakastin pakastuskytkennäle, jotta pakastin jäähtyisi mahdollisimman tehokkaasti. Säädä pakastin säilytyskytkennälle, kun pakastimen lämpötila on -18 astetta. Siirrä pakasteet takaisin pakkaseen.

Lue lisää
Harmaa sohva olohuoneessa ja keltaiset koristetyynyt
18.01.2019
Esa Kankainen
Ehdotus: Pilotti kohtuuhintaisen asuntotuotannon edistämiseksi

Läpi viime vuoden käytiin kiivasta keskustelua asumisen tukemisesta. Vastakkain asettuivat kysyntätuki eli asumis- ja toimeentulotuki sekä tuotantotuki. Asiaa sivuttiin myös tiistaisen ARA-päivän puheissa.

Väittely olisi aivan turhaa, jos asuntoja olisi riittävästi tarjolla, kuten esimerkiksi Itävallan pääkaupungissa. Wienissä on pystytty tuottamaan valtion tuella niin paljon asuntoja, että vuokrataso on kohtuullinen ja tuettu asuminen on vaihtoehto jokseenkin kaikille halukkaille.

Siihen kannattaisi Suomessakin pyrkiä, jotta kohtuuhintaisia asuntoja saataisiin markkinoille riittävästi ja asumistukimenot kuriin. Asumistukea toki tarvitaan jatkossakin tasaamaan asumisen kustannuksia, mutta on selvää, että verovaroin katettavat lähes 2,5 miljardin euron asumis- ja toimeentulotukimenot ovat kohtuuttoman suuret. Kymmenessä vuodessa summa olisi 25 miljardia ja kahdessakymmenessä vuodessa jo 50 miljardia euroa.

Sen sijaan Valtion asuntorahaston kautta maksettaviin tuotantotukiin ja avustuksiin käytetään vain murto-osa tuosta kuluerästä. Ero on myös siinä, että tuotantotuen kautta saadaan aikaan vuosikymmeniä eteenpäin kohtuuhintaisina pysyviä asuntoja kun taas asumistuen kautta pahimmillaan nostetaan asumisen hintaa.

Asumistuen käyttöä ei voi perustella sillä, että se kohdistuu suoraan asukkaan eduksi. Toki näin on lyhytnäköisesti asiaa tarkasteltaessa, mutta asumistuen käyttö ei ole kestävä ratkaisu pidemmän päälle.

Uskoisin, että pitkällä tähtäimellä kohtuuhintainen asunto, jonka kulut asukas pystyy omalla palkallaan maksamaan, on sekä asukkaan kannalta mielekkäämpi vaihtoehto että yhteiskunnan kokonaisedun kannalta järkevämpää. Joka tapauksessa asumistukikulut pitää tavalla tai toisella saada kuriin.

Jotta tuotantotukea käytettäisiin yhä enemmän ja edullisia asuntoja saataisiin runsaasti lisää, tuen ehtoja pitäisi muuttaa kannustavammiksi. Tuotantotukijärjestelmää pitää uusia siten, että se elää ajassa niin asumispalveluiden kehittämisen tarpeiden kuin taloustilanteen mukaan.

70- ja 90-luvuilla rakennettiin paljon valtion tukemaa asuntotuotantoa, jopa yli puolet tuotannosta oli ARA-asuntoja. Aika oli toinen, mutta tällä hetkellä ARA-asuntojen määrä on vain viidennes kokonaistuotannosta. Asumisen aiheuttamat korkeat kustannukset erityisesti pieni- ja keskituloisille asukkaille osoittavat, että kohtuuhintaisia asuntoja on aivan liian vähän tarjolla.

Erinomainen ARA-tuotannon kannustin on vuosien varrella ollut myös käynnistysavustus. Sen avulla on saatu liikkeelle runsaasti asuntoja. Asuntosäätiössäkin käynnistysavustuksia on hyödynnetty tehokkaasti aina kun ne ovat olleet käytettävissä.

Kaiken kaikkiaan Asuntosäätiöllä on tällä hetkellä omistuksessaan yli 16 000 asumisoikeusasuntoa ja noin 1 000 vuokra-asuntoa.

Kaiken asuntotuotannon pullonkaulana on myös rakentamisen kustannukset lähtien kaavamääräyksistä ja rakentamisen normeista, joita ei yrityksistä huolimatta ole saatu puretuksi. Suomessa rakentamisen kokonaiskustannukset ovat todella korkeat verrattuna moneen muuhun maahan.

ARAn voisi kokeilla tilanteen purkamiseksi pilottihankkeita, joiden kautta tutkittaisiin kevennettyjen normien ja määräysten vaikutusta asumisen kustannuksiin.

Asuntosäätiö olisi valmis tulemaan mukaan tällaiseen hankkeeseen. Olemme sitoutuneet tarjoamaan asukkaille nimenomaan kohtuuhintaisia asuntoja pitkäjänteisesti. Rajoitusaikojen päättyminenkään ole aiheuttanut vuokrankorotusta asunnoissamme ilman hyvää syytä, kuten peruskorjaamista. Asoasunnoissahan rajoitukset ovat lainsäädännöstä johtuen ikuisia.

Joka tapauksessa puhumisen ja väittelyn sijaan tarvitaan tekoja kohtuuhintaisen asuntotuotannon aikaansaamiseksi. Siitä hyötyisivät sekä asukkaat, elinkeinoelämä että koko yhteiskunta. Asuminen on tärkeä osa yhteiskunnan toimintaa ja kuluneet viime vuodet ovat osoittaneet, että valtion täytyy ottaa aktiivisempi ote asuntomarkkinoiden kehittämiseksi oikeudenmukaisempaan suuntaan.

Esa Kankainen
Asuntosäätiö-konsernin toimitusjohtaja

Lue lisää
Sähköauton latausta Asokotien toimiston edessä
28.12.2018
Esa Kankainen
Asuntosäätiö on aktiivinen ilmastotoimija

Vastikään julkaistussa asiakaslehdessämme kerroimme asukkaille kaikista niistä toimenpiteistä, joita olemme tehneet asuntokantamme hiilijalanjäljen pienentämiseksi. Listan pituus yllätti meidät itsemmekin.

Ympäristönäkökulma on ollut jo pitkään vaikuttamassa valintoihimme samalla tavoin kuin asumisviihtyisyyden ja energiatehokkuuden kehittäminen. Myös asukkaat ovat nostaneet ympäristöasioita esiin asiakastyytyväisyystutkimuksissa, asukastilaisuuksissa ja asunnonhakutilanteissa.

Syksyinen ilmastoraportti nosti asukkaiden hiilijalanjälkitietoisuutta entisestään. Raportti havahdutti myös meidät tajuamaan omat aikaansaannoksemme tuossa asiassa. Voimme mielestämme ihan oikeutetusti todeta, että asukas tekee ilmastoteon pelkästään asumalla asunnossamme.

Asuntosäätiön kaltaiset isot toimijat ovat keskeisiä vaikuttajia näissä asioissa. Asukkaat toki vaikuttavat omalla toiminnallaan ja kaikkien panosta tarvitaan, mutta mittakaava on aivan toinen, kun yhden kotitalouden sijaan saadaan yli 17 000 asunnossa vähennettyä energian- ja vedenkulutusta.

Esimerkiksi käyttöveden kulutus taloissa on pienentynyt toimenpiteidemme ansiosta 25 % kymmenessä vuodessa. Samassa ajassa lämmitysenergiaa on säästetty niin paljon, että kulut on saatu 4,3 % matalammaksi siitä huolimatta, että energian hinta on koko ajan noussut.

Myös uudistuotannossa voimme toimia ekologisesti isossa mittakaavassa rakennuttamalla muun muassa puukerrostaloasuntoja, joiden rakentamisen aikainen hiilijalanjälki on pienempi kuin betonitalossa.

Tapiolaan rakennettava ensimmäinen omaan omistukseemme tuleva puukerrostalo on hyvä esimerkki ekologisesta asuntotuotannosta muutenkin kuin materiaalivalintojen osalta. Metroaseman läheisyyteen rakennettavaan taloon ei tule asuntokohtaisia autopaikkoja eikä huoneistosaunoja.

Yleishyödyllisen toimijan taloissa kustannushyöty esimerkiksi energiansäästötoimenpiteistä tulee asukkaalle, sillä vastikkeet ja vuokrat määräytyvät omakustannusperiaatteen mukaan. Pienemmistä hiilidioksidipäästöistä hyötyvät luonnollisesti muutkin kuin Asuntosäätiön asukkaat.

Oma esimerkkimme ison toimijan mahdollisuuksista on antanut meille uskoa myös yhteistyön voimaan. Muutkin tekevät omalla sarallaan hyviä asioita ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja yhteistyöllä saadaan aikaan todella merkittäviä tuloksia.

Olemme lähteneet mukaan muun muassa Vantaan Aviapolis – liikennelabra –hankkeeseen jossa pyritään löytämään kestäviä liikenteen, liikkumisen ja logistiikan ratkaisuja. Aviapolis-hanke palvelee ilmastotavoitteiden edistämisen lisäksi Asuntosäätiön tavoitteita olla kehittämässä asuinalueita kunkin ajan tarpeiden mukaan.

Näitä hankkeita tarvitaan lisää. Ilmastonmuutos on yhteinen ongelmamme, jonka ratkaisu vaatii yhteistyötä. Asuntosäätiö on sitoutunut tekemään tuota työtä jatkossakin ja mielellään myös yhteistyössä muiden kanssa.

Esa Kankainen
Asuntosäätö-konsernin toimitusjohtaja

 
Lue lisää
Tuuliniitty_3_havainnekuva_puistosta_käsin_iso_nettisivut
28.11.2018
Esa Kankainen
Mekin teemme puusta

Ympäristöministeriö uutisoi taannoin, että puukerrostalojen määrän odotetaan tuplaantuvan vuosina 2018 – 2020. Tuona aikana pitäisi syntyä 186 uutta puukerrostaloa.

Yksi niistä on Asuntosäätiön Tapiolaan toteuttama 42 asunnon korkotukivuokratalo, ensimmäinen puukerrostalomme, joka sai juuri rakennusluvan. Talo valmistuu näillä näkymin ensi vuoden lopulla.

Talosta tulee monella tavalla merkittävä sekä Asuntosäätiölle että Espoolle. Se on koko Espoon kaupungissa ensimmäinen puukerrostalo. Sen lisäksi se on kaupungin ensimmäinen autoton kerrostalo, jossa asemakaavan mukaan on ainoastaan muutama vieraspaikka. Sijainti metroaseman kupeessa antaa hyvän tilaisuuden kokeilla tällaistakin vaihtoehtoa.

Asuntosäätiölle päätös lähteä toteuttamaan puukerrostaloa oli helppo. Puurakentamisen edistäminen sopii tavoitteisiimme kehittää suomalaista asumista monipuolisesti. Haluamme selvittää, tuoko puukerrostalo lisäarvoa asumispalveluihimme ja myös ympäristöohjelmaamme. Pyrimme monin keinoin vähentämään hiilidioksidipäästöjä sekä uudistuotannossa että kiinteistöjen kunnossapidossa.

Alueena Tapiola on erinomainen paikka toteuttaa ensimmäinen puuhankkeemme. Pääsemme kehittämään aluetta Tapiolan alkuperäisen idean mukaisesti innovatiivisen kaupunkiasumisen malliin. Palaamme myös tavallaan juurillemme. Asuntosäätiö perustettiin vuonna 1951 kuuden kansalaisjärjestön toimesta suunnittelemaan ja rakentamaan Tapiolaa.

Kaikesta huolimatta myönnettäköön, että kun on tehnyt työuransa betonirakentamisen parissa, puukerrostalorakentaminen hieman arvelutti. Miksi tehdä puusta, kun betonista syntyy tutulla kaavalla tuttua tuotetta edullisemmin? 

Ison kiinteistökannan omistajan edustajalle nousee mieleen myös kysymys ylläpidosta eli mitkä ovat rakennuksen julkisivun koko elinkaaren aikaiset kunnossapidon kustannukset.

Kaikkea ei kuitenkaan voi mitata pelkästään rahalla. Kyse on juuri siitä lisäarvosta, johon jo viittasin. Asiakkaat haluavat meidän panostavan yhä enemmän asumisviihtyisyyteen. Se nähdään olennaisena osana asumisen laatua.

Myös ympäristönäkökohdat ovat sekä asukkaille että yhtiöllemme yhä tärkeämpiä. Puukerrostalon hiilijalanjälki on ARAn selvityksen mukaan rakentamisen osalta viidenneksen pienempi kuin betonitalon. Puu sitoo hiilidioksidia rakennuksiin koko elinkaarensa ajan.

Toteutettujen puukerrostalojen asiakastutkimukset kertovat, että ihmiset pitävät puurakennuksista. Niiden akustiikka on miellyttävä, puupinta rauhoittaa ja luo kodikkuutta. Tampereen yliopistossa tutkitaan parhaillaan myös puurakentamisen terveysvaikutuksia. Puulla on muun muassa antibakteerisia ominaisuuksia.

Asuntosäätiön toimistokin sijaitsee puurakennuksessa. Henkilöstöltä on tullut siitä kiitosta ja itsekin pidän toimistomme ilmeestä ja puun luomasta tunnelmasta.

Tuuliniitty 3:sen rakentaminen käynnistyy loppuvuoden aikana. Kohde on hyvällä paikalla ja tulee olemaan kohtuuhintainen ARA-vuokratalo. Hakijoita on varmasti runsaasti, eikä talon rakennusmateriaalilla ole välttämättä hakijoille merkitystä, mutta asumaan päästyään moni varmasti osaa kertoa, onko puutalossa asuminen jotenkin erilaista.

Tulemme toteuttamaan aikanaan talossa asukastyytyväisyyskyselyn. Meille on tärkeää tietää, millä tavalla juuri meidän asiakkaamme kokevat puukerrostalossa asumisen.

Asukkaiden mielipiteet vaikuttavat osaltaan siihen, käytämmekö puuta materiaalina muissakin hankkeissamme. Lisäksi päätökseen vaikuttavat talon elinkaaren aikaiset kustannukset, joita tulemme seuraamaan.

Esa Kankainen
Asuntosäätiö-konsernin toimitusjohtaja

Lue lisää
Kotoilua torkkupeiton alla
23.11.2018
Kotoilu tekee hyvää
Marraskuun pimeys kutsuu kodin lämpöön, kynttilänvaloon, höyryävän kupin äärelle, sohvan kulmaan, torkkupeiton alle sekä hyvän elokuvan tai kirjan äärelle. Nyt on vuoden paras aika kotoilla!

Siinä missä tanskalaisilla on hygge, meillä suomalaisilla on kotoilu. Toisin sanoen siinä missä tanskalaiseen hyggeilyyn liittyy suomalaisten mieltämän kotoilun lisäksi spontaania yhdessäoloa kaupungilla, suomalaiset vetäytyvät koteihinsa. Kaukana kavala maailma.

Kotoilu on kiireetöntä, rentoa ja mukavaa oleskelua tai puuhastelua kotona, yhdessä tai yksin.  Vastapainoa kiireiselle arjelle ja suorittamiselle. Arjen luksusta, esimerkiksi tähän tapaan:

Höyryävät juomat

Kylmän vuodenajan keskellä maistuvat höyryävät juomat.

Stressin rasittamalle vatsalle sopii tee, joka haudutetaan seoksessa, johon on sekoitettu maustehyllystä tuttuja kuivattua (1 tl) fenkolia ja (1 tl) minttua sekä (1 tl) laventelinkukkia (joita voi ostaa luomutuotteita myyvistä erikoismyymälöistä).

Flunssaa voi yrittää häätää siemailemalla juomaa, joka saa vähintään röörit aukeamaan ja mahdollisesti myös villasukat pyörimään jaloissa: (½) sitruunan (tai appelsiinin) mehuun (½ tl) chilitahnaa, (½ tl) raastettua inkivääriä, (1 rkl) hunajaa sekä (2 dl) kiehuvan kuumaa vettä.

Jouluihmiset ilahtuvat kaakaosta (2,5 dl), johon on sekoitettu (¼ tl) piparkakkumaustetta sekä pieni pala tummaa suklaata.

Matkalle vievät elokuvat ja kirjat

Mitä sitä merta edemmäs kalaan lähtemään, kun niin kirjat kuin elokuvat vievät maailman ääriin ja jopa ajasta toiseen vaikka kotisohvalta. Tässä muutama elokuvavinkki:

Maailmanympärysmatkaa kaipaavat voivat lähteä reissuun esimerkiksi Indiana Jonesin matkassa tai Waltter Mittyn (ihmeellinen maailma) matkassa.

Historian havinasta kiinnostuneet voivat vaikka virittyä joulutunnelmaan katsomalla Päivä ilman sotaa -elokuvan, joka muistuttaa vuoden 1914 joulusta ensimmäisen maailmansodan keskellä.

Jälkikasvun kanssa voi tutustua historiaan esimerkiksi Mauri Kunnaksen Koiramäen Suomen historian avulla.

Kädentaidot rentouttavat

Viihdytkö hellan ääressä, kudinten parissa tai puuverstaalla? Onnittelut! Käsillä tekeminen, kuten käsitöiden tekeminen, kuulemma lisää onnellisuutta.

Ja jos taidot ovat päässeet ruosteeseen, tai olet uusia vinkkejä vailla, esimerkiksi kirjastoista ja internetistä löytyy ohjeet ja vinkit poikineen – aina villasukat kantapään neulomista myöden.
 
Lue lisää
Talo Ruoholahdessa
22.11.2018
Jari Riskilä
Asokotien vastikkeet nousseet viime vuosina keskimäärin vain 0,45 %

Helsingin Sanomissa 18.11.2018 julkaistussa artikkelissa ”Hitas ja aso kallistuvat aina vain” annettiin yksittäistapausten kautta tietoa, joka leimasi asumisoikeusasumisen kalliiksi asumismuodoksi.

Asuntosäätiöön kuuluva Asokodit on yli 16 000 asunnon myötä maan suurin asumisoikeusasuntojen omistaja, joten sen vastiketiedoilla on suuri painoarvo tässä asiassa. Perehtyminen näihin vastiketietoihin olisi toki vienyt pohjan raflaavalta jutulta, mutta tuonut asiallista tietoa lukijoille.

Asokotien vastikkeet ovat nousseet viimeisen kolmen vuoden aikana keskimäärin 0,45 % vuodessa. Tulevan vuoden osalta vastikkeet nousevat keskimääräin 0,59 %:lla. Suurimmassa osassa Asokotien asuntoja myös vesimaksut kuuluvat vastikkeisiin.

Artikkelissa nostettiin esiin Helsingin Ruoholahdessa sijaitseva Asokotien kohde Jaalaranta 10. Tuon talon asuntojen käyttövastike on tällä hetkellä keskimäärin 16,20 euroa neliöltä kuukaudessa. KTI:n tilastojen mukaan vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen keskimääräinen neliöhinta samalla alueella on noin 24 euroa.

Helsinkiläisissä ja varsinkin kantakaupungin kohteissa vastikkeet ovat kalliimpia kuin muualla maassa, koska kysyntä niihin on kova. Jaalaranta 10:n käyttövastikkeet ovat kuitenkin nousseet viiden vuoden aikana vuosittain keskimäärin vain 1,9 %.

Jaalarannan taloon on pelkästään kaksion hakijoita jonossa yli 600. Talo on erittäin haluttu asuinkohde ja asumisen kustannukset ovat sijainnin lisäksi tärkeimmät suosion syyt. Talossa on myös erittäin pieni asukasvaihtuvuus, koska asuntoja arvostetaan.

Toimittaja Taru Taipaleen kirjoittamassa artikkelissa ei tuotu myöskään esiin Jaalarannan talon asumisoikeusmaksua. Koska talo on rakennettu vuonna 1996, esimerkiksi 44 neliöisen kaksion asumisoikeusmaksu on todella edullinen: 12 151 euroa.

Asumisoikeusmaksu ei myöskään nouse suhdanteiden mukaan, vaan on sidottu talon hankintahintaan eli pysyy kohtuullisena myös tulevaisuudessa uusille asukkaille. Pois muuttava asukas saa rahansa takaisin rakennuskustannusindeksillä korotettuna.

Asokotien kaikkien asuntojen keskimääräinen vaihtuvuus on niinkin pieni kuin 16 % ja asuntojen käyttöaste on yli 98 %. Asumisen hinta on yksi tärkeimpiä syitä pieneen vaihtuvuuteen ja korkeaan käyttöasteeseen. Asokotien keskimääräinen käyttövastike on Helsingissä 13,51, Espoossa 12,95 ja Vantaalla 12,39 euroa neliöltä kuukaudessa.

Näiden lukujen valossa voi todeta, että asumisoikeusasuminen on yhä edelleen kohtuuhintaista asumista ja tulee olemaan jatkossakin. Siitä pitää huolta oman tahtotilamme lisäksi sekä järjestelmän edellyttämä vastikemäärittelyn omakustannusperiaate että ympäristöministeriön suosittelema tasausjärjestelmä. Sen avulla asunnot pystytään pitämään kilpailukykyisessä kunnossa ilman että vastikekehityksen kohtuullisuus vaarantuu.

Tasausjärjestelmään perustuu myös se, että Ruoholahden kaltaisella erittäin halutulla alueella vastikkeet ja korotukset voivat olla keskiarvoja korkeammat. Yksittäistapauksen kautta ei kuitenkaan voi eikä pitäisi tehdä artikkelin esittämällä tavalla kokonaisuuteen viittaavia johtopäätöksiä.

Jari Riskilä
Toimitusjohtaja
Asokodit

Lue lisää
Talo Pikku Huopalahdessa
12.11.2018
Jari Riskilä
Asoasuminen on yhä kohtuuhintaista asumista

Ministeri Kimmo Tiilikainen totesi Perjantai-dokkarin Missä asut huomenna? -ohjelmassa, että asumisoikeusjärjestelmää ei voi uusia, koska näkemykset sen uudistamisesta ovat niin kaukana toisistaan. Ministerin mukaan asumisoikeusjärjestelmän alkuperäinen tavoite olisi matkan varrella hävinnyt.

Olen ministerin kanssa eri mieltä. Uudistamisen tarvetta ei ole siksi, että alkuperäinen tavoite olisi kadonnut ja pitäisi palauttaa, vaan siksi, että järjestelmää pitäisi ajanmukaistaa tämän päivän tarpeita vastaavaksi.

Sinällään täytyy todeta heti alkuun, että vaikka lakiuudistusta ei koskaan tulisikaan, järjestelmä on yhä elinvoimainen ja asumisoikeusasuminen erittäin suosittu asumismuoto.

Asumisoikeusjärjestelmä tarjoaa edelleen tavoitteidensa mukaista kohtuuhintaista asumista. Helsingissä Asokotien keskimääräinen käyttövastike on 13,51 euroa neliöltä samaan aikaan kun vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen keskimääräiset vuokrat ovat noin 21 euroa neliöltä. Luvut puhuvat puolestaan. Lisäksi monissa kohteissa Asokotien käyttövastikkeeseen sisältyy myös vesimaksu, joka vapaarahoitteisessa vuokra-asumisessa säännönmukaisesti peritään erikseen.

On kuitenkin totta, että asumisoikeusasuntojen asumiskustannukset voisivat olla vielä matalammat. Suurin osa Asokotien asunnoista on rakennutettu valtion myöntämillä ns. vuosimaksulainoilla, joiden ongelmana on erittäin hidas lyhentämistahti ja lainojen korkeat korot. Jos lainaehdot olisivat edullisemmat, se alentaisi suoraan asumiskustannuksia.

Asukkaat ovat maksaneet vastikkeissaan valtiolle huomattavasti korkeampia korkoja kuin markkinahintaisissa asuntolainoissa on viimeisen kymmenen vuoden aikana ollut. Valtion tukea ei siis järjestelmällä ole ollut, vaan päinvastoin lainat ovat olleet valtiolle erittäin kannattavia tulonlähteitä.

Valtion taholta vanhan lainakannan ongelma on myönnetty ja asiaan on yritetty tehdä korjausta muun muassa viime kesänä voimaan astuneen korkotukilainoja koskevan lakimuutoksen myötä. Se ei kuitenkaan koskenut mainittuja vuosimaksulainoja, joita Asokodeilla on lainakannasta jopa 65 %.

Asumisoikeusjärjestelmää on yritetty uudistaa toden teolla vasta tällä hallituskaudella. Pieniä muutoksia on tehty aiemminkin. Esimerkiksi vuonna 2006 saatiin aikaan hyvä muutos, joka mahdollisti yli 55-vuotiaiden pääsyn asumisoikeusjärjestelmään. Sitä mahdollisuutta on käytetty runsaasti hyödyksi.

Me ehdotamme nyt ministeri Tiilikaiselle, että perustetaan lain uudistamista varten toimielin, joka muodostuu virkamiehistä, alan toimijoista sekä toimijoiden asukashallintojärjestelmän mukaan valituista asukasedustajista.

Asumisoikeusjärjestelmään on tiiviisti kytketty lain tasolla malli asukkaiden mahdollisuudesta vaikuttaa asumiseensa. Asokodeillakin toimii asukashallinto, johon asukkaat pääsevät itse valitsemaan toimijat. Näitä toimijoita kannattaisi ehdottomasti käyttää hyödyksi uudistustyössä. Heillä on kokemusta asoasumisesta ja he ovat sitoutuneet kehittämään järjestelmää sen alkuperäisen tavoitteen mukaan. Sama tavoite on myös Asokodeilla, eli säilyttää hyvä ja kohtuuhintainen asumismuoto tulevillekin asukkaille.

Asumisoikeusjärjestelmän tuottamissa asunnoissa asuu jo reilusti yli sata tuhatta asukasta. Asuntoja on lähes 50 000.  Jos asumisoikeusjärjestelmän kehittäminen laiminlyödään, se on väärin sekä nykyisiä että potentiaalisia asoasukkaita kohtaan.

Nykyisten asukkaiden kannalta päivittämisen tarvetta on esimerkiksi normeissa, jotka koskevat asunnon vaihtamista. Asunnontarvitsijoiden asiaa olisi puolestaan paikallaan edistää kehittämällä asoasuntojen hakujärjestelmää ja asukasvalintamenettelyä.      

Vaikka lakiuudistusta ei tulisikaan, asojärjestelmä voi hyvin. Asoasunnoilla on kova kysyntä ja niitä rakennutetaan koko ajan lisää. Lain uudistaminen olisi kuitenkin valtion taholta positiivinen ele sekä toimijoille että asukkaille, joista monet ovat luoneet järjestelmän piiriin pitkäaikaisen kodin.

Asuntosäätiöön kuuluvalla Asokodeilla yli kymmenen vuotta asuneita asukkaita on jo 4 832 asunnossa. Asukasvaihtuvuus on vain noin 16 % ja asuntojen käyttöaste yli 98 %.

Jari Riskilä
Asokotien toimitusjohtaja

Lue lisää
isanpaiva_sauna_blogi
09.11.2018
Miten muistaa isää?
Anna isän herätä rauhassa ja kun hän alkaa heräilemään, kainaloon mahtuu koko perhe. Isälle voi tarjoilla aamupalan suoraan sänkyyn tai katttaa sen ruokapöydälle odottamaan. Aamupalan seuraksi tuore sanomalehti tai harrastelehti.

Isät arvostavat hellittelyä siinä missä äiditkin. Miten olisi hartiahieronta itse toteutettuna? Tai kylpyvatiin tehty jalkakylpy.

Kokatkaa yhdessä isän lempiruokaa, oli se sitten lasagnea tai kalakeittoa. Tällä kertaa pätee, että mitä useampi kokki, sen hauskempaa.

Jos ulkoilette, antakaa isän valita reitti tai peli. Jalkapalloa lähipuistossa tai kävelyretki lähimetsässä?

Jos sää ei kutsu ulkoilemaan, katsokaa yhdessä leffa esim. Netflixistä tai Yle Areenasta. Tällä kertaa isä saa tehdä valinnan. Esim. monissa animaatioissa on niin aikuisia kuin lapsiakin naurattavaa huumoria. Rankemman rymyämisleffan voi katsoa illalla, kun pienimmät lapset ovat käyneet nukkumaan. Ja nyt saa murustella sohvalla luvan kanssa. Popkornit tulevat mikrossa helposti tai kukapa ei arvostaisi valmiiksi tehtyjä herkkuleipiä.

Useat isät tykkäävät myös saunomisesta. Lämmittäkää sauna ja tarjoilkaa isälle saunaan kylmä lempilimu tai olut.

Ne, joiden isä asuu kaukana, voivat soittaa kiireettömän onnittelupuhelun.
Lue lisää
22 Kohde Meriusva 5
31.10.2018
Jari Riskilä
Vuokralaispäivillä koettiin yhteishallinnon henkeä

Olin taannoin mukana Vuokralaiset ry:n perinteisellä Vuokralaispäiväristeilyllä. Mielenkiintoinen tapahtuma, jossa oli mukana yli 250 osallistujaa, pääosin vuokra- ja asumisoikeusasunnoissa asuvia asukkaita, mutta myös meitä yhtiöiden edustajia.

Asuntosäätiöltä ja Asokodeilta mukaan lähti työntekijöiden lisäksi totta kai myös asukkaita. Yksi esiintyjäkin oli asoasukkaamme Arabianrannasta. Hän kertoi, mitä kaikkea asukkaat voivat saada aikaan omalla aktiivisuudellaan. 

Oli hauska kuulla, miten talon sauna-kerhotilasta oli tehty yhteinen olohuone, asukkaat ylläpitävät aktiivisesti kierrätyshuonetta ja pitävät pihajuhlia. Käytössä on myös moderni viestintätekniikka ja -kanavat. Asukkaamme kertoi myös vinkkejä siitä, miten naapureita saa houkuteltua toimintaan mukaan.

Vuokralaispäivien ohjelmassa oli myös mielenkiintoista asiaa asumisen hinnasta, katsaus tupakkalakiin ja muun muassa helsinkiläinen ylikonstaapeli kertomassa talon turvallisuusasioista. Lakineuvojan vastaanottokin kuului ohjelmaan.

Tilaisuuden avasi asuntoministeri Kimmo Tiilikainen, joka puhui perinteisten tervehdyssanojen sijaan asiaa siitä, miten asuntopolitiikalla vaikututetaan ilmastonmuutoksen hillintään. Erittäin ajankohtainen aihe IPCC:n ilmastoraportin näkökulmasta katsottuna.

Kaiken kaikkiaan tilaisuus oli positiivisella tavalla rakentavan vuorovaikutteinen, ei lainkaan perinteisen seminaarin kaltainen, jossa yksi puhuu, toiset kuuntelevat ja korkeintaan lopussa kuullaan kysymys tai kaksi.

Saimme vahvistusta käsityksellemme, että olemme oikealla tiellä myös Asokotien asukashallinnon kehittämisessä. Ihmiset haluavat tietää asioista, kysyä ja tulla kuulluksi. Ja kun asiat esitetään selkeästi ja perustellusti, aiheesta kuin aiheesta on helpompi käydä rakentavaa keskustelua.

Vaikeitakaan aiheita ei pidä pelätä, vaan nostaa asiat reilusti esiin ja etsiä yhdessä ratkaisumalli. Sillä tavalla toteutetaan yhteishallintolain henkeä. Lain tarkoitushan on edistää asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia asumiseensa ja parhaiten se onnistuu, kun asioita käydään läpi hyvässä vuorovaikutuksessa.

Asukashallinto on yhtiön etu myös siksi, että asukkaiden kautta saadaan paljon tietoa, joka edistää kiinteistöjen ylläpitoa, hallintoa ja asuntojen markkinointia. Asukashallinto on strateginen valinta, joka totta kai vaatii menestyäkseen resursointia samalla tavalla kuin yrityksen muutkin toiminnot. Me olemme tehneet sen valinnan.

Vuokralaispäivät avannut puheenjohtaja, kansanedustaja Suna Kymäläinen nosti avaussanoissaan esiin myös yhden erittäin tärkeän asian. Hän kehotti seminaariväkeä pitämään hauskaa siitä huolimatta, että oltiin vakavan asian äärellä. Kaikki sujuu kuulemma paremmin hyvällä fiiliksellä.

Vuokralaispäiviin kuuluikin olennaisena osana yhdessä vietetty aika varsinaisen seminaariohjelman jälkeen. Illallinen oli maittava ja tanssilattialla hyvä meno. Tilaisuudesta jäi kaiken kaikkiaan erittäin hyvä fiilis.

Ei ihme, että Vuokralaispäiviä on järjestetty jo vuodesta 2004 lähtien ja osallistujamäärä sen kun kasvaa.

Kuva: Tanja Koskinen

Lue lisää
Talo
12.10.2018
Esa Kankainen
Asuntosäätiö ei pelkää yksiöitä, koska tuottaa asuntoja monipuolisesti

Osallistuin viime viikolla Helsingin Yliopiston Kaupunkitutkimusinstituutti Urbarian Kuka pelkää yksiöitä? -tilaisuuteen. Mielenkiintoinen keskustelu, johon Asuntosäätiön toimitusjohtajan roolissa oli helppo osallistua. En tunnista pelkoa yksiöitä kohtaan oman organisaationi kohdalla, koska yksiöt on valjastettu kestävällä tavalla osaksi monipuolista asuntotuotantoamme.

Urbarian tilaisuudessa nostettiin esiin ihan oikein, että pienten asuntojen liikatuotannon mahdolliset ongelmat koskevat lähinnä vapaarahoitteista tuotantoa.

Sen sijaan ARA-tuotannossa mennään perinteisen turvallisesti kestävän kaupunkikehityksen linjoilla eli rakennetaan kaikentyyppisiä asuntoja yksiöistä perheasuntoihin.

Pieniä asuntoja on vaikea muuttaa tarvittaessa isommiksi. Liian yksipuolinen asuntokanta luo yksipuolisen asukaskunnan, minkä on todettu aiheuttavan asumiseen enemmän häiriötilanteita. Asuntokokojen pieneneminen vääristää myös asuntomarkkinatilannetta asumisen hinnan osalta, kun yhä pienemmistä asunnoista joudutaan maksamaan yhä korkeampaa hintaa. Hintakuplan puhkeamisen riski kasvaa.

Me Asuntosäätiössä teemme sekä vuokra- että asumisoikeusasuntoja ARAn ohjeistuksen mukaan mikä tarkoittaa sitä, että pääsääntöisesti yksiöt ovat yli 30 neliöisiä. Kolmioiden keskipinta-ala taloissa on 63-68 neliötä.

Toteuttaisimme monipuolista asunto-ohjelmaa ilman ARA-ohjeistustakin perustajajäsentemme linjausten mukaan. Väestöliiton, Mannerheimin Lastensuojeluliiton, Vuokralaiset VKL ry:n, Invalidiliiton ja SAK :n tavoitteena on ollut alusta lähtien tukea Asuntosäätiön toiminnan kautta perheiden hyvinvointia. Turvallinen asunto ja asuinympäristö on ihmisen hyvinvoinnin keskeinen tekijä.

Meidän ei tarvitse rakennuttaa pieniä asuntoja myöskään siksi, että pelkäisimme asumisen hinnan karkaavan käsistä. Asuntojen vuokrat ja vastikkeet määräytyvät omakustannusperiaatteen mukaan, joten asuminen pysyy kohtuuhintaisena isommissakin asunnoissa.

ARA-tuotannolla vastataan hyvin nimenomaan asumisen kohtuuhintaisuuteen. Asuntosäätiö tekisi niitä asuntoja enemmänkin, mikäli tontteja olisi saatavilla ja valtio toimillaan edistäisi enemmän ARA-tuotannon syntymistä.

Valtion roolista kohtuuhintaisen asumisen edistäjänä ja asumisen kohtuuhintaisuus ylipäänsä ovat asioita, joista toivottavasti puhutaan tulevia eduskuntavaaleja odotellessa enemmänkin.

Tällä viikolla julkaistu Eduskunnan tarkastusvaliokunnan raportti antoi keskustelulle hyvän pohjan. Raportissa todetaan, että pääkaupunkiseudun asumisen kalleus ja kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen vähyys vaikuttaa jo talouskasvun edellytyksiin ja että ko. asuntoja pitää lisätä.

Samaisesta syystä raportissa kehotetaan toteuttamaan vihdoin myös asumisoikeusjärjestelmän lakiuudistus. Toivoisimme myös, että päättäjät ottaisivat vinkin tarkastusvaliokunnan esityksestä toteuttaa pitkäjänteisempää asuntopolitiikkaa.

Elämme rakenteellisten muutosten aikaa, jolloin perinteiset työt häviävät ja ihmisten toimeentulokysymykset tulevat korostumaan. Asuminen on keskeisimpiä kustannuksia tavallisen ihmisen elämässä ja vaikuttaa monella tavalla ihmisen hyvinvointiin muutenkin. Siksi keskustelua asumiseen liittyvistä aiheista pitää ehdottomasti jatkaa.

Lue lisää
Teerisuontie1
08.10.2018
Jari Riskilä
Asumisoikeuslakia ei tule lakaista maton alle

Ympäristöministeriön tiedotteessa 1.10.2018 kerrottiin, että ASO-lakia ei uudisteta tällä hallituskaudella siitä huolimatta, että asumisoikeusjärjestelmän kehittäminen omana itsenäisenä hallintamuotonaan on kirjattu Juha Sipilän hallitusohjelmaan.

Asuntoministeri Kimmo Tiilikainen toi asian esiin jo edellisviikonloppuna puheenvuorossaan Vuokralaispäivillä. Tiilikainen totesi, että koska järjestelmän uusiminen on niin hankalaa, on sen sijaan lähdetty selvittämään innolla uutta osuuskuntamallia kohtuuhintaisen asumisen kehittämiseksi.

Osuuskuntamalli voi olla ihan hyvä vaihtoehto, mutta ei voi olla niin, että asumisoikeusjärjestelmän kehittäminen jätetään sikseen vain, koska kehittäminen koetaan poliittisesti hankalaksi.

Lähes 50 000 asoasunnossa asuu jo reilusti yli satatuhatta asukasta, ja kuten Tiilikainenkin tiedotteessa totesi, asoasuminen on vakiinnuttanut asemansa yhtenä kohtuuhintaisen asumisen vaihtoehtona. Asuntojen käyttöaste on erittäin korkea ja asukkaiden vaihtuvuus selvästi vähäisempää kuin kaikissa suomalaisissa asumismuodoissa keskimäärin.

Asoasuminen voisi kuitenkin olla vielä parempi järjestelmä ja palvella vielä isompaa asukasmäärää, jos järjestelmää kehitettäisiin. Kaikkia toimintoja pitää kehittää ajan tarpeiden mukaan, niin myös asojärjestelmää, joka luotiin vuonna 1991. Maailma on kovasti muuttunut 27 vuodessa.

Luonnos asumisoikeuslain uudistamista koskevaksi hallituksen esitykseksi oli lausuntokierroksella keväällä 2017.  Luonnoksessa oli erittäin tarpeellisia muutosehdotuksia muun muassa asukasvalintaan liittyen. Valtakunnallinen järjestysnumero, numeroiden määräaikaisuus ja asukasvalintapäätösten siirtäminen kunnilta omistajayhteisöihin parantaisivat hakijoiden mahdollisuuksia saada tarvitsemansa asunto nopeammin.

Lakiuudistuksen siirtyminen jälleen kerran hamaan tulevaisuuteen on erittäin huono asia erityisesti asunnonhakijoiden ja asukkaiden kannalta. Koska Asokotien kaltaisessa yleishyödyllisessä yhtiössä asukkaiden ja yhtiön edut ovat yhteneviä, uudistuksen viipyminen on myös yhtiön kannalta haitallista.

Tiedämme, että lakiuudistushanke muodostui mahdottomaksi siitä syystä, että tietyille poliittisille tahoille oli ylikäymättömän vaikeaa hyväksyä lakiluonnoksessa ollutta asosopimuksen irtisanomissuojan heikentämistä edes poikkeuksellisissa ääritapauksissa, joissa talolla ei olisi kysyntää nimenomaan asumisoikeuskohteena.

Asokotien kannalta tuo lainkohta ei olisi ollut ehdoton kynnyskysymys, koska talojen myynti tai vuokrataloiksi muuttaminen eivät kuulu strategisiin vaihtoehtoihimme. Me omistamme taloja pitkäjänteisesti ja kehitämme toimintaamme siten, että talot pysyvät asuttuina ja taloudellisesti kannattavina.

Tavoitteemme on luoda asukkaille turvallisia asumisyhteisöjä, joiden edistämiseksi tarvittaisiin myös mainittua lakiuudistusta.

Nyt hyvän asian edistäminen on jäänyt vääristä seikoista kiinni. Asia ei tällä hallituskaudella etene, mutta täytyy toivoa, että seuraava hallitus ymmärtää asumisoikeuslain uudistamisen tarpeen.  Lakia koskeva esitysluonnos sisältää eräitä ongelmallisia, korjaamista vaativia kohtia, mutta myös niin paljon hyvää, että uudistusta on syytä jatkaa tehdyn valmistelutyön pohjalta. Näin tuleva hallitus voi halutessaan nopeastikin saada uudistuksen maaliin.

Pääkaupunkiseudulla asoasuntojen käyttövastikkeet ovat huomattavasti edullisempia kuin vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen vuokrat.

Suurin ero on Helsingissä, jossa markkinavuokrat olivat vuosi sitten 34 prosenttia asoasunnoista maksettavia käyttövastikkeita korkeammat. Espoossa keskimääräinen markkinavuokra oli 22 prosenttia ja Vantaalla 20 prosenttia keskimääräistä käyttövastiketta korkeampi. Tiedot ilmenevät Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen marraskuussa 2017 julkaisemasta asuntomarkkinakatsauksesta.

Jo pelkästään noiden lukujen kautta asumisoikeusjärjestelmän edut ovat kristallinkirkkaita huutavan asuntopulan ja korkeimpien asumiskustannusten alueilla. Pääkaupunkiseudulla asuntojemme taloudellinen käyttöaste onkin tällä hetkellä 98,75 prosenttia.

Asojärjestelmä on erinomainen keino tuottaa markkinoille lisää kohtuuhintaisia asuntoja myös tulevaisuudessa. Asumisoikeusasunnot ovat kysyttyjä ja vastaavat myös yhteiskunnan tarpeeseen kohtuuhintaisen asuntotuotannon osalta. Asojärjestelmän kehittämistä ei kannata lakaista maton alle.

Lue lisää
Asoliiteristä lainattavia laitteita
19.09.2018
Jari Riskilä
Asoliiteri vaatii viestintää

Lupasin palata nyt syksyllä kokemuksiimme Asoliiteri-palvelusta. Nyt on sopiva hetki kirjoittaa taas aiheesta, sillä Asoliiteri palkittiin juuri Isännöintiliiton taholta vuoden 2018 isännöintitekona.

Palkitseminen tuntuu totta kai hyvältä ja erityisen hyvältä tässä asiassa, sillä palkinto meni tavallaan monelle kannatettavalle asialle: kestävän kuluttamisen suosimiselle, oivaltavalle asiakaspalvelulle ja hyvälle yhteistyölle niin meidän yrityksemme sisällä kuin myös yhteistyökumppanimme CoReorientin kanssa.

Palkitseminen ei kuitenkaan tarkoita, että homma on valmis ja voimme vain heittäytyä laakereille lepäämään. Asoliiterin kaltainen palvelu vaatii jatkuvaa kehittämistyötä.

Palvelu otettiin käyttöön toukokuussa Vuosaaren kohteissamme ja laajennettiin heinäkuussa koskemaan kaikkia pääkaupunkiseudun asokoteja.  Mahdollisuus vuokrata kodin laitteita ja työkaluja Asoliiterin kautta on näin yhä useampien yhtiömme asukkaiden käytettävissä. Osin palkitsemisen innoittamina selvitämme parhaillaan mahdollisuuksia entisestään parantaa palvelun saavutettavuutta.  

Ideana on, että asukkaalta säästyy sekä rahaa että tilaa, kun kaikkea ei tarvitse ostaa omaan omistukseen. Myös omistamisen huoli ja vaiva vähenee, kun laitteet ovat palveluntuottajan ylläpitämiä ja huoltamia.

Olemme Asoliiterin alkutaipaleella todenneet, että homma vaatii jatkuvaa viestintää, jotta ihmiset huomaavat ja hyväksyvät uuden palvelun. Näinhän se  usein uusien asioiden kohdalla on.

Asoliiterin kaltaisen palvelun kohdalla viestinnän merkitys korostuu, koska palvelun käyttöönotto vaatii toimintatapojen ja asenteiden muutosta. Jos kyseessä olisi vain nopea taloudellinen hyöty, homma hoituisi pelkällä mainonnalla.

Asoliiterin kohdalla tarvitaan enemmän perusteluita ja erityisesti käyttäjäkokemusten esiin tuomista. Olemme hyödyntäneet viestinnässä nettisivujamme, somea ja Kotimaisema-lehteä. Jatkamme viestintää pitkäjänteisesti, sillä uskomme jakamistalouden olevan pysyvä osa myös asumisen tulevaisuutta.

Uuden palvelun tunnetuksi tekemisen kannalta Isännöintiliiton tunnustus oli erinomainen asia. Tällainen myönteinen julkisuus vie hyvää ideaa eteenpäin.

Palvelun ovat ottaneet käyttöön erityisesti nuoret asukkaat, kuten etukäteen arvelimmekin. Käytetyimmät laitteet ovat tähän mennessä olleet tekstiili- ja höyrypesurit. Ei ihme, sillä juuri nuo ovat laitteita, jotka maksavat laadukkaina - kuten Asoliiterin laitteet ovat - paljon ja vievät varastoista ison tilan. 

Ehkä jatkossa palvelun pitää keskittyä juuri tuollaisiin laitteisiin, mutta vielä on ennen aikaista sanoa, millaiseksi tarjolla olevien laitteiden valikoima muodostuu. Eikä se tietysti koskaan lopullinen ole, sillä tarpeet ja tottumukset muuttuvat ajan saatossa.

Käyttäjäkokemusten perusteella palvelua on jo kehitetty siten, että kuukausimaksun rinnalle on otettu maksu yksittäisestä käyttökerrasta. Lisäksi tarvikkeita voi vuokrata vaikkapa vain tunniksi tai kahdeksi.

Palvelun pitääkin kehittyä juuri siihen suuntaan, että tuotevalikoima vastaa asukkaiden tarpeita, että hintataso on mielekäs ja että asukkaat kokevat palvelun käytön mahdollisimman vaivattomaksi.

Jatkamme Asoliiterin kehittämistä, markkinointia ja viestintää kaikessa rauhassa pitkäjänteisesti. Ensi kesänä tiedämme, onko palvelu ottanut kunnolla ilmaa siipiensä alle tai onko se ehkä poikinut jotain uusia asiakaspalvelun innovaatioita. Palaan kokemuksiimme jossain vaiheessa taas myös tällä kanavalla.

Lue lisää
fungus-1194380_rajattu
07.09.2018
Mars ulos! - Ideoita syysulkoiluun

Vaatteet

Ulkoilu jos mikä on varustelelaji. Oikeilla varusteilla ulkoilu on säässä kuin säässä mukavaa ja se koskee myös aikuisia!  Ei auta, jos pikkupiltit on varustettu ulkoiluhaalareilla ja goretexillä, mutta vanhempi valvoo leikkejä farkut päällä. Myös aikuisille on saatavana kivannäköisiä ulkoiluvaatteita, jotka pitävät lämpimänä, mutta jotka päällä on myös helpompi osallistua lasten leikkeihin.

Lasten ulkoiluvaatteissa on tärkeää, että ne pitävät vettä, mutta hengittävät, ja ettei vaatteita tarvitse varoa liikaa.  Lapsi ei välitä merkkihaalarista, jos siinä ei saa kaivella ojia ja ryömiä maassa. Kerrospukeutumisella voi varmistaa ettei tule liian kylmä tai kuuma. Alin kerros voi olla teknistä materiaalia, joka siirtää kosteuden pois iholta. Päälle käyvät esimerkiksi villavaatteet ja päällimmäiseksi ulkoilupuku.

Vanha viisaus, jonka mukaan lämpimänä pysyy, jos jalat ovat lämpiminä, pitää paikkansa. Vaikka goretex-kengätkin pitävät melko hyvin kosteutta, kumisaappaat jalassa ei tarvitse kieltää vesilätäköissä hyppimistä.

Retket

Ei jaksaisi taas mennä lähileikkipuistoon? No menkää eväsretkelle vaikka lähimetsään. Välipalaksi on helppo pakata voileipiä ja pillimehuja. Lapselle ja miksei aikuisellekin ulkona syöminen on aina seikkailu. Metsäksi kelpaa pienikin metsä. Hyviä eväiden syöntipaikkoja ovat esim. suuret kivet, joiden päälle pääsee kiipeämään. Pepun alle voi pakata mukaan pienet styroksiset istuinalustat.

Sienestäminen

Metsään on mukava mennä sienikorin kanssa, vaikka ei aina mitään löytäisikään. Metsässä voi nauttia kaikesta muustakin: maisemista, raikkaasta ilmasta ja luonnon äänistä. Myös sieniretkelle voi pakata mukaan pienet eväät ja nauttia ne sopivassa kauniissa paikassa. Muista ottaa mukaan ainakin juomapullo.

Sieniveitsenä toimii hyvin esim. rapuveitsi. Varsinaisissa sieniveitsissä on usein myös suti, jolla sienen pinnan saa siistittyä mullasta, mutta pakollinen väline se ei ole. Mitä paremmin siistit sienet jo metsässä, sitä vähemmän perattavaa jää kotiin.

Jos sienestät suositulla ulkoilualueella, poikkea polulta. Vaikka polunvarsi olisi jo kerätty, vähän syrjemmällä on usein sieniä poimimatta. Kyykisty, niin näet sienet paremmin. Ensimmäisen sienen löytäminen on usein vaikeinta. Sen jälkeen silmä taas tottuu ja tietää mitä etsiä. Kun löydät jostain paikasta yhden sienen, katso paikan ympäristö tarkasti. Poimi vain niitä sieniä, jotka tunnet varmuudella. Lajeja voi opetella lisää pikkuhiljaa, pari vuodessa. Hyvä tapa oppia sienistä on lähteä mukaan kokeneemman sieniretkelle.

Hirvikärpäsiltä suojaa vaaleisiin vaatteisiin pukeutuminen ja peittävä hattu, kun taas punkeilta suojaa pitkät hihat ja lahkeet, jotka voi laittaa sukkien sisään. Retken jälkeen voi silti tehdä hirvikärpästarkistuksen siinä missä punkkitarkistuksenkin. Mukava tapa on retken jälkeen saunominen, joka poistaa viimeisetkin hiuksiin jääneet hirvikärpäset.
Lue lisää
keilakuja2_talkoita_tapahtumia
05.09.2018
Jari Riskilä
Asojärjestelmä luo hyviä asuinyhteisöjä

Vantaan Länsimäessä, Keilakuja 2:ssa juhlittiin elokuussa talon valmistumisen 25-vuotisjuhlia. Kohde on ensimmäisiä asumisoikeustalojamme. Ihan ensimmäinen löytyy Rovaniemen Susikujalta. Sinne talo nousi vuonna 1991 eli heti järjestelmän käyttöönoton alkutaipaleella.

Uutisoimme Keilakujan juhlat niin nettisivuillamme kuin myös Kotimaisema -lehdessä, koska haluamme kannustaa asukkaita järjestämään vastaavanlaisia tilaisuuksia. Niissä tutustutaan naapureihin ja sitä kautta taloon syntyy hyvä henki, kuten Keilakujan moottorimieheksi itsensä nimennyt asukastoimikunnan puheenjohtaja Ilmari Pöysti toteaa haastattelussa.

Asumisoikeusjärjestelmän etuna on, että sillä on hyvät edellytykset synnyttää pitkäaikaisia asuinyhteisöjä. Asukkaat valitsevat asumisoikeuden, koska sen avulla voivat valita missä ja kuinka pitkään haluavat asua.

Asumisen jatkuvuuteen liittyvän turvan lisäksi asoasunto on turvallinen myös sijoituksena. Asunnosta luopuessaan asukas tietää saavansa asumisoikeusmaksuun sijoittamansa rahat inflaatiolta suojattuina takaisin.

Asumisen pitkäaikaisuus ja  taloudellinen turvallisuus eivät tietenkään vielä takaa  hyvän asuinyhteisön syntymistä. Tarvitaan myös tuollaisia Ilmarin kaltaisia moottorimiehiä ja -naisia, jotka ymmärtävät yhteisöllisyyden merkityksen ja ovat valmiita tekemään asioita yhteiseksi hyväksi. Sellaista toimintaa haluamme Asokodeissa tukea monin keinoin.

Asojärjestelmään kuuluu olennaisena osana yhteishallintolain mukainen asukashallinto, jonka tärkein tehtävä on antaa asukkaille vaikutusmahdollisuuksia omaan asumiseensa. Suurin osa asukkaista haluaa vaikuttaa Ilmarin lailla omassa talossaan, mutta on myös heitä, jotka haluavat vaikuttaa yhtiön toimintaan.

Pidämme tulevan viikon perjantaina valtakunnallisen Asofoorumin, jonne asukkailla on ollut mahdollisuus valita edustajansa 31 toimintapaikkakunnaltamme. Odotamme vilkasta keskustelua, jolle on ohjelmassa varattu runsaasti tilaa.

Asukkaat eivät halua meiltä vain valmiita esityksiä, vaan vuorovaikutteisuutta. Sitä olemme pyrkineet lisäämään, sillä meille on tärkeää kuulla suoraan asukkailta, mitä he asumiseltaan haluavat.

Kritiikkiäkin varmasti saamme, ja sitä suorastaan odotamme, koska rakentava palaute toiminnasta on pelkästään hyvä, asioita eteenpäin vievä voima.

Yhtiölläkin on suuri rooli hyvän asuinyhteisön syntymisessä. Meidän tehtävämme on ylläpitää ja hallinnoida kiinteistöjä niin hyvin, että asukkaat haluavat asua taloissamme pitkään. 

Hyvien asuinyhteisöjen syntymistä edistäisi myös asumisoikeuslain muutos sellaiseksi, että asukkaat saisivat asumistarpeidensa muuttuessa helpommin uuden asunnon samasta talosta. Järjestelmänkin soisi tukevan Keilakujan kaltaisten naapurustojen syntymistä, sillä turvallinen yhteisö ja asuinympäristö tukee ihmistä elämässä monin tavoin.

Lue lisää
kahvikannu_kuppi_770x580
09.08.2018
Vinkit parhaaseen kahviin

Varmista paras mahdollinen kahvitteluhetki näillä vinkeillä:

Varmista raikkaus

Veden ja kahvipurujen annostelu kahvinkeittimeen edellisenä iltana voi olla houkutteleva ajatus, mutta paras kahvi syntyy raikkaasta vedestä ja vasta (jauhetuista ja) mitatuista kahvipuruista.

Veden raikkauden voi varmistaa mittaamalla veden vesikannulla kahvipannun sijaan, sillä kahvikannussa voi olla edellisiltä käyttökerroilta jäämiä kahvin rasvasta.

Kahvinkeiton muut niksit

Kahvin aromit pääsevät paremmin oikeuksiinsa, kun kastelet suodatinpussin kuumalla vedellä juuri ennen kahvipurujen mittaamista. Tällöin suodatinpussista imeytyy vähemmän paperin makua, suodattimeen valuva vesi ei viilene ja aromit irtoavat kahvipuruista paremmin.

Mittaa kahvia kahvimitta (7-8 g) jokaista keitettävää kuppia (1,25 dl) kohti. Älä ravista suodatinpaperiin mitattuja kahvipuruja, jotta suodatinpaperin huokoset eivät tukkeudu. Sen sijaan tasoita kahvipurujen pinta lusikalla, jotta vesi valuu tasaisesti läpi.

Sekoita kahvipannuun valunut kahvi ennen kaatamista, jotta maku on mahdollisimman tasainen.

Mikäli kahvia ei juoda heti, älä jätä kahvia kahvinkeittimen kuumalle pannulle, vaan kaada termoskannuun. Tarjoa kahvi termoskannusta mieluiten puolen tunnin sisällä ja sekoita kahvi ennen tarjoilua.

Puhtaus on kaiken a ja o

Hyvää kahvia ei synny likaisella kahvinkeittimellä.

Jokaisen kahvinkeiton jälkeen kahvikannu onkin hyvä pestä tiskiaineella ja kuumalla vedellä, jotta kannuun ei jää kahvista irtoavaa rasvaa. Pelkkä vedellä huuhtelu ei riitä. Termoskannu puhdistuu kätevästi esimerkiksi kuumalla vedellä ja muutamalla lusikallisella ruokasoodaa.

Myös kahvinkeittimen muut irtoavat osat tulee pestä säännöllisesti, aina vesisäiliötä myöden. Vesisäiliön huolellisempi pesu onnistuu irrottamalla kahvinkeitin sähköverkosta ennen vesisäiliön puhdistamista ja varmistamalla että vettä ei pääse kahvinkeittimen sähköosiin. Käytä pestessä kuumaa vettä, astianpesuainetta sekä tiskiharjaa sekä tarvittaessa myös pulloharjaa. Lopuksi huuhdo vesisäiliö useaan kertaan ja keitä 2-4 kannullista vettä.

Kalkkisaostumat pois

Perusteellisempi puhdistus on hyvä tehdä vähintään kerran vuodessa, jotta keittimeen ei synny kalkkisaostumia, jotka heikentävät kahvin makua, mutta myös hidastavat kahvinkeittoa sekä lisäävät sähkönkulutusta. Mitä kovempaa vesi on, sitä useammin kahvinkeitin tulee puhdistaa kalkkisaostumista. Pääkaupunkiseudun vesi on pehmeämpää kuin useilla muilla paikkakunnilla.

Puhdistus onnistuu esimerkiksi vedellä laimennetulla väkiviinaetikalla tai kalkinpoistoaineella. Tarkista kuitenkin kahvinkeittimen ohjekirjasta, ettei etikan tai kalkinpoistoaineiden käyttöä ole kielletty.

Etikalla puhdistaminen:

  1. Annostussuhde on puolet vettä ja puolet väkiviinietikkaa.
  2. Täytä vesisäiliö puolilleen.
  3. Kytke virta päälle.
  4. Kytke virta pois, kun puolet vedestä on valunut kahvikannuun.
  5. Anna liuoksen vaikuttaa 10 minuuttia.
  6. Kytke virta takaisin päälle, jotta vesisäiliö tyhjenee. Kahvikannuun valuva vesi on nyt sameata.
  7. Keitä 2-4 kannullista puhdasta vettä.
  8. Pese kahvinpannu hyvin.
Lue lisää
Tupakeittiö
19.07.2018
Esa Kankainen
Yleishyödyllisyys nojaa kohtuuteen

Suomi-Areenalla puhutaan tänään kohtuullisuudesta asumisessa. Hyvä ja tarpeellinen aihe, jota pohdin tässä blogissani yleishyödyllisen toimijan näkökulmasta.

Yleishyödyllisyys on viime vuosina ollut jollain lailla väheksytty asia. Ehkä siksi, että kohtuullisuus ei ole ollut kovin muodikas hyve pitkään aikaan. Onneksi kuitenkin viime aikoina on näkynyt merkkejä sen arvostuksen kasvusta.

Moni on ymmärtänyt, että kohtuuttomuus vie meitä huonompaa suuntaan niin yksilön elämässä kuin yhteiskunnan tasolla. Innostus terveellisiin elämäntapoihin ja ilmastomuutos ovat olleet hyviä herätteitä.

Kohtuullisuus kuvaa erittäin hyvin myös yleishyödyllisen rakennuttajan ja asuntojen omistajan toimintaa. Omakustannusperiaate vuokran- ja vastikkeenmäärittelyssä pitää huolta, että asukkaat maksavat asumisessaan vain toteutuneita kuluja. Yhtiöiden voitonjakorajoitteisuus vielä varmistaa, ettei vuokrissa kerätä omistajille – tai Asuntosäätiössä perustajajäsenille – ylimääräisiä tuottoja.

Asuntosäätiön tapauksessa myös säätiölainsäädäntö pitää huolta, että toiminnasta kertyneet tuotot käytetään vain oman toiminnan kehittämiseen.

Nuo mainitut asiat ovat lain ja lainaehtojen säätelemiä, mutta kyse on myös arvovalinnasta. Valitessaan yleishyödyllisen toimintamallin Asuntosäätiö on halunnut toteuttaa nimenomaan kohtuullisuuden periaatetta.

Se tarkoittaa asumisen kohtuuhintaisuuden lisäksi sitä, että kiinteistöjen ylläpitoon on sitouduttu elinkaarimallin mukaisesti. Kunnossapidossakaan ei etsitä pikavoittoja. Asunnoista ja taloista pidetään ennakoiden hyvää huolta ja asukkaille rakennetaan kokonaisuudessaan hyvää asumisen ympäristöä.

Pitkäjänteiseen omistajuuteen sitoutuminen luo asukkaalle turvallisuuden tunnetta, joka rakentaa pohjaa muulle elämälle. Parhaimmillaan hyvä asuinympäristö ja kohtuuhintainen asuminen luovat elämänmittaisia sosiaalisia verkostoja, joiden arvoa ei voi rahalla mitata.

Kevään lehdessämme kerrottiin kahdesta eläkeläisrouvasta, jotka olivat asuneet naapureina talossamme jo 55 vuotta. Elämäntilanteet olivat vaihdelleet kummallakin, mutta samasta talosta oli löytynyt uusi koti muutoskohdissakin. Talosta ei oltu muutettu pois edes peruskorjausvaiheessa vaikka vuokra kallistui. Hinta koettiin vastaavan laatutason paranemista.

Jos ja kun pystymme Asuntosäätiö-konsernin toimintojen avulla tuottamaan tuollaisia asioita, olemme mielestäni onnistuneet yleishyödyllisenä toimijana erinomaisesti.

Meidän kaltaisia toimijoita ei ole Suomessa enää kovin montaa. Asunnon tarvitsijoiden kannalta olisi edullista, että yleishyödyllisiä toimijoita olisi enemmän. Vaikutamme kohtuullisella asumisen hintatasolla koko asuntomarkkinaan ja toimintamallilla hyvän elämän perusteisiin.

Yleishyödyllisen toiminnan kiinnostavuuteen vaikuttaa olennaisesti, kuinka valtion taholta osataan arvostaa toimintaa ja ymmärretään niin verotuksen kuin lainsäädännön osalta miettiä asioita kohtuullisuuden näkökulmasta.

Viime vuosina kohtuullisuus ei ikävä kyllä ole ollut määräävä tekijä valtion asuntosektoriin kohdistamissa toimissa. Jos odotetaan toimijoilta kohtuullisuutta, pitäisi sitä voida odottaa myös toiminnan raamit asettavalta taholta.

Esa Kankainen
Asuntosäätiö-konsernin toimitusjohtaja

Lue lisää
Mita_omilleen_muuttavan_nuoren_on_osattava
17.07.2018
Mitä omilleen muuttavan nuoren on osattava

Kotoa omilleen nuoren matkaan pakataan yhtä ja toista, mutta mitä kaikkea nuoren tulee osata ensimmäisessä kodissaan?

  1. Raha. Nuorelle voi tulla yllätyksenä se, mihin kaikkeen rahaa kuluu. Keskustelkaa rahasta ja siitä mistä kaikesta kuukausittaiset menot muodostuvat esimerkiksi vuokran ja puhelinlaskun lisäksi. Entä osaako nuori esimerkiksi huomioida ruokakaupassa pakkausten kilohinnat, tai toimia verottajan kanssa?
  2. Sopimukset. Edellisen lisäksi on hyvä tarkistaa, että nuori ymmärtää huolehtia vuokrasopimuksen lisäksi esimerkiksi sähkösopimuksesta ja vakuutuksista. Muistuta myös, että sopimukset ja tärkeät postit tulee säilyttää, sillä niitä voidaan tarvita myöhemmin.
  3. Viikottainen siivous. Mikälli siivousrutiineissa on kertaamisen varaa, käykää perusasiat läpi – kuten esimerkiksi se, ettei samalla rätillä puhdisteta keittiötä ja kylpyhuonetta! Värien ja lämpötilojen vaikutukset tekstiileihin on myös hyvä kerrata pyykinpesun osalta, jotta ei tule ikäviä yllätyksiä.
  4. Suursiivous. Ja jos imurointi sujuisikin, nuori ei välttämättä ole tullut ajatelleeksi esimerkiksi sitä, että myös tyyny ja peitto tulee pestä, tai että esimerkiksi lattiakaivo ja kahvinkeitin on puhdistava säännöllisesti. Koti pysyy raikkaampana ja laitteet toimivat paremmin, kun myös näistä pidetään huolta.
  5. Sulakkeet. Tietääkö nuori, kuinka toimitaan, kun sulakkeet palavat? Tarkistakaa yhdessä, millainen sulaketaulu löytyy uudesta kodista ja ohjeista sen mukaan.
  6. Ruoka. Vaikka nuori osaisi jo valmistaa ateriansa, ei hänellä ole välttämättä näkemystä siitä, mitä kaikkea ruokakaapista olisi hyvä pitää ns. pahan päivän varalle. Pasta ja yrteillä maustettu tomaattikastikesäilyke pelastavat, kun esimerkiksi flunssa kaataa sängyn pohjalle, eikä jaksa lähteä kauppaan.
  7. Ensiapu. Olisiko syytä kerrata, kuinka tulee toimia pienten tapaturmien yllättäessä? Ainakin haavanpuhdistusaine, sidetarpeet, laastarit, särkylääke ja kuumemittari on hyvä pakata muuttokuorman matkaan.
  8. Vaatehuolto. Pysyykö neula ja lanka kädessä, jotta nuori saa tarvittaessa esimerkiksi ommeltua napin paikoilleen? Varmista, että nuoren muuttokuormasta löytyy esimerkiksi matkoillekin helposti mukaan otettava ompelusetti.
  9. Työkalut. Vasara, ruuvimeisseli ja pihdit, niillä pääsee jo alkuun esimerkiksi huonekaluja kootessa. Sulakkeita on myös hyvä varata, mikäli huoneistossa ei ole automaattisulaketaulua.
  10. Poikkeustilanteisiin varautuminen. Tietääkö nuori, kuinka toimitaan tulipalon yllättäessä tai kun sähkökatko yllättää? Sammutuspeitto siinä kuin taskulamppu, kynttilöitä ja tulitikkuja on hyvä varata valmiiksi käden ulottuville.

Ja kun poismuuton aika tulee, tutustukaa myös muuttajan muistilistaan.

Asokodin pääkaupunkiseudun asukkaat voivat myös hyödyntää Helsingin Vuosaaren metroaseman vieressä sijaitsevaa Asoliiteriä, josta löytyy esimerkiksi muuton ja suursiivouksen yhteydessä tarvittavia tarvikkeita.

Lue myös Asumisoikeusasunnon voi hankkia myös opiskelemaan lähtevälle lapselle.

Lue lisää
Reppu selässä
12.07.2018
Vinkit autottomaan lomailuun kotimaassa

Loma kotimaassa voi olla muutakin kuin mökkeilyä ja omalla autolla paikasta toiseen huristamista.

Leiki turistia kotikaupungissa. Kulje kaduilla kamera kädessä kuin turisti konsanaan. Hyppää turistibussiin, vieraile museoissa ja istahda kahvilaan viettämään kiireetön hetki. Turisteille suunnatuista oppaista löytää erilaisia vinkkejä.

Tee museokierros. Suomesta löytyy jopa satoja museoita. Pelkästään Helsingin keskustasta löytyy useita museoita vain muutaman minuutin kävelymatkan päässä toisistaan, mutta entä jos suuntaisitkin junalla Järvenpäähän ja sieltä vuokraisit pyörän, jolla kiertäisit Tuusulanjärven historialliset kulttuurikohteet, kuten Sibeliuksen Ainolan ja Aleksis Kiven mökin? Tuusulanjärven useisiin nähtävyyksiin voi myös tutustua hop on hop off -bussilla paikasta toiseen siirtyen. Tutustu museotarjontaan osoitteessa museot.fi ja Tuusulanjärven tarjontaan osoitteessa visittuusulanjarvi.fi.

Mene metsään. Suomessa on 40 kansallispuistoa, joista löytyy eri pituisia ja tasoisia reittejä. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulta pääsee julkisilla kulkuneuvoilla niin Nuuksioon kuin Sipoonkorpeen. Kaupunkilaiselle ulkona yöpyminenkin voi olla elämys, ja retkeilyvarusteet voi tarvittaessa myös vuokrata (kuinoma.fi tai liizi.fi). Tutustu reitteihin tarkemmin osoitteessa luontoon.fi.

Rentoudu puistoissa ja puutarhoissa. Kesällä jos milloin, kannattaa nauttia kaupunkien viherkeitaista. Esimerkiksi Helsingin rautatieaseman kulmilta löytyvä Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa vierähtää helposti tovi ja toinenkin, samoin Kotkan Sapokan vesipuistossa ja Joensuun Botaniassa.

Nauti päiväretkistä. Ei reissuja tarvitse aina yötä vasten tehdä, jossain toisaalla majoittuen. Lähde aamulla esimerkiksi bussilla muutaman tunnin päässä sijaitsevaan kaupunkiin retkelle ja palaa illalla. Tai miten olisi piknik? Tutustu piknik-vinkkeihimme.

Pyöräile. Ja jos et omista pyörää, sellaisen voi myös vuokrata. Esimerkiksi Helsingissä kaupunkipyörän vuokraaminen on helppoa, kun vuokrapisteitä löytyy keskustan alueelta tämän tästä. Lisäksi Asokodin pääkaupunkiseudun asukkailla on mahdollisuus Asoliiterin asiakkaina lainata sähköavusteista polkupyörää.

Hyödynnä julkista liikennettä. Seuraa esimerkiksi VR:n ja bussiyhtiöiden tarjouksia ja hyödynnä halvempia matkustusaikoja.

Yövierailut. Hotelli-, hostel- ja airbnb-majoituksen lisäksi majapaikka siinä kuin mukava kuulumisten vaihtamisen paikka voi löytyä toiselta paikkakunnalta sukulaisten tai ystävien luona. Muista kuitenkin vastavuoroisuus; tarjoudu majoittamaan luonasi, kun saapuvat kotikaupunkiisi.

Pakkaa kevyesti. Autottomana matkaillessa on kätevintä pitää matkatavarat minimissä, joten varusteiden monikäyttöisyys on plussaa. Reppu kulkee kätevimmin mukana, lisäksi repussa jaksaa kantaa enemmän kuin laukussa.


Lue lisää
piknik
11.07.2018
Mitä piknikille evääksi?

Piknik kiteytyy monen mielestä herkullisten eväiden ympärille. Vaihtoehtojakin on useita, päädyt sitten ostamaan eväät valmiina tai tekemään itse.

  1. Salaatit. Esimerkiksi pasta- ja perunapohjaiset salaatit ovat käteviä, kun tulee ruokkia nälkäinen seurue. Piknikeille salaatteja tehdessä on hyvä kuitenkin varautua pakkaamaan vesipitoisimmat ainekset, kuten kurkut ja tomaatit, erilliseen astiaan, jotta perillä saa nauttia mahdollisimman raikkaasta salaatista. 
  2. Täytetyt kolmiovoileivät ja patongit ovat käteviä, kun erillisiä lautasia ja aterimia ei tarvitse pakata mukaan. On kuitenkin hyvä huomioida, että esimerkiksi majoneesipohjaiset täytteet on syytä säilyttää kylmäkassissa tai -laukussa, sillä niin maitotuotteet kuin majoneesi menevät kesähelteellä helposti pilalle. 
  3. Suolaisia ja makeita muffinsseja tai piirakoita. Suolaiset muffinssit toimivat esimerkiksi salaatin seurana leivän sijasta, makeat jälkiruokana. 
  4. Sushi on loistavaa evästä esimerkiksi ex tempore -piknikeillä, ei muuta kuin valmiit sushit kaupasta tai ravintolasta mukaan!
  5. Hedelmät ja marjat. Pakkaa muovirasiaan valmiiksi pilkottu vesimeloni. Nauti tuoreista mansikoista, tai tee herkullinen hedelmäsalaatti, jonka maustat esimerkiksi tuoreilla mintunlehdillä tai ripauksella chilijauhetta. Hedelmät ja marjat ovat joka tapauksessa kesäherkkuja parhaimmillaan ja maistuvat varsinkin kesähelteellä. 
  6. Smoothiet. Smoothie on sellaisenaan loistava välipala, jälkiruoka tai suorastaan ateria, riippuen siitä mistä smoothie on tehty. Kokeile esimerkiksi jälkiruoaksi Snickers-suklaapatukkaa muistuttavaa smoothieta, johon tulee (pakastettua) banaania, maapähkinävoita ja kaakaojauhetta. Hakusanalla "Snickers smoothie" löydät internetistä useammankin ohjeen.
  7. Vettä, mehua, jääteetä ja -kahvia. Varaa piknikille riittävästi juomaa, erityisesti hellepäivänä. Termospulloon voit esimerkiksi tehdä valmiiksi jääteetä tai -kahvia jälkiruoan kanssa nautittavaksi.
Tutustu myös Piknik-järjestäjän muistilistaan.
Lue lisää
Piknik
10.07.2018
Piknik-järjestäjän muistilista

Onnistunut piknik syntyy, kun huomioi muutamat käytännön asiat.

  • Sijainti. Puistot sekä järven ja meren rannat ovat suosittuja paikkoja piknikin viettoon. Vaan tulisiko läheltä löytyä esimerkiksi vessa, entä onko paikka turvallinen myös pienille lapsille, entä onko perheen koira myös tervetullut alueelle?
  • Seura. Jakakaa syötävien tuominen osallistujien kesken. Esimerkiksi yksi tuo ruokaisan salaatin, toinen patonkia ja levitettä, kolmas jälkiruoan ja neljäs juomat. Ruoka-allergiat pitää tietenkin huomioida, mutta mieltymysten huomioimisen tasolle ei ole pakko mennä.
  • Minkä päällä istua, mihin kattaa eväät? Onko määränpäässä vastassa upottava hiekkaranta, vehreä nurmi vai kenties ulkoilualueen pöydät ja penkit? Siis pakataanko mukaan vilttiä, tyynyä, pöytäliinaa – vai kenties jopa kokoon taitettavia kalusteita? Retkityyny lisää mukavuutta niin makoillessa kuin istuinalustanakin. Jos et tiedä määränpäätä, pakkaa ainakin piknik-viltti. Mitä isompi, sen parempi.
  • Tekeminen. Mitä tehdään syömisen lisäksi? Ainakin lapsille on hyvä varata tekemistä syömisen lisäksi. Tulisiko päälle pukea valmiiksi uimapuku, kassiin pakata hyvä kirja tai kenties pelikortit ja pelilauta? 
  • Kulkeminen. Pääseekö piknikpaikan viereen tai läheisyyteen autolla ja julkisilla kulkuneuvoilla, vai tuleeko määränpäähän kävellä jopa useampi kilometri? Saapuuko joku paikan päälle lastenrattaiden kanssa? Nämä kaikki vaikuttavat esimerkiksi siihen, kuinka paljon tavaraa on järkevää kuljettaa mukana.
  • Pakkaaminen. Travel light! Mitään ylimääräistä ei kannata pakata mukaan ja särkyviä astioitakin kannattaa välttää. Toisaalta, esimerkiksi salaattiaineksista vetisimmät (kuten pilkotut kurkut ja tomaatit) kannattaa kuljettaa perille erillisessä rasiassa ja yhdistää muuhun salaattiin vasta paikan päällä. Ja kylmälaukkuun tai -kassiin kannattaa pakata mukaan ainakin kaikki maitotuotteita ja majoneesia sisältävät eväät, jotta vältytään vatsanväänteiltä. On myös hyvä miettiä, saisiko piknik-paikan läheisyydestä juomavettä, sillä juomat yleensä painavat eniten ja hellepäivinä juotavaa kuluu yllättävän paljon. Jos juomavettä on saatavissa, mukaan voi pakata esimerkiksi mehutiivistettä ja juomapullon, jossa voi sekoittaa mehun.
  •  Roskien välttäminen Kertakäyttöastiat voi korvata käyttämällä muovi- tai emaliasioita ja esimerkiksi alumiinista juomapulloa. Toisaalta kertakäyttöastioita myydään myös biohajoavina, tai voit ainakin vähentää kaatopaikkajätteen määrää viemällä muoviroskat energiajätteeseen.
  • Siisteys. Pakkaa mukaan käsipyyhkeitä ja serviettejä, joilla puhdistaa niin likaiset kädet kuin pyyhkii suunpielet. Varmista myös jo ennakkoon, ettet jätä jälkeesi roskia. Nappaa kassin pohjalle esimerkiksi yksi muovipussi roskia varten, jossa roskat kulkevat kätevästi roskikseen.

Nappaa myös vinkit erityyppisiin piknik-retkiin sekä piknik-eväisiin.

Lue lisää
Piknik laiturilla
05.07.2018
Eri tyyppiset piknik-retket

Voiko olla ihanampaa kuin piknik-retki aurinkoisena kesäpäivänä! Ja mikä parasta, piknikin voi järjestää milloin, miten ja missä vain, yksin tai yhdessä. Tässä muutama vinkki, sovella haluamallasi tavalla.

  1. Ex tempore. Suurempia suunnitelmia ei välttämättä tarvita, kun heittäytyy aurinkoisen kesäpäivän vietäväksi ja nappaa ruokakaupasta mukaan piknikille sopivat valmiit tykötarpeet, kuten valmiiksi täytetyn patongin, lounassalaatin tai vaikka rasiaan pakatut sushit, joita näkyy löytyvän yhä useammasta hyvin varustetusta ruokakaupasta.
  2. Lounastunti. Kuka sanoi, että piknik on vain vapaapäiviä viettäviä varten? Järjestäkää työkavereiden kanssa esimerkiksi nyyttäripiknik työpaikan läheiseen puistoon.
  3. Lukurauha! Kuinka ihanaa onkaan lukea mukaansa tempaavaa kirjaa loikoillen viltillä kauniin luonnon keskellä, samalla kun tuuli suhisee puissa ja linnut laulavat puiden oksilla.
  4. Pihapiknik. Aina ei tarvitse mennä merta edemmäs kalaan. Ja jos itseä ei pihapiknik houkuta, anna lasten järjestää oma piknik pihamaalle, ja auta valmisteluissa tarpeen mukaan.
  5. Koko perheen tai kaveriporukan piknik-päivä. Pakataan koko päivää varten niin evästä, pelejä kuin vaatekertaa ja aurinkorasvaa, jotta voidaan nauttia piknikistä, vaikka aamusta iltaan. 
  6. Treffit. Entä miten olisi treffit esimerkiksi meren tai järven rannalla, mukana pullo kuohuvaa ja leivokset?

Tutustu myös Piknik-järjestäjän muistilistaan ja vinkit piknik-eväisiin.

Lue lisää
Voimaannuttava_lomailu
28.06.2018
Voimaannuttava lomailu

Taukoa tavanomaisesta, siitähän lomassa on kyse. Paras loma syntyykin usein siellä, mistä ei itseään arkena löydä, ja tekemästä sitä, mihin ei arkena aika anna myöden.

Loman aikana on joka tapauksessa hyvä antaa itselleen mahdollisuus lepoon. Kun hyvinvoinnin eri osa-alueet – kuten riittävä lepo, rentouttava ja virkistävä tekeminen sekä ravitseva ruoka – ovat kohdillaan, lisääntyvät myös voimavarat.

Kun lomasta on kyse, kaiken ei tarvitse olla etukäteen käsikirjoitettua eikä täydellistä; lähtee ja tekee jos ja kun siltä tuntuu, siivoaa kun jaksaa. Unohda siis tiukat aikataulut, suorituksia peräänkuuluttavat tehtävälistat siinä kuin kellon ja viestien vilkuilu.

Ja jos kalenteri ilman suunnitelmia ahdistaa, mieti jokaiselle päivälle jotain mieleistä tekemistä. Perheessä voidaan esimerkiksi sopia siitä, että jokainen saa suunnitella mieleisensä lomapäivän, joka yhdessä tuumin pyritään toteuttamaan. Yhtenä päivänä mennään tyttären toiveesta elokuviin, toisena päivänä piknikille äidin toiveen mukaisesti... 

Kuunnelkaa sisäistä kelloanne. Syökää kun nälättää, nukkukaa kun väsyttää. Päivätirsatkin ovat suorastaan suositeltavia, jos uni maittaa. – Voiko olla ihanampaa kuin tuudittautua uneen esimerkiksi riippukeinussa maaten ja tuulen huminaa kuunnellen!

Koska lorvailu kuuluu lomaan, myös pyjamapäivät ovat sallittuja. Miltä kuulostaisi esimerkiksi koko perheen tai kaveriporukan sadepäivän leffamaraton?

Maisemanvaihdos tunnetusti virkistää, mutta aina ei tarvitse mennä merta edemmäs kalaan. Kotikaupunki voi näyttäytyä ihan uudella tavalla, kun heittäytyy turistiksi. Suomesta löytyy myös upeita luontopolkuja, joista löytyy sopivat myös esimerkiksi lastenrattailla liikkuville. Ja jos matka vie kotikulmia kauemmas, kannattaa tarkistaa vinkkimme kodin asuttavan näköiseksi jättämisestä.

Niille, jotka kaipaavat sosiaalisia kesärientoja, löytyy lukuisia vaihtoehtoja, sillä Suomi on kesällä täynnä mitä erilaisimpia tapahtumia. Tutustu tapahtumatarjontaan esimerkiksi googlaamalla hakusanoilla ”tapahtumat”, ”menovinkki” tai ”menoinfo”.

Kaiken keskellä on hyvä muistaa, että elämä on kompromisseja myös lomalla. Lomalle ei kannata latoa liian suuria odotuksia jo senkään takia, että usein ne parhaimmat kesämuistot syntyvät yksinkertaisista asioista, kuten esimerkiksi perheen lautapelistä sadesäällä tai lettukesteistä kynttilän valossa. Tärkeintä on nauttia yksittäisistä hetkistä, sillä maailmaa ei kuitenkaan saada valmiiksi pidemmänkään loman aikana.

Rentouttavia lomahetkiä!  

Lue lisää
Asokodin varusteet
27.06.2018
Jari Riskilä
Jakamistalous tuo asumiseen uusia palveluita

Jakamistalous on melko tuore, mutta nopeasti leviävä malli, jossa yhdistetään yhteisöllisiä toimintatapoja nykyteknologian mahdollisuuksiin. Kaikkea ei tarvitse itse omistaa, vaan netin ja älypuhelimen kautta tavarat saadaan helposti lainaan tai vuokralle.

Taustalla on muun muassa ihmisten kasvanut huoli ympäristöstä. Tavaroiden massatuotanto ja omistaminen nähdään resurssien väärinkäyttönä. Myös talouskriisit ovat vaikuttaneet ihmisten käyttäytymiseen ja säästäväinen elämä on jälleen arvossaan.

Jakamistalouden uskotaan olevan tulevaisuudessa iso markkinatekijä. On tutkittu, että jo tällä hetkellä sen piiriin kuuluvan vaihdannan arvo Suomessa on noin puoli miljardia euroa vuodessa.

Käynnistimme toukokuussa Asoliiteri-palvelun, joka on erinomainen käytännön esimerkki jakamistalouden mahdollisuuksista asumiseen liitettynä.

Asoliiterin avulla asukkaamme saavat 24/7-periaatteella käyttöönsä muun muassa laadukkaat sähkötyövälineet ja puhdistuslaitteet. Palvelun kautta asukkaat voivat myös hyödyntää kolmansien osapuolien palveluita, kuten vuokrata autoja toisilleen.

Kyseessä on pilottihanke, joka käynnistettiin avaamalla palvelu vuosaarelaisille asukkaillemme, ja heinäkuussa sen saavat käyttöönsä kaikki pääkaupunkiseudun asukkaamme. Asiakaskuntaa pitäisi olla riittävästi, sillä Asokodeilla on alueella lähes 10 000 asuntoa.

Kävin lanseerauspäivänä Vuosaaressa Mustankivenaukiolla, missä fyysinen Asoliiteri eli parkkipaikalle asennettu ja hyvännäköiseksi stailattu kontti, sijaitsee. Oli mielenkiintoista kuunnella, miten innostuneesti asukkaat ottivat uuden palvelun vastaan.

Todennäköisesti suurin käyttäjäjoukko koostuu nuorista ihmisistä, jotka eivät ole vielä hankkineet kaikkia laitteita kodin nurkkiin lojumaan. Nuoret ovat myös tottuneita käyttämään älypuhelimiaan monipuolisesti, joten heille palvelu näyttää nopeasti etunsa.

Meillä vanhemmilla, Kekkos-Suomeen syntyneillä, Asoliiterin idean sisäistäminen vaatinee vanhojen tottumusten ja asenteiden muutosta. Omistamisen autuus on istutettu meihin syvälle.

Ehkä  jakamistalouden juju löytyy pikku hiljaa nuorten esimerkin ja taloudellisen ajattelun kautta: vuokraamalla tavara tarvittaessa rahaa kuluu vähemmän ja tilantarve asunnoissa pienenee. Ja jos jokin vekotin on tullut hankituksi, siitä on mahdollista saada hyötyä silloinkin, kun se muutoin lojuisi käyttämättömänä nurkissa.

Asoliiterin kautta olen ymmärtänyt jakamistalouden mahdollisuudet myös Asokotien kaltaiselle yritykselle. Hyvien yhteistyökumppaneiden avulla pystymme tarjoamaan asukkaillemme jakamistalouden mallilla paljon enemmän erilaisia palveluita kuin ikinä pystyisimme pelkästään omin resurssein. Siinäkin on tavallaan yhteisöllisyyden idea, yhdessä olemme enemmän.

Eräs nuorimies totesi Vuosaaren tilaisuudessa, että kyse on lopulta siitä, kuinka helppokäyttöinen Asoliiteri on. Siinä hän osui asian ytimeen. Ne palvelut löytävät käyttäjänsä, jotka on helppo ottaa käyttöön ja jotka oikeasti helpottavat asukkaiden elämää.

Sellaisten palveluiden tuottamisessa haluamme olla jatkossakin mukana ja myös tukea Liiteri.net-palvelun tuottajien kaltaisia startup-yrityksiä, jotta asumista helpottavia palveluita saadaan markkinoille lisää.

Jos mitään ei kokeile ja kehitä, ei mitään uuttakaan synny. Kerron syksyllä blogissani, millaisia kokemuksia  Asoliiteri-palvelusta on meille kertynyt. Odotukset ainakin ovat korkealla.

Jari Riskilä

 

Lue lisää
socket-2815743_1920
19.06.2018
Huoletta lomalla

Kesälomakausi lähestyy ja moni suunnittelee siirtymistä kesäksi kesämökille tai matkalle lähtemistä. Lue vinkkimme miten pidät kodin asutun näköisenä silloinkin, kun et ole siellä ja voit lomailla leppoisin mielin.

    Yleiset

  • Pidä hyvät välit naapureihin ja huomioikaa mitä pihapiirissä tapahtuu. Kerro naapureille, jos olet pitkään aikaa poissa.
  • Jos olet mökillä yhtä soittoa viikkoja, harkitse postin siirtämistä suoraan mökille.
    Muistathan, että sanomalehden jakelu täytyy siirtää erikseen ilmoittamalla siitä sanomalehden omaan asiakaspalveluun.  Vaihtoehtoisesti sovi naapurin tai jonkun lähellä asuvan tutun kanssa postin noudosta.
  • "Ei mainoksia" -kyltti postiluukussa tai -laatikossa auttaa siihen, ettei mainokset tuki postilaatikkoa ja sinne mahtuu enemmän oikeaa postia.
  • Älä päivitä sosiaaliseen mediaan, että ”Nyt ollaan kaksi kuukautta mökillä”. Jos jaat lomakuvia, varmista että olet rajannut kuvat näkymään vain omille kavereillesi.
  • Työpaikan sähköpostissa automaattiset vastaukset  voit rajata menemään vain sähköpostin osoitekirjan tunnistamille kontakteille, ellei työpaikalla ole muuta sovittu.

    Sisällä
  • Muista lukita kaikki ovet ja ikkunat, myös parvekkeen ovi. Siirrä polkupyörät lukolliseen varastoon ja lukitse ne hyvillä lukoilla.
  • Verhot tai kaihtimet voi laittaa puoliksi kiinni, niin ettei voi sanoa ollaanko sisällä vai ei. Täysin suljetut verhot viikkokausia kertovat, että asukkaat ovat poissa.
  • Yksittäisiä valaisimiakin voi ajastaa syttymään ja sammumaan yksittäisellä muutaman euron ajastimella. Vaihtoehtoisesti voit jättää valon esim. käytävään päälle, jolloin ulkoa voi olla vaikea päätellä missä huoneessa valo on päällä.
  • Älä säilytä kotona käteistä rahaa ja pidä korut poissa näkyviltä. Älä kuitenkaan säilytä arvotavaraa sukka- tai alusvaatelaatikossa, sillä se on liian ilmeinen paikka.

    Ulkona

  • Jos sinulla on piha, kysy voisiko naapuri tai muu tuttu ajaa sinunkin nurmikkosi. Hanki mahdollisimman helppohoitoisia kesäkukkia, jotka pärjäävät jonkin aikaa omillaankin, varsinkin jos ne eivät ole suorassa paahteessa ja ne ovat taivasalla sateen ulottuvissa.
  • Pihalle levälleen jätetyt lastenlelut voivat sen sijaan saada asunnon näyttämään asutulta. Älä kuitenkaan jätä pihalle mitään minkä katoaminen harmittaisi.
  • Vanhan kansan konstina voit jättää terassille tai parvekkeelle kengät, esim. saappaat, jotta näyttäisi että joku on juuri mennyt sisään. Mitä isommat, sitä parempi.

Jos mökki ei ole monen sadan kilometrin päässä, voit myös pitää esim. puolivälissä lomaa asioiden hoitelupäivän kaupungissa, jolloin käyt kotona ajamassa nurmikon, kastelemassa kukat, tyhjentämässä postin ja vaikka myös pyykkäämässä lomavaatteita.

Hyvää lomaa!

Lue lisää
muuttajan_aikataulu_aso_kosinta
21.05.2018
Muuttajan aikataulu

Uuteen kotiin muuttaminen on prosessi, joka kestää jopa useita kuukausia sen jälkeen, kun uusi koti on löytynyt. Muuton yhteydessä on hyvä huomioida muun muassa seuraavat asiat:

  1. Kaksi kuukautta etukäteen: Istahda alas ja laadi muistilista muuttoon liittyvistä asioista. Tarkista esimerkiksi vakuutukset sekä huolehdi osoitteenmuutoksista. Jos sinulla on lapsia, selvitä päiväkoti- tai koulukuviot. Yhtä lailla ota aikaa uuteen asuinalueeseen tutustumiseen sekä tarvittaessa kilpailuta muuttofirmat. Ala kerätä muuttolaatikoita, joita tarvitaan nyrkkisääntönä yksi laatikko per neliö. Jos muutat vuokra-asunnosta, muista irtisanoa vuokrasopimus riittävän ajoissa.
  2. Kuusi viikkoa etukäteen: Aloita pakkaaminen karsimalla ne tavarat ja huonekalut, joita et aio muuttaa uuteen kotiisi. Uuden kodin pohjapiirustus voi auttaa tavaroiden ja huonekalujen karsimisessa; mieti, mihin sijoitat mitäkin. Lahjoita tai myy hyväkuntoiset poistoon menevät tavarat ja huonekalut. Jos haluat hyödyntää hyväntekeväisyysfirmojen ilmaisia noutopalveluja, ne pitää yleensä varata ainakin pari viikkoa etukäteen. 
  3. Neljä viikkoa etukäteen: Varmista muuttopäivä ja muuttoapu. Siirrä sähkösopimus uuteen kotiin. Aloita pakkaamaan tavaroita, joita et tarvitse seuraavina viikkoina. Aloita myös nykyisen kodin loppusiivouksen teko, jotta kaikki ei jää viime tinkaan. Esimerkiksi lattiakaivot, uunin ja liesituulettimen voit pestä jo viikkoja ennen muuttoa.
  4. Kaksi viikkoa etukäteen: Sovi lasten ja lemmikkien hoidosta. Syö jääkaappiasi ja pakastintasi tyhjäksi. Pakkaa pikkuhiljaa lisää tavaroita.
  5. Viikko etukäteen: Nyt alkaa muuttovalmistelujen viimeistelyn viikko; käy läpi muistilistaa kohta kohdalta ja huolehdi keskeneräiset asiat kuntoon. Mieti minne muuttoauton voi pysäköidä muuton ajaksi ja varaa paikka sille, jos mahdollista.
  6. Edellisenä päivänä: Viimeiset tunnit nykyisessä kodissa! Kutakuinkin kaiken pitäisi olla jo kutakuinkin tarkistusta vaille valmista. Tarkista vielä niin nurkat kuin muuttolaatikot, ja pakkaa
    • selviytymiskassi, josta löytyvät esimerkiksi juomapullo, proteiinipatukka, laastaria, puhelinnumerot sekä akkulaturi.
    • minityökalupakki, johon pakkaat esimerkiksi terävän veitsen, sakset ja ruuvimeisselin.
    • yöpussit, johon pakkaat (osin seuraavana aamuna) hygieniatuotteet, pyyhkeet ja petivaatteet kuljetusta varten, sekä pussukka, johon pakkaat kaiken ilta- ja aamupesulle tarvitsemasi, kuten hammasharjat ja pyyhkeet.
  7. Muuttopäivänä: H-hetki on koittanut, kaikki pakattu ja muuttoapu ovella. Tarkista tyhjennetty koti vielä kertaalleen ennen kuin suljet oven takanasi ja luovutat avaimet. Muista kaiken hulinan keskellä huolehtia (ruoka)tauoista.
  8. Muuttoa seuraavana päivänä: Kuukausien urakka on takana. Hengähdä hetki, äläkä pakottaudu purkamaan kaikkea kerralla. Keskity olennaisimpiin asioihin ja tavaroihin sekä yleiseen siisteyteen levon ohella – äläkä unohda itsesi ja läheistesi kiittämistä esimerkiksi hyvällä aterialla ja rentouttavalla tekemisellä.

    Nauti uudesta kodistasi!
Katso myös Minimoi muuttosressi ja Pakkausvinkit muuttajille!
Lue lisää
Asumisen_tuet_ja_markkinatalous
18.05.2018
Jari Riskilä
Asumisen tuet ja markkinatalous

Olen seurannut tiiviisti viimeaikaista asumistuki-tuotantotukikeskustelua. Haluttuja asumisoikeusasuntoja tuottavan yhtiön näkökulmasta katsottuna kummeksun, miksi tuotantotukea arvostellaan niin voimakkaasti.

Monissa puheenvuoroissa lähdetään siitä, että tuotantotuesta tulisi tykkänään luopua, eli lakkauttaa kokonaan niin sanottu sosiaalinen asuntotuotanto. Keskeinen perustelu vaatimukselle on, että tuotantotuki vääristää kilpailua ja häiritsee siten asuntomarkkinoiden toimintaa. Näin varmasti periaatteessa onkin, jos vertailukohdaksi otetaan puhdasoppisesti markkinatalouden ehdoilla toimivat asuntomarkkinat. On vaan niin, että sellaisia asuntomarkkinoita, joiden toimintaa julkinen valta ei millään tavoin sormeile, esiintyy vain talousviisaiden papereissa. Vertailukohta on siis puhtaasti virtuaalinen.   

Aina vaan enemmän tuotantotuen arvostelu kummeksuttaa, kun samoissa puheenvuoroissa esitetään, että asumistuki on se tukimuoto, johon yhteiskunnan kannattaa euroja laittaa. Ja kyllä se laittaakin, esim. vuonna 2017 selvästi yli 2 miljardia euroa. Vertailun vuoksi todettakoon, että tällä hetkellä keskeisimmästä sosiaalisen asuntotuotannon tukimuodosta, korkotukijärjestelmästä, valtiolle aiheutuneet kulut olivat viime vuonna noin 5 miljoonaa euroa. Tämä on noin 0,25 % asumistukimenoista.     

Tukijärjestelmien kustannusten vertailun unohtamista enemmän ihmetyttää tuotantotuen arvostelijoiden epäjohdonmukaisuus. Jos tuotantotukeen laitetut eurot häiritsevät asuntomarkkinoiden toimintaa, niin miten vaikuttaa miljardien kysyntätuki? Markkinatalouden perusprinsiippien mukaan kysynnän kasvu nostaa hintaa, kun taas tarjonnan lisääntyminen alentaa sitä. Kun näin lähtökohtaisesti asumisen hintaa alentavassa tuotantotuessa nähdään haitallisia markkinavaikutuksia, niin miten ne voidaan kysyntätuen kohdalla tyystin sivuuttaa?  

Selitys mainitulle epäjohdonmukaisuudelle lienee raadollinen. Vuoden 2016 jälkeen vuokrien nousu on hidastunut eli sijoittajat eivät ole voineet enää odottaa tuottojen kasvavan entiseen malliin. Vuokria on jopa jouduttu laskemaan lisääntyneen tarjonnan myötä ja panostamaan entistä enemmän palveluihin, kuten asuntojen remontoimiseen. Sekin on syönyt sijoittajien tuottoja. Jos vuokratasoa nostavaa asumistukea merkittävästi heikennettäisiin, tuotot romahtaisivat.

Asumistuki on selkeästi tukea ennen kaikkea vapaarahoitteiselle asuntotuotannolle. Asumisen hinnanero ARA-tuotantoon nähden kertoo omaa kieltään. Esim. Helsingissä vapaarahoitteiset vuokrat olivat viime vuonna 34 % korkeammat kuin asoasuntojen käyttövastikkeet. Talot on kuitenkin rakennettu samoja rakennusmääräyksiä noudattaen ja samoilla tonttikustannuksilla. On selvää, että jokainen uusi valtion tukema asumisoikeus- ja vuokra-asunto koetaan edullisuutensa vuoksi uhaksi, kun asuntoja tuotetaan ja tarjotaan euronkuvat silmissä.

Edellä olevalla en kuitenkaan tarkoita, että asumistuki pitäisi lopettaa. Haluan vain tuoda esiin sen, että asumistuki osaltaan vääristää vapaata kilpailua asuntomarkkinoilla, koska sen turvin pidetään keinotekoisesti yllä kohtuuttoman korkeaa vuokratasoa.

Sosiaalisella asuntotuotannolla on mielestäni selkeä paikkansa asuntomarkkinoilla, mutta niin on myös vapaarahoitteisella tuotannolla. Asuinalueilla tarvitaan monipuolista asuntotarjontaa jo senkin takia, että ennaltaehkäistään alueellista eriytymistä, jota myös sosiaaliseksi segregaatioksi kutsutaan. 

Sekä tuotanto- että asumistuki kuuluvat olennaisena osana järjestelmäämme ja palvelevat omalta osaltaan hyvinvointiyhteiskunnan kehittymistä.  Puutteineenkin kohtuullisen hyvin toiminutta järjestelmää ei kannata lyhytnäköisen voitontavoittelun takia vaarantaa ja jättää asunnontarvitsijoita sijoittajaintressien määräämän asuntopolitiikan armoille.

Jari Riskilä

 

Lue lisää
graduate
11.05.2018
Vinkit kevään juhliin

Ylioppilasjuhlat, valmistujaiset ja muut merkkijuhlat

Toisin kuin luullaan, juhlat eivät välttämättä vaadi isoa tilaa. Esimerkiksi ylioppilasjuhlat ja muut merkkipäivät ovat siitä helpot juhlat, että vieraat tulevat eri aikaan ja osa vain piipahtamaan. Muista, että ylioppilasjuhlat ovat lähtökohtaisesti avoin juhla eli esimerkiksi naapurit voivat poiketa ilman kutsuakin.

Ihmiset syövät yleensä enemmän suolaisia ja vähemmän makeita tarjottavia kuin helposti luulisi. Älä stressaa vaikka joka sorttia ei riittäisi jokaiselle. Pääasia että jotakin on jokaiselle. Helpointa on tarjota mahdollisimman paljon lähellä huoneenlämpöä säilyviä ruokia 

Valmistautuminen juhlaan

Kuukautta ennen

  • Opintojen päättymisen yhteydessä, selvitä oppilaitoksen aikataulu ja päätä oman juhlan aikataulu vasta sitten.
  • Lähetä kutsut omaan tyyliisi postissa tai vaikka Facebook-tapahtumana. Jos kutsut Facebookin kautta, muista myös kutsua ne, jotka eivät ole Facebookissa. Pahinta ruuhkaa voit välttää kutsumalla ihmisiä eri aikaan, esimerkiksi osan klo 13 ja osan klo 16.
  • Osta ylioppilaslakki ja äidin lyyra.
  • Varaa aika kuvaukseen valokuvaamosta, tilaa kuvaaja kotiin, pyydä tuttavaa kuvaajaksi tai valmistaudu ottamaan kuvat itse.
  • Tilaa kakut ja muut leivonnaiset.
  • Pyydä tarjoilu- ja kahvinkeittoapua lähipiiristä.

Kahta viikkoa ennen

  • Tee suursiivous hyvissä ajoin, mutta jätä viimeistely edelliselle päivälle.
  • Suunnittele tarjoilupöydän asettelu: ensimmäiseksi lautaset ja viimeiseksi lautasliinat ja aterimet.
  • Hanki kattaukseen sopivat servetit ja kynttilät sekä varmista sopivat pöytäliinat.
  • Lainaa  maljakoita, astioita ja termospulloja. Voit myös käyttää osittain tai kokonaan kertakäyttöastioita, joita on nykyään saatavana myös esim. bambuisina ja biohajoavina.
  • Leivo pakkaseen kakkupohjat jne.

Juhlaviikolla

  • Varaa erillinen kukka- ja lahjapöytä tai -taso.
  • Kaiva kaikki tuolit esille varajakkaroista, isoista jumppapalloista ja koulupöydän tuoleista alkaen. Kaikille ei tarvitse kuitenkaan riittää istumapaikkaa.
  • Siivoa pöydiltä ja tasoilta kaikki irtotavara pois, samoin eteisestä.
  • Tarjoiluastioina voi käyttää myös isoja lautasia ja koristekulhoja. Kaikkien kippojen ei tarvitse sointua täydellisesti toisiinsa. Samoin kahvikuppeja voi olla useampaa eri sarjaa sekaisin. 
  • Ota kukkamaljakot esille ja tee kukkien pakkauksista purkamispiste, johon varaat myös sakset ja roskiksen. Vesipisteen on hyvä olla lähellä.
  • Varmista vieraskirja, johon vieraat saavat kirjoittaa tervehdyksensä muistoksi.
  • Muista varata teenjuojille teetä ja lapsille mehua. Ja erityisesti lämpimänä päivänä on hyvä olla tarjolla runsaasti esimerkiksi alkoholitonta boolia.
  • Leivo tarvittaessa lisää.

Edellisenä päivänä

  • Kata puhtaat asiat valmiiksi tarjoilupöytään.
  • Tarjottavat voi merkitä pienillä pöytäkorteilla, joihin voi myös merkitä mitkä tarjottavista ovat esimerkiksi laktoosittomia ja gluteenittomia.
  • Siirrä eteisestä omat takit ja kengät muihin huoneisiin. Jätä eteiseen vain yhdet nopeasti jalkaan työnnettävät kengät. Varaa paljon tyhjiä henkareita. Omat vaatteet voi ripustaa väliaikaisesti niin, että yhdessä henkarissa on useampi vaate.
  • Siivoa vessa. Varaa useampi  pyyhe sekä monta rullaa vessapaperia näkyvälle paikalle. Varmista myös, että käsisaippuaa on riittävästi.
  • Imuroi.
  • Laita juhlajuomat kylmenemään ja varaa kuohuviinilasit sivupöydälle tai tarjottimelle.  Kuohuviiniä voi juoda myös tavallisista viinilaseista tai kertakäyttöisistä kuohuviinilaseista. Varaa myös alkoholiton vaihtoehto ja merkitse se selvästi esimerkiksi tarjoamalla se erilaisista laseista. (Myös päivänsankarin on hyvä muistaa kilistellä välillä alkoholittomalla.)

Juhlapäivänä

  • Päivänsankari vastaanottaa vieraat ja mahdollinen apuväki häärii taustalla, kuten auttaa laittamalla kukat maljakkoon sekä huolehtii kahvin keitosta.
  • Täytä tarjoilupöytää sitä mukaan, kun se tyhjenee.
  • Tiskikoneeseen kannattaa juhlien aikana laittaa ensisijaisesti vain ne astiat, joita voidaan tarvita juhlien aikana uudestaan, kuten kahvikupit, -lautaset ja lusikat. Hiljaista tai toisessa huoneessa olevaa tiskikonetta voi hyvin käyttää juhlien aikanakin.
  • Käy tarkistamassa vessan siisteys juhlapäivän aikana pariin kertaan.
  • Vaikka kaikki ei menisikään kuin Strömsössä, muista että vieraat muistavat tunnelman, eivätkä odota täydellisyyttä. Nauti juhlasta!

 

Lue lisää
aitienpaiva_vinkit_2019
09.05.2018
Miten muistaa äitiä?
Äitienpäivää vietetään ensi sunnuntaina ja äidit ansaitsevat muistamisen. Sen ei kuitenkaan tarvitse olla tavaraa. Mitä pienempi lapsi, sitä suurempi vastuu puolisolla on äitienpäivän järjestelyistä. Vaikka kyse ei olekaan hänen äidistään, kyse on kuitenkin hänen lastensa äidistä. Puolison ilahduttaminen on myös arvo sinänsä.

Perinteinen tapa on antaa äidin nukkua kerrankin pitkään ja viedä hänelle aamiainen sänkyyn. Riko kaavaa ja kata aamupalat kaikille perheenjäsenille tarjottimille ja syökää ne yhdessä sängyssä. Äidin voi antaa tässäkin tapauksessa nukkua, kun muut valmistelevat aamupalan. Jos sängyssä on vähän ahdasta, siitä tulee vain tunnelmaa. Nyt ei myöskään nipoteta leivänmuruista.

Vaihtoehtoisesti kokatkaa äidille hänen lempiruokaansa lounaaksi tai päivälliseksi. Nyt on oikea hetki käyttää juhla-astioita kaapin perältä ja kauniita servettejä! Tähän kuuluu myös se, että kokkaussotkut ja likaiset astiat siivotaan pois ilman äitiä.

Äitienpäivään sopii myös koko perheen yhteinen tekeminen leppoisassa hengessä. Sellaista voi olla esimerkiksi lautapelien pelailu terassilla tai vaikka olohuoneen lattialla tyynyillä istuen. Tai sään salliessa pyöräilkää yhdessä lähikauppaan tai jäätelökioskille avaamaan jäätelökausi!

Edullinen, mutta äitiä taatusti ilahduttava muistaminen: Osta äidille naistenlehden uusin numero ja tarjoile hänelle kiireetön lukuhetki samalla kun vahdit lapsia. Viimeistele valmiiksi keitetyllä kahvikupposella ja lempisuklaapatukalla.

Vanhanaikainen, mutta aina ilahduttava tapa: Kerätkää lasten kanssa valkovuokkoja tai muita luonnonkukkia maljakkoon. Toimii myös vietäväksi mahdolliseen äitienpäivän kyläilypaikkaan.

Omaa äitiä voi muistaa soittamalla onnittelupuhelun ja juttelemalla samalla rauhassa kuulumiset. Soittaminen tuntuu henkilökohtaisemmalta ja läheisemmältä muistamiselta kuin whatsup-viesti tai Facebookin seinälle kirjoittaminen. Toisaalta Skype-puhelulla pääset "lähelle", vaikka olisitkin kaukana. Puhelusta ilahtuvat myös isoäidit, jos et pääse paikan päälle käymään. Parasta on tietenkin, jos voit juhlia äitienpäivää oman äidin/ lasten äidin/ isoäidin kanssa samassa paikassa. Yhdessäoloa arvostavat kaikki.
 
Lue lisää
nainen ja muuttolaatikot
04.05.2018
Pakkausvinkit muuttajille

Kodeistamme löytyy nykyään jopa kymmenistä tuhansista aina noin sataantuhanteen tavaraan, joten ei ihmekään, jos muuttorumba stressaa.

  1. Aloita pakkaaminen ajoissa. Kodeistamme löytyy nykyään jopa kymmenistä tuhansista aina noin sataantuhanteen tavaraan, joten aloita pakkaaminen useita viikkoja ennen muuttoa.
  2. Karsi ja kierrätä. Älä muuta turhaa tavaraa. Tavarapaljouden keskeltä saattaa löytyä yllättävän paljon itselle turhaksi jäänyttä tavaraa. Tässä yhteydessä on myös hyvä muistaa esimerkiksi kirpputorit ja kierrätyskeskukset. (Tutustu tavarankarsimisvinkkeihimme.)
  3. Jaksota pakkauspuuhat. Älä yritä selvitä yhdellä tai kahdella pakkauskerralla.
  4. Varaa riittävästi pakkaustarvikkeita. Muuttolaatikoiden lisäksi tarvitset (yllättävän paljon) esimerkiksi sanomalehtiä, joihin on hyvä kääriä särkyvät tavarat, jätesäkkejä, pakkausteippiä ja tusseja.
  5. Pakkaa ensimmäiseksi vähiten tarvitsemasi. Kesällä on hyvä aloittaa pakkaaminen talvivaatteista ja -varusteista. Muuttovalmistelujen keskellä tuskin tarvitset myöskään esimerkiksi perintöastiastoa.
  6. Mieti, mihin sijoitat pakkaamasi tavarat uudessa kodissa. Muuttokuorman purkaminen sujuu jouhevasti, kun pakkaat tavarat miettien esimerkiksi sitä, mihin huoneeseen ja kaappiin tavarat sijoittuvat jatkossa.
  7. Merkitse muuttolaatikot. Kirjoita esimerkiksi maalarinteipille, jonka kiinnität muuttolaatikoihin, laatikon sisältö sekä tila, johon laatikko tulee uudessa kodissa kantaa.

    Puuttuiko listalta jokin hyväksi havaittu pakkauskonsti? Kommentoi alla!

    Katso myös Minimoi muuttostressi ja Muuttajan aikataulu.
Lue lisää
aso_sinkkunainen_cmyk
27.04.2018
Minimoi muuttostressi

Täysin stressitöntä muuttoa ei ole, mutta stressin määrää voi vähentää esimerkiksi seuraavilla vinkeillä:

  1. Tee muistilista. Asioista kirjaa pitämällä autat itseäsi, sillä muuttoon liittyy paljon muistettavaa. Listaa laatiessasi, voit hyödyntää myös laatimaamme muistilistaa.
  2. Pyydä rohkeasti apua! Lisäkädet ovat usein tarpeen niin pakkaamisessa, siivouksessa kuin vaikkapa lasten ja lemmikkien hoidossa. Tavaroiden purkaminen voi olla helpointa tehdä itse, jos olet hyvin tarkka tavaroiden paikoista, mutta muuten siihenkin voi pyytää apua.
  3. Tutustu uuteen ympäristöön etukäteen. Mikäli muutat itsellesi ennestään vieraalle asuinalueelle, selvitä etukäteen esimerkiksi, mistä löytyy lähin ruokakauppa ja apteekki, joissa voit pistäytyä tarvittaessa, vaikka kesken muuton. 
  4. Luo dokumenttikansio tai -laatikko. Varmista, että kaikista tärkeimmät dokumentit, kuten passit, rokotuskortit, sopimukset yms. ovat yhdessä ja samassa paikassa, jonka tiedät löytäväsi tarvittaessa muuttorumban keskellä.
  5. Pakkaa muuttopäiväksi selviytymispaketti. Muuttopäivä on helposti yhtä hulinaa. Varmista, että jossain käden ulottuvilla on kassi, josta löytyvät kaikki sinä päivänä tarvitsemasi – esimerkiksi vesipullo, välipalapatukoita, sakset, teippiä, merkkaustussi ja kännykän laturi.
  6. Varaa mukavat muuttovaatteet. Muuttopäivänä ei kannata laittaa parhaimpia vaatteita päälle, sillä vaatteet voivat kärsiä tavaroita kantaessa ja siivotessa. Esimerkiksi urheiluvaatteet ovat käteviä joustavuudessaan ja lisäksi ne ovat mukavia päällä hikoillessa. Muista myös hyvät kengät!
  7. Ole joustava ja muista hemmottelu. Elämä on yllätyksiä täynnä, joten ole valmis muuttamaan suunnitelmia, äläkä unohda levätä uurastuksen keskellä. Jos aikataulutat muuttopäivän, tee aikataulusta mielummin liian löysä kuin kiireinen. Palkitse myös itsesi ja urakkaan osallistuneet jotenkin. Hyväksi havaittu tapa on hakea  koko muuttoporukalle pitsat.

    Mikä on paras muuttovinkkisi? Kommentoi alle!

    Lue myös Pakkausvinkit muuttajille ja Muuttajan aikataulu.
Lue lisää
koira
24.04.2018
Sovussa tassutellen

Suomessa asukkaiden arkea ilostuttaa arvioiden mukaan liki miljoona karvakuonoa, ja pelkästään Helsingissä kolmisenkymmentä tuhatta. Asuntosäätiön koteihin nämä nelijalkaiset ystävät ovat enemmän kuin tervetulleita asumaan!

Koirat tuottavat usein iloa myös naapureille, kunhan omistaja pitää huolen, ettei lemmikistä ole vaivaa muille. Omistajien tulee huolehtia, että talon järjestyssääntöjä ja hiljaisuuden aikaa kunnioitetaan, ihan niin kuin lemmikittömissä talouksissakin. Toisaalta lemmikki saattaa haukkua omistajan poissa ollessa tämän tietämättä asiasta. Tällöin hyvä keskustella ystävällisesti aina ensin suoraan koiranomistajan kanssa. On kuitenkin hyvä muistaa, että normaalit elämisen äänet kuuluvat kerrostaloelämään, olivatpa äänet sitten lasten leikkiä tai koiran tassuttelua.

Lemmikkejä ei myöskään saa päästää tarpeilleen taloyhtiön pihalle. Kuuliaiset koiranomistajat pitävät koirankakkapusseja aina mukana ja keräävät jätökset automaattisesti. Pusseina voi käyttää esimerkiksi vanhoja leipäpusseja ja apuna lasten hiekkaleikeistä tuttua pientä lapiota. Jotkin kaupungit ovat järjestäneet ilmaisia koirankakkapussiautomaatteja, kuten esimerkiksi viime vuonna Helsingissä. Joillakin pientaloalueilla löytyy myös roskiksia, joihin on liimattu koirankakkaroskis-tarra, jolla halutaan kertoa, että roskikseen saa heittää koirankakkapusseja.

Koirien positiivista vaikutuksista omistajiensa terveyteen ja hyvinvointiin ovat kertoneet myös monet tutkimukset. Karvaisen turkin silittäminen laskee stressitasoja, ja siitä syystä koiria onkin käytetty pitkään muun muassa palvelutaloissa tuomassa iloa ihmisten arkeen.

Usein näistä ihmisen parhaista ystävistä on iloa myös naapureille, sillä häntää heiluttava tassuttelija saa harvemmin kenenkään suuta mutrulle. Mielihyvähormoni oksitosiini vahvistaa koiran ja omistajan sidettä, mutta osansa tästä positiivisuutta lisäävästä kanssakäymisestä saa helposti pysähtyessä rapsuttelemaan naapurin hauvaa. Vieraan koiran silittämiseen on hyvä kysyä omistajalta aina lupa.

Yleisin koiran nimi Helsingissä oli viime vuonna muuten Onni.

#onnellaonosoite

Lue lisää
hornhattula_770x580
20.04.2018
Esa Kankainen
ARA-asuminen on turvallista asumista

Alalla käydään tällä hetkellä kiivastakin keskustelua asumisen tukemisesta eli pitäisikö maksaa enemmän asumistukea asukkaalle vai tuotantotukea yleishyödyllisille toimijoille. Keskustelua kirittävät monet asiat, kuten valtion kasvavat asumistukimenot ja sijoittajien hiipuvat vuokratuotot vapaarahoitteisen asuntotuotannon lisääntyessä.

On selvä, että molempia tukimuotoja tarvitaan. Asuntosäätiön toimitusjohtajan roolissa haluan tuoda esiin asioita, jotka perustelevat erityisesti tuotantotuen olemassaoloa asukkaiden ja yhteiskunnan kannalta.

Lähden liikkeelle asukkaan näkökulmasta. Yhdyskuntaopin professori Kimmo Lapintie Aalto-yliopistosta nosti taannoin Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksessaan esiin, että asumisen turvallisuus tuottaa myös elämänlaatua.

Olen samaa mieltä. Tuo näkökulma helposti unohtuu tuottotavoitteiden taakse. Asukkaiden kannalta on tärkeä tieto, että yhtiö on sitoutunut pitämään asunnot vuokrauskäytössä jopa vuosikymmenien ajan.

Asumisturvallisuuteen kuuluu olennaisesti se, ettei kotia voida myydä alta pois. Siksi ARA-asuntojen asumisturva on parempi kuin vapaarahoitteisissa vuokra-asunnoissa.

Samoin sitoutuminen kohtuulliseen vuokrakehitykseen omakustannusperiaatteen mukaan on arvo, johon vapaarahoitteisten asuntojen omistajat eivät tuottotavoitteiden takia voi sitoutua.

Yleishyödylliset yhtiöt ovat voitonjakorajoitteisia, joten omistajat – tai Asuntosäätiön tapauksessa perustajajäsenet – eivät odota saavansa toiminnasta osinkotuloja. Toiminnan pitää totta kai kuitenkin olla liiketaloudellisesti terveellä pohjalla.

Käytännössä omakustannusperiaatteella määräytyvä vuokra vaikuttaa siten, että ARA-asuntojen vuokrat ovat esimerkiksi Helsingissä kolmanneksen vapaarahoitteisia vuokria edullisemmat.

Valtio ei ole tukenut ARA-tuotantoa vuosikausiin matalan korkotason vuoksi. Hyville paikoille kaskukeskuksiin rakennettavat uudet kohteet eivät myöskään ole riski valtiolle, sillä kohtuuhintaisten asuntojen kysyntätilanne on erinomainen.

ARA-asuntoja tuotetaan hyvän ja laadukkaan arjen mahdollistamiseksi tavallisille ihmisille. Näin asia on ainakin Asuntosäätiön kohdalla. Vuonna 1951 perustetun Asuntosäätiön toiminta perustuu yhä tuohon tavoitteeseen.

Suomesta löytyy vielä muitakin Asuntosäätiön kaltaisia tahoja, jotka ovat valmiita sitoutumaan rajoitusten alaisen tuotannon tekemiseen vuosikymmeniksi eteenpäin. Tahoja, jotka auttavat koko yhteiskuntaa rakennuttamalla työntekijöiden maksukykyyn soveltuvia asuntoja.

Edellä mainitun perusteella voisi kuvitella, että valtion olisi kannattavaa tukea omilla toimillaan ARA-tuotantoa enemmänkin. Varsinkin, kun tuotantotukeen ei käytetä verovaroja, vaan mahdolliset tuet maksetaan Valtion asuntorahastosta, jota kerryttävät asukkaat vuokrillaan ja vastikkeillaan.

Vähintäänkin valtio voisi olla lakimuutoksilla ja turhilla normeilla hankaloittamatta toimintaa. ARA-tuotannon tekeminen kannattamattomaksi tai haluttavuudeltaan vähäiseksi on kuin valtio sahaisi omaa oksaansa.

Esa Kankainen
Asuntosäätiön toimitusjohtaja

Lue lisää
varastojen_siivous
13.04.2018
Kevätsiivous- ja talkoovinkki

Päivät pitenevät ja kesä lähestyy kohisten – pian on kevätsiivousten ja -talkoiden aika!

Vaan mitä jos taloyhtiöissä tempaisettekin siivoustalkoot niin, että kaikki innokkaat keräävät itselleen nurkissa ylimääräisinä hyväkuntoisina pyörivät vaatteet, tavarat ja kalusteet ja (järjestätte taloyhtiön yhteisen kirpputorin ja sitten lopuksi) tilaatte ilmaisen noutopalvelun noutamaan lahjoittavat tavarat pois? Tässä yhteydessä voidaan myös sopia, että asukkaiden huonokuntoiset tavarat toimitetaan suoraan yhdessä tuumin materiaalikierrätykseen. Hyvät materiaalit voi siis toimittaa esimerkiksi Fidan tai Kierrätyskeskuksen kautta edelleen myytäväksi. Vastaavasti myytäväksi kelpaamattomat materiaalit voi toimittaa materiaalikierrätykseen.

Hyvät myytäväksi

Huonot materiaalikierrätykseen

 

Lue lisää
varpaat
16.03.2018
Vinkit lasten yökyläilyyn

Miten selvitä lasten yökyläilystä, kun ei ole ylimääräistä sänkyä – saati vierashuonetta? Ei huolta, leikki-ikäisille kaveruksille sopivatkin parhaiten luovat ratkaisut.

Siskonpeti: patjat lattialle vierekkäin! Vai miten olisi yö majassa? Viritä lattialle asetettujen patjojen tai vuodesohvan päälle maja esimerkiksi lakanoista narun, harjanvarsien, pyykkipoikien yms. avulla.

Majapaikan lisäksi on hyvä muistaa myös esimerkiksi:

  • sopia yhteisistä pelisäännöistä, kuten nukkumaanmenoajoista
  • selvittää kylään tulevan lapsen mahdolliset allergiat
  • tehdä suunnitelma sen varalle, että lapsen koti-ikävä yltyy pahaksi
  • järjestää taskulamput pimeässä keskenään supattaville kaveruksille
  • tarjota iltapalaa, jonka voi nauttia poikkeuksellisesti esimerkiksi vasta valmistuneessa majassa
Lue lisää
kievarintieltä_770x580
15.03.2018
Esa Kankainen
Korkotukilain uudistus ei toimi vanhan asuntokannan kanssa

Viime viikolla kirjoittamani blogiteksti herätti twitterkirjoittelua siinä määrin, että jatkan vielä korkotukilakiesityksen kommentointia. Lienee tarpeellista paikata selkeää tiedon puutetta, jottei meitä toimijoita syytettäisi vain pelkiksi valittajiksi.

Tyhjän valittamisesta ei todellakaan ole kyse. Kritiikkimme perustuu tietoon, niin tutkittuun kuin myös pitkän kokemuksen mukanaan tuomaan ymmärrykseen ja näkemykseen.

Toin esiin, että korjauksiin pitäisi jatkossakin voida varautua taloudellisesti etukäteen, jotta ei synnytetä kiinteistöihin korjausvelkaa. Varautuminen varmistaisi myös vakaan asumisen kustannuskehityksen asukkaille. Velkarahalla korjaaminen on aina kalliimpaa.

Korkotukilain uudistusesitys on erityisen ongelmallinen toimijoille, joilla on paljon 90-luvulla rakennettuja taloja, kuten Asuntosäätiö-konsernilla. Rakentamiseen käytettyjen lainojen takapainotteisen lyhennysohjelman takia pääomakulut ovat yhä kohtuuttoman suuret siinä vaiheessa, kun on otettava uutta lainaa korjauksia varten.  Pääomakulujen osuus vastikkeessa on edelleen noin kuusi euroa neliöltä.

Korjaamiseen otettavat uudet lainat lisäävät jälleen vastikkeilla maksettavia kustannuksia. Etukäteen asiaan varautuminen ei aiheuta samanlaisia korotuspaineita.  Vastikkeita ei voi määräänsä enempää nostaa, jotta voidaan puhua kohtuuhintaisesta asumisesta.

Meiltä perättiin Twitter-kommenteissa perusteluja myös sille, miksi olemme tuotantotukien kannalla asumistuen sijaan. Ja ihmeteltiin, että haluamme rakentaa lisää kohtuuhintaisia asuntoja korkeasuhdanteen aikana, jolloin ei kuulemma pitäisi ARA-tuotantoa tehdä.

Nykyinen rakentamisen tahti ei riitä paikkaamaan vuosikausien asuntotuotannon vajetta. Ilman ARA-tuotantoa tilannetta ei saada korjattua. Markkinat eivät tuota kohtuuhintaisia asuntoja riittävästi niille pieni- ja keskituloisille ihmisille, joilla ei ole varaa maksaa korkeita vapaarahoitteisia vuokria, ainakaan ilman asumistukea.

Tuotantotukea haluamme lisää, koska meillä on käytännön kokemusta siitä, kuinka valtion tukielementit näkyvät suoraan asumisen kustannuksissa ja siten vaikuttavat myös asumistukien määriin. Vahvistusta omille tiedoillemme saimme ARAn viime marraskuussa julkaisemasta asumisoikeusasuntojen vastiketilastosta. Siinä todettiin, että pääkaupunkiseudulla vastikkeet ovat yli 15 % matalammat kuin vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen vuokrat.

Samaa asiaa vahvisti viime viikolla julkaistu Tilastokeskuksen vuokratilasto. Vapaarahoitteisten asuntojen keskivuokra pääkaupunkiseudulla on noin kuusi euroa neliöltä enemmän verrattuna ARA-vuokriin.

ARA-tuotannon vuokrat määräytyvät omakustannusperiaatteen mukaan ja siksi valtion tuki näkyy suoraan kohtuullisena vuokratasona eikä valu asumistuen kautta osinkoina omistajille.

Ja mitä tulee väitteeseen, että ARA-tuotanto olisi riski valtiolle, kannattaa katsoa mihin ARA on myöntänyt korkotukilainoja. Niitä saavat hyvillä paikoilla palveluiden läheisyydessä sijaitsevat kohteet, joiden asunnoista on kova kysyntä. Yhteiskunnassa pitäisi tapahtua jotain todella mullistavaa, jos talot tyhjenisivät.

Sitä paitsi valtio ei ole tukenut matalan korkotason aikana ARA-tuotantoa juuri lainkaan. Sen sijaan vuosimaksulainojen kautta asukkailta on kerätty rahaa valtiolle. Ehkä valtio voisi nyt vastavuoroisesti tukea enemmän sellaista asuntotuotantoa, johon tavallisilla ihmisillä on varaa.

Asuntosäätiölle ei ole ongelma sitoutua asuntojen pitkäaikaiseen omistamiseen. Toimintaedellytysten pitää kuitenkin olla sellaiset, että talojen rakentaminen, ylläpito ja hallinnointi pystytään hoitamaan vastuullisesti kohtuuhinnalla. Se on sekä valtion, yhtiön että asukkaan etu.

Esa Kankainen
Asuntosäätiön toimitusjohtaja

 

 

Lue lisää
talo
13.03.2018
Jari Riskilä
Asukkailla on sananvaltaa

Helsingin Sanomissa 13.3. julkaistu Jukka Kilven asumisoikeusasumista käsittelevä mielipidekirjoitus sisälsi toistuvasti kuultuja virheellisiä väittämiä, joihin on syytä vastata. Vaihtelun vuoksi aloitan Kilven kirjoituksen lopusta.

Kilven peräänkuuluttama mahdollisuus yhdistysmuotoiseen asumisoikeusasumiseen on ollut laissa jo vuodesta 1995 alkaen. Johtuuko ammattimaisen kiinteistönomistamisen tehokkuudesta vai mistä, mutta yhdistysmuotoinen asumisoikeusasuminen on ainakin toistaiseksi jäänyt marginaali-ilmiöksi.

Asolain uudistamisen yhteydessä ei olla romuttamassa asukkaiden oikeussuojaa. Päinvastoin, lakiin esitettäneen muutoksia, jotka entisestään korostavat talon omistajan velvollisuutta valvoa asumisoikeuden haltijoiden intressejä.

On vaikea nähdä, miten Kilven mainitsema EU-normi, joka kieltää valtion tuen markkinaehtoisesti toimivilta yhtiöiltä, liittyy asumisoikeusasumiseen. Asumisoikeusasuminen on talon rakennuttamisprosessista lähtien sen koko elinkaaren ajan valtion tukemaa asuntotuotantoa koskevien rajoitusten alaista, ei siis markkinaehtoista.

Keskeisimmät toimintaa koskevat rajoitukset velvoittavat määrittelemään käyttövastikkeet omakustannusperusteisesti ja rajoittavat omistajan oikeutta luopua kohteista. Rajoitusten noudattamista valvoo valtion viranomainen, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA. 

Vastikemäärittelyssään Asokodit noudattaa ARAn ja ympäristöministeriön laintulkintaa ja siihen perustuvaa kulloinkin voimassa olevaa ohjeistusta. Sen mukaan vastiketaso ei saa ylittää käyttöarvoltaan vastaavien, samalla alueella olevien vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen vuokria. Kilven mainitsema käräjäoikeuden tuomio vahvisti ja tarkensi tätä viranomaistulkintaa.

Asoasuntojen käyttovastikkeet ovat vuokriin verrattuina tutkitusti kohtuullisia. ARAn asuntomarkkinakatsauksen 2/2017 mukaan vapaarahoitteiset vuokrat olivat Helsingissä 34 % kalliimpia kuin asumisoikeusasumisen käyttövastikkeet. Vantaalla ero oli 22 % ja Espoossa 20 %.

ARAn vertailussa mukana olleissa kaupungeissa yhtä lukuun ottamatta käyttövastikkeet olivat myös valtion tukemien vuokra-asuntojen vuokria alhaisempia. Tyypillisesti käyttövastikkeet alittivat nämä ns. ARA-vuokrat 6-9 %:lla.

Toisin kuin Kilpi kirjoituksensa otsikossa toteaa, asumisoikeusasukkailla on sananvaltaa. Heillä on laissa taattu mahdollisuus osallistua asukastoimintaan ja päästä sitä kautta vaikuttamaan asuintalonsa asioihin. Asokotien asukashallintomalli on jopa lain vaatimustasoa laajempi.

Halutessaan asukkaat pääsevät kuitenkin helpolla, kun heidän ei tarvitse kantaa vastuuta taloyhtiön hallinnosta, vaan se hoidetaan ammattimaisesti heidän puolestaan. Tämä on tutkitusti yksi asumisoikeusasumisen vetovoimatekijä.

Asokotien omistajana on Asuntosäätiö sr. Sen perustajia, jotka edelleen ovat toiminnassa mukana, ovat Kilven mainitseman SAK:n lisäksi Invalidiliitto, Väestöliitto, Vuokralaiset ja Mannerheimin Lastensuojeluliitto. Sääntöjensä mukaan Asuntosäätiö ei voi jakaa varoja taustajärjestöilleen.

Jari Riskilä
Toimitusjohtaja
Asokodit

Lue lisää
talo_770x580
09.03.2018
Esa Kankainen
Korkotukilakiesitys ei lisää kiinnostusta ARA-tuotantoon

Valtioneuvosto antoi helmikuun lopussa eduskunnalle lakiesityksen 40 vuoden korkotuen kehittämiseksi. Eduskunta oli antanut lain uudistamisen tavoitteeksi, että pitkä korkotuki pitäisi saada houkuttelevaksi toimijoille.

Yleishyödyllisen toimijan näkökulmasta katsottuna lakiesitys ei kannusta lisäämään tuotantoa, koska siinä on kaksi olennaista puutetta. Toinen liittyy korjauksiin varautumiseen ja toinen valtion tukeen, jota ei esityksen mukaan ole tulossa vieläkään.

Lakiesityksessä ehdotetaan, että tuleviin korjauksiin ei saisi jatkossa varautua, vaan ne pitäisi tehdä velkarahalla. Asiaa perustellaan kyseenalaisesti asukkaiden edulla. Miten voi olla asukkaan etu, että korjataan kalliilla velkarahalla sen sijaan, että raha kerättäisiin etukäteen.

Velkarahan käyttö korjaustoiminnassa vaarantaa myös vakaan vuokra- ja vastikekehityksen, sillä korkokehitystä on vaikea ennustaa. On lyhytnäköistä tuudittautua siihen, että viimevuosien matala korkotaso jatkuisi vielä vuosikausia.

Kukaan ei voi myöskään tietää, saako tulevaisuudessa lainoja, millä ehdoilla ja mistä hankitaan lainojen vakuudet, koska asumisoikeustaloilla ei ole vakuusarvoa.

Konserniimme kuuluva asumisoikeusyhtiö Asokodit korjasi keräämillään varoilla asuntoja vuonna 2017 yli 30 miljoonalla eurolla. Jos sama summa olisi lainattu pankista, kustannukset saattaisivat nousta tulevina vuosina merkittävästi korkojen nousun myötä. Se tarkoittaa asukkaan kannalta , että vastikkeet nousisivat pankille menevien kustannusten vuoksi entisestään.

Jokainen korjaustoimintaan käytettävä euro tulee tarpeeseen, jotta vältetään myös korjausvelkaa. Valtion ei pidä omilla päätöksillään lisätä korjausvelan syntymistä asuntokantaan.

Tuon korjauksiin varautumisen kieltämisen taustalla on nähtävissä epäluulo toimijoita kohtaan. Ihmettelen asiaa, sillä suurin osa alan toimijoista on vastuullisia ja asukkaan etua ajavia tahoja.

On väärin, että lainsäätäjä määrittelee koko järjestelmän uusiksi sen mukaan, jos jokin yksittäinen toimija on toiminut joskus lain hengen vastaisesti. Eikö tällaisten varalle pitäisi pikemminkin lisätä valvontaa, kuin keksiä uusia, keinotekoisia rajoituksia, jotka eivät edistä uusien asuntojen tuottamista.

On suorastaan vastuutonta ajaa toimijoita käyttämään velkarahaa varsinkin, kun velan tueksi ei tarjota aitoa tukea.

Se onkin lakiesityksen toinen ongelmakohta. Valtion tukea ei olisi tulossa vieläkään ja pitkä korkotuki olisi ehdoiltaan yhä heikompi verrattuna 10 vuoden korkotukimalliin.

Esimerkkinä mainittakoon, että pitkän korkotuen mallissa omarahoituksen tuotto laskettiin taannoin neljään prosenttiin, kun se kymppivuotismallissa on kuusi prosenttia. Neljän prosentin tuotto ei kata välttämättä edes lain vaatimia taloudellisia varautumisia, jolloin toiminta menee tappiolliseksi.

Miten ihmeessä voidaan kuvitella, että tuen puuttuminen ja ehtojen heikennykset lisäisivät toimijoiden intoa tuottaa ko. ARA-asuntoja?

Ei voi muuta kuin ihmetellä, miten on valtiolle edullisempaa, että omistajataho sitoutuu vain 10 vuodeksi pitämään asunnot vuokrauskäytössä neljän vuosikymmenen sijaan. Varsinkin, kun pitkään korkotukeen liittyy vielä tiukempi vuokrasääntely eli asunnot ovat todella pitkään kohtuuhintaisia asukkaille.

Pahimmillaan lyhyen korkotuen talot ovat jo kymmenen vuoden päästä kasvattamassa valtion asumistukimenoja, kun vuokranmääritys vapautuu kokonaan. Sekö on valtion ja asukkaan kannalta järkevää toimintaa?

Jäämme mielenkiinnolla odottamaan hyväksyykö eduskunta lakiesityksen, joka on sen oman tahtotilan vastainen.

Esa Kankainen
Asuntosäätiön toimitusjohtaja

Lue lisää