Esa_Kankainen_Asuntosaatio_toimitusjohtaja
22.09.2020
Esa Kankainen
Asuntosäätiöllä vahvan tekemisen syksy
Keväällä ennustettiin, että syksyllä rakennusalalla eletään synkissä tunnelmissa. Pahimmat ennusteet eivät ole kuitenkaan realisoituneet. Sen olen todennut sekä käymissäni keskusteluissa alan toimijoiden kanssa, talousanalyytikkojen katsausten perusteella että oman kokemuksemme kautta.

Asuntosäätiössä nähdään tilanne jopa jonkin verran parempana kuin vuosi sitten. Vapaarahoitteisen asuntotuotannon hidastuminen lisää yleensä rakennusliikkeiden kiinnostusta ARA-tuotantoon. Niin on käynyt nytkin, tosin saamamme urakkatarjousten määrä on noussut vain maltillisesti. Ilmeisesti rakentajilla riittää vielä töitä muissa hankkeissa.

Hankeaihioidemme määrä on kuitenkin kasvussa. Siksi on hyvä, että valtioneuvosto nosti kesällä korkotuetun asuntotuotannon hyväksymisvaltuutta 340 miljoonalla eurolla. Perusteluissa todettiin, että uudet vuokra- ja asumisoikeusasunnot tasaavat rakennusalan näkymiä ja tukevat työllisyyttä. Lisäisin tähän vielä, että samalla vaikutetaan asumisen hintakehitykseen, kun asuntotuotanto ei pääse notkahtamaan. Asumisen hinnalla on ratkaiseva merkitys asukkaiden arkeen.

Ympäristöministeriöstä on arvioitu, että myös MAL-sopimus saadaan vihdoin allekirjoitetuksi todennäköisesti lokakuussa. Näin poistuu sekin uudistuotannon hidaste. Vielä kun saataisiin nopeutettua suunnittelu-, kaavoitus- ja viranomaisprosesseja, päästäisiin tekemään vielä tehokkaammin töitä hallituksen asettaman asuntotuotantotavoitteen saavuttamiseksi.

Asuntosäätiö käynnistää tänä vuonna noin 400 asunnon rakentamisen ja ensi vuonna tavoitteena on yli 500 asunnon tuotannon aloittaminen. Sen lisäksi meillä on meneillään mittava korjausrakentamisen hanke. Tavoitteenamme on käynnistää ns. viihtyvyysremontteja vuosittain noin 50 asumisoikeuskohteeseen. Koronatilanne tosin keskeytti remonttien tekemisen keväällä, mutta nyt syksyllä niitä on pystytty jatkamaan normaaliin tahtiin.

Viihtyvyysremonttien tulevaisuus riippuu siitä, kuinka valtiolta saadaan korjausrakentamiseen lainapäätöksiä. Asuntosäätiön tavoitteena on remontoida kaikki 30 vuotta vanhat asumisoikeusasunnot seuraavan kymmenen vuoden aikana, koska haluamme pitää asuntomme kilpailukykyisinä tulevaisuutta varten.

Asuntojemme käyttöaste on hyvä, 98,19 %. Korona vaikutti keväällä tilanteeseen, kun asuntoja ei voitu normaaliin tapaan markkinoida henkilökohtaisin esittelyin. Asuntojen vaihtuvuus on matala, koko konsernin osalta 15,3 % ja asumisoikeusasuntojen osalta vain hieman yli 14 %.

Lähitulevaisuuden näkymämme ovat varovaisen luottavaiset. Asumisoikeus- ja vuokra-asunnoillamme on koko maassa hyvä kysyntätilanne, uudistuotantoa saadaan liikkeelle ja korjausrakentamisen prosessit ovat hiottu tehokkaiksi. Myös palvelukeskustoiminta on saatu parin vuoden aikana tehostettua. Asiakkaiden yhteydenottojen vasteajat ovat puolittuneet ja asiakastyytyväisyys on siltä osin parantunut.

Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin ja toivoa, että koronatilanne pysyisi Suomessa hallinnassa.

Esa Kankainen
Asuntosäätiön toimitusjohtaja

 
Lue lisää
Nainen ja koira sohvalla
18.09.2020
Romanttista matkailua kotisohvalta

Aina ei tarvitse mennä merta edemmäs kalaan, ei liioin pakata laukkua päästäkseen unohtumattomalle matkalle. Nappaa vinkkimme elokuviin, jotka siivittävät sinut hetkessä uusiin maisemiin ja romanttisiin tunnelmiin.


1. Itävalta & Ranska: Rakkautta ennen aamua/ auringonlaskua/ keskiyötä 

Ohjaajan ideasta syntynyt elokuva (Rakkautta ennen aamua), jossa päähenkilöt tapaavat sattumalta junassa ja päätyvät kuljeksimaan Wienin kaduille koko yöksi yhdessä jutellen. Itsenäinen jatko-osa Rakkautta ennen auringonlaskua hyppää ajassa yhdeksän vuotta eteenpäin. Elokuva keskittyy edeltäjänsä tapaan Celinen ja Jessen dialogiin, ilman taustatehosteita. Tarinan taustalla näkyy kaunis Pariisi. Toinen jatko-osa Rakkautta ennen keskiyötä jatkaa Celinen ja Jessen tarinaa tuttuun tapaan, mutta myös tämän osan voi katsoa muista irrallaan. 

Before Sunrise / 1995 
Before Sunset / 2004 
Before Midnight / 2013 


2. Italia: Call Me by Your Name 

17-vuotias Elio viettää kesälomaansa vanhempiensa kanssa Pohjois-Italiassa vuonna 1983, kun hän tutustuu isänsä 24-vuotiaaseen assistenttiin Oliveriin. Aluksi toisistaan välinpitämättömät Elio ja Oliver alkavat viettää yhä enemmän aikaa toistensa kanssa ja kaksikon välille kehittyy romanssi. Herkkä tarina ensirakkaudesta palkittiin parhaan sovitetun käsikirjoituksen Oscar-palkinnolla seuraavana vuonna.  

Call Me by Your Name / 2017 
 
3. Japani: Hiroshima, rakastettuni 

Ranskalaisen elokuvan uuden aallon merkkiteos, jossa ranskalainen nainen ja japanilainen mies viettävät kaksi päivää yhdessä Hiroshimassa Japanissa. Nainen on palaamassa kotiin lyhyen romanssin jälkeen ja elokuva keskittyy pariskunnan dialogiin keskellä Hiroshiman raunioita. Elokuvan teemoina ovat mm. sodan jälkeiset traumat sekä ihmissuhteet. 

Hiroshima, Mon Amour / 1959 

4. Hong Kong: In the Mood for Love  

1960-luvun Hongkongissa tahoillaan naimisissa olevat Chow ja Su muuttavat samaan naapurostoon ja tutustuvat toisiinsa vähitellen. Chown ja Sun ystävyyssuhde syvenee, kun heille selviää, että heidän puolisoillaan on suhde keskenään. Chow ja Su eivät halua alentua puolisoidensa tasolle ja sopivat jatkavansa ystävyyssuhdettaan platonisena. Mutta pian kummallekin kehittyy romanttisia tunteita toisiaan kohtaan.  

Fa yeung nin wah / 2000 

5. Ranska: Midnight in Paris 

Nuori Gil aloittelee kirjailijan uraansa ja viettää aikaa kihlattunsa Inezin kanssa Pariisissa, mutta ei välitä paikallisista tutuistaan. Hän lähtee ystäviensä illanvietosta kesken kaiken kävellen kohti hotelliaan, mutta päätyykin 1920-luvun Pariisiin viettämään mielenkiintoista yötä sen ajan kuuluisuuksien kanssa. Päiväksi Gil elää nykyajassa, mutta palaa 20-luvulle aina öisin ja saa öisiltä tutuiltaan mm. kirjailijan uraansa edistäviä neuvoja. 

Midnight in Paris / 2011 

6. Irlanti: Once 

Kaksi katumuusikkoa tapaa Dublinin kaduilla Irlannissa ja päätyvät viettämään yhdessä aikaa rikkoutuneen imurin äärellä. Samalla syntyy ajatus yhteisestä demosta, joka nauhoitetaankin yhden yön aikana. Samalla kumpikin käsittelee rikkoutuneita ihmissuhteitaan laulujen muodossa. Jos pidät melankolisesta ja akustisesta musiikista, katso tämä! 

Once / 2007 

7. Kreikka: Mamma Mia!

Idylliselle kreikkalaissaarelle sijoittuva musikaali, jossa Sophie yrittää selvittää oikeaa isäänsä äitinsä tietämättä. Äiti Donna ja tytär Sophie pitävät hotellia, mukana myös Sophien tuleva sulhanen Sky. Ennen häitään Sophie lähettää äidiltään salaa kutsut kolmelle miehelle, joista yhden hän päättelee olevan oikea isänsä. Miehet saapuvat hotelliin todellista syytä tietämättä. Seuraa hauskoja ja koskettavia tilanteita sekä paljon laulua ja tanssia. Hyvän mielen takuu! 

Mamma Mia! / 2008 

Lue lisää
blogi-asuntosaatio-on-yhteistkunnallinen-yritys
04.09.2020
Esa Kankainen
Asuntosäätiö on yhteiskunnallinen yritys
Asuminen on ihmisen elämän perustekijä, jonka pitäisi olla kaikille turvallista ja kohtuuhintaista. Siitä lähtee Asuntosäätiön perustajien asettama tavoite asumiselle. Kaikilla pitäisi olla hyvä koti ja viihtyisä asuinalue asuttavanaan. 

Suomalaisen Työn Liitto myönsikin kesällä Asuntosäätiölle Yhteiskunnallinen Yritys -merkin osoituksena liiketoiminnan ja yhteiskunnallisten tavoitteiden onnistuneesta yhdistämisestä. Lisäksi meille myönnettiin Suomessa tuotetun palvelun ja työllistämisen osoitukseksi Avainlippu-merkki. 

Nuo merkit viestivät työstämme, jota olemme tehneet asuntopulan voittamiseksi ja yleisen asumistason kohottamiseksi jo vuodesta 1951 lähtien. Työmme hyödyttää yhteiskuntaa yhä edelleen monella tavalla. On hyvä asia, että se todennetaan myös näiden merkkien myöntämisen kautta. 

Mielestäni se myös korostaa, että asumisen laatu vaatii jatkuvaa työtä monella sektorilla. Meidän tehtävämme on pitää huolta tavallisten työssäkäyvien ihmisten mahdollisuudesta laadukkaaseen asumiseen. 

Tarve kohtuuhintaiselle asumiselle on korostunut korona-aikana. Vuokra-asuntojen kysyntä on lisääntynyt ja Pellervon taloustutkimuksen vastikään julkaiseman arvion mukaan kysyntä tulee kasvattamaan vuokrankorotuspaineita vapaarahoitteisessa asuntotuotannossa. 

Asumiskulujen kehitykselle ei tee hyvää sekään, että vapaarahoitteisen asuntotuotannon on arvioitu vähenevän merkittävästi. Jos näin käy, tulevaisuudessa asunnoista on vielä suurempi pula ja asumisen hinta on yhä korkeampi.

Suhdannetilanne suosisi nyt ARA-tuotantoa, mutta tuotantoa hidastaa ainakin jossain määrin se, että MAL-sopimuksia ei ole vieläkään allekirjoitettu. Yhteinen näkemys alue- ja yhdyskuntarakenteen sekä liikennejärjestelmän kehittämisestä on keskeinen tekijä nimenomaan kohtuuhintaisen asuntotuotannon toteutumiselle kasvukeskuksissa. Sen myötä päästään toteuttamaan työssäkäyntialueille asuntoja, joiden tavoitteena ei ole omistajien voiton maksimointi. 

Yhteiskunnallinen Yritys -merkin olennaisena myöntämiskriteerinä on  juuri se, että toiminnan avulla ei kerätä voittoja omistajille. Asuntosäätiön tapauksessa kaikki vastikkeista ja vuokrista saadut tulot käytetään toiminnan kehittämiseen. Asukkaan kannalta tämä näkyy ammattimaisena ja vastuullisena asuntojen omistamisena, mutta erityisesti kohtuullisina ja ennakoitavina asumiskustannuksina. Talous vaikuttaa siten myös turvallisuuden tunteeseen. 

Myönnettyjen merkkien avulla haluamme entisestään vahvistaa rooliamme suomalaisena yhteiskunnallisena yrityksenä. Ne ikään kuin velvoittavat meitä jatkamaan merkittävää työtämme. 

Kaiken kaikkiaan Asuntosäätiö tarjoaa 17 500 asumisoikeus- ja vuokra-asuntoa 31 paikkakunnalla. Käynnistämme strategiamme mukaisesti vuosittain noin 400 asunnon tuotannon. Asunnoista suurin osa on asumisoikeus- ja vuokra-asuntoja, jotka molemmat ovat ARA-tuotantoa. 

Vastuullisena kiinteistönomistajana huolehdimme kiinteistöjen kunnosta koko niiden elinkaaren, ja aloitammekin vuosittain noin 50 kohteessa viihtyvyysremontit. Kiinteistöjen kunnon parantamisen lisäksi tavoitteena on asukkaiden viihtyvyyden parantaminen. Kehitämme koko ajan myös asumisen palveluita tavoitteena helpottaa asukkaiden arkea.  

Työ asuntopulan voittamiseksi ja asumisen viihtyvyyden parantamiseksi jatkuu Asuntosäätiössä joka päivä.

Esa Kankainen
Asuntosäätiön toimitusjohtaja

  
 
Lue lisää
Ruokailu- ja sohvaryhmä
24.08.2020
Jari Riskilä
Asumisoikeusasumisella kova kysyntä
Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa todettiin 19.8.2020, että omistus- ja vuokra-asumisen välimuodot eivät ole yleistyneet Suomessa. 

Välimuotojen yleistyminen ei ole kiinni asukkaiden tarpeista. Varsinkin omistus- ja vuokra-asumisen väliin asettuvalla asumisoikeusasumisella on erittäin suuri kysyntä kasvukeskuksissa, joissa asumisoikeusasuntojen vastikkeet ovat selvästi vuokria edullisempia. Esimerkiksi Helsingissä kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja ei ole riittävästi ja vapaarahoitteisista vuokra-asunnoista joutuu ARAn viimeisimmän, vuoden takaisen selvityksen mukaan maksamaan keskimäärin 46 % enemmän vuokraa kuin asumisoikeusasunnoista vastiketta.

Asumismuoto kiinnostaa erityisesti nuoria aikuisia ja lapsiperheitä. Tämä johtuu asumisoikeusasuntojen edullisuuden ja turvallisuuden lisäksi siitä, että asunnosta pääsee joustavasti ja riskittömästi eroon, jos työt tai opiskelu vaatii muuttamista.

Viime vuosina asumisoikeusasunnoissa on lisääntynyt myös iäkkäämpien asukkaiden määrä. Kuten pääkirjoituksessa todettiin, syrjäseuduilla asuntojen hinnat ovat romahtaneet samaan aikaan, kun palvelut ovat siirtyneet kauemmaksi kaupunkikeskuksiin. Tämän kehityksen myötä iäkkäämmillä suomalaisilla vanhuudenturvaksi omistusasuntoon sijoitetut rahat ovat näillä alueilla hävinneet. Tällaisissa tilanteissa asumisoikeusasunto on erinomainen vaihtoehto. Tällaiseen asuntoon pääsee kiinni asumisoikeusmaksulla, jolloin uusi koti on mahdollista hankkia läheltä palveluita ja vaikkapa läheltä lasten asuinpaikkaa.

Asuntosäätiön Asumisoikeus Oy:n asunnoissa viihdytään pitkään. Meidän 16 500 asunnosta noin 5 000:ssa asuu yli kymmenen vuotta asuneita asukkaita. Omistus- ja vuokra-asumisen välimuotoa edustavan asumisoikeusasumisen yleistymisen esteenä ei olekaan kysyntä vaan yksinkertaisesti se, ettei asumisoikeusasuntoja päästä rakennuttamaan niin paljon kuin kysyntätilanne edellyttäisi.

Asojärjestelmä on ollut koko 30-vuotisen olemassaolonsa ajan erityisesti valtiovarainministeriön hampaissa. Ministeriö suhtautuu järjestelmään nuivasti asuntojen jakoperusteiden takia. Asumisoikeusjärjestelmässä asuntoja voi hakea kuka tahansa. Alle 55-vuotiaita koskevat varallisuusrajat, mutta muuten asunnot jaetaan kunnalta saatavan järjestysnumeron perusteella. Asuntoja ei siis jaeta tarveharkintaisesti ja siksi ministeriössä ajatellaan, että valtion tukea ei tulisi käyttää mallin edistämiseen.

On totta, että asumisoikeusasuntojen tuottamiseen annettava tuki ei välittömästi kohdistu asuntomarkkinoilla kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin väestöryhmiin. Asuntomarkkinoita tulisi kuitenkin tarkastella kokonaisuutena. Suuri osa asumisoikeusasukkaista muuttaa asuntoon valtion tukemasta vuokra-asunnosta. Kynnys siirtyä esim. kunnan vuokra-asunnosta joko suoraan omistusasuntoon tai vapaarahoitteiseen vuokra-asuntoon on monelle näistä ihmisistä liian korkea, mutta asumisoikeusasunto on heille taloudellisesti kestävä ratkaisu. Näin asumisoikeusasunnot osaltaan synnyttävät vaihtuvuutta valtion tukemiin vuokra-asuntoihin ja vapauttavat niitä heikoimmassa asemassa olevien asunnontarvitsijoiden käyttöön.
   
Asumisoikeusasuminen on täydellinen täsmäase tämän päivän asuntomarkkinoiden haasteisiin. Ne edustavat hintasäänneltyä kohtuuhintaista asumista, joka muun muassa mahdollistaa kasvukeskusten tarvitsemien palvelualan pieni- ja keskituloisten työntekijöiden asumisen lähellä työpaikkoja. Ne monipuolistavat asuinalueiden asuntotarjontaa ja ehkäisevät tehokkaasti segregaatiota. Ne myös muodostavat edellä mainitulla tavalla yhden tuiki tarpeellisen portaan valtion tukeman vuokra-asumisen ja markkinaehtoisen asumisen välille. 

Ei sovi unohtaa sitäkään, että asumisoikeusasunnot ovat valtiolle edullisin tapa lisätä kohtuuhintaisten asuntojen määrää. Näissä asunnoissa valtion takausvastuu on 10 prosenttia pienempi kuin valtion tukemissa vuokra-asunnoissa, eikä asumisoikeusasunnoille makseta käynnistysavustusta. Asumisoikeusasuntojen rakennuttamista tulisikin ripeästi vauhdittaa, jotta näitä laadukkaita sekä asukkaille että yhteiskunnallehyödyllisiä asuntoja olisi enemmän. 

Jari Riskilä

Asuntosäätiön Asumisoikeus Oy:n toimitusjohtaja
Suomen Asumisoikeusyhteisöt ry:n hallituksen puheenjohtaja
 
Lue lisää
nainen makaa ulkona viltillä lukemassa kirjaa
15.07.2020
Kotimatkailua - Ruoasta tunnetut kirjat eri puolilta maailmaa

Aina ei tarvitse mennä merta edemmäs kalaan, ei liioin pakata laukkua päästäkseen unohtumattomalle matkalle. Nappaa vinkkimme kirjoihin, jotka siivittävät sinut hetkessä uusiin maisemiin.  

1. Espanja: Suklaan maku  

Barcelona näyttämönä ja intohimona suklaa, joka yhdistää naiset eri vuosisadoilta. 1700-luvulla leskeksi jääneet Mariannan, joka jatkaakseen suklaan tekemistä, joutuu salaamaan miehensä kuoleman. 1800-luvun Auroran, joka on orpona riippuvainen varakkaan perheen suopeudesta, sekä 1900-luvun itsenäisen Saran, joka työskentelee kondiittorina sekä tasapainoilee itse luomansa kolmiodraaman keskellä. // Care Santos, Kustantamo S&S, 2016 

2. Intia & Ranska: Herkullinen elämä 

Ranskalainen kylä ja ruokakulttuurien yhteentörmäys. Intialaisen perheen saapuminen ranskalaiseen Lumiéren kylään synnyttää ruokasodan perinteisen ranskalaisen ja mausteisen intialaisen ruoan välille. Herkullinen kirja, jonka innoittamana on syntynyt saman niminen elokuva. // Richard C. Morais, WSOY , 2015

3. Intia: Munakoisojen kiukku 

Kirja täynnä makuja ja tuoksuja. Munakoisojen kiukku on kaunokirjallinen keittokirja, jossa ruoka-aiheiset novellit ja hyviksi havaitut reseptit vuorottelevat. Kirjan sivuilta on aistittavissa niin intialainen kulttuuri kuin intialaisten perheiden arki ihmissuhdekuvioineen. // Bulbul Sharma, Like, 2003 

4. Iran & Irlanti: Lumoavien mausteiden kahvila 

Iranista vallankumousta paenneet sisarukset perustavat kahvilan syrjäiseen irlantilaiskylään ja sekoittavat kyläläiset ruokien eksoottisilla tuoksuilla ja mauilla. // Marsha Mehran, Loisto, 2006 

5. Italia: Guido Brunetti -sarja  

Venetsia ja italialainen ruoka tulee tutuksi, kun seuraa rikoskomissaari Guido Brunetin arkea. Rikosten selvittämisen lomassa nautitaan tämän tästä herkullisesta italialaisesta ruoasta, jota herkkusuuksikin luonnehdittava Guido nauttii erityisesti perheensä kanssa. Guido Brunetti -sarjan kirjoja on julkaistu tähän mennessä 26. // Donna Leon, kirjoitettu, Otava, 1992-2019 

Ja jos Guido Brunettin tähdittäämät dekkarit saavat veden kielelle, kannattaa tutustua Donna Leonin ja Roberta Pianaron julkaisemaan Makupaloja Venetsiasta Guido Brunettin tapaan -keittokirjaan, johon on kerätty 90 herkullista reseptiä. // Donna Leon & Roberta Pianaro, Otava, 2011 

Italia: Maistaja 

Köyhän Ugon tie kulkee herttuan ruoanmaistajaksi, vaaralliseen ammattiin, josta herttuan viholliset tekevät vielä vaarallisemman. Ugo saa maistaa herkkuja, joista tavallinen kansa voi vain haaveilla, mutta uskaltaako Ugo nauttia maistamistaan herkuista? // Peter Elbling, WSOY, 2003 

6. Japani: Pallokala 

Á la carte -palkinnon saanut gastrodekkari johdattaa suomalaisen Riku Mäen huippukokkien kisaan Japaniin, vaan mitä tapahtuukaan, kun tuomaristo saa ruoat maistettavakseen? // Heikki Valkama, Tammi, 2018 

7. Meksiko: Pöytään ja vuoteeseen 

Kirja meksikolaisilla mausteilla. Kirjan päähenkilö on syntynyt keittiössä ja viettää siellä yhä suuren osan ajastaan. Mausteiden lisäksi ruoka maustuu sydänsuruista vuodatetuilla kyynelillä, mutta kaiken kaikkiaan kirja on tunteikas ja hauska rakkaustarina. // Laura Esquivel, WSOY, 1989 

8. Yhdysvallat / Puerto Rico: Mofongo 

Kalifornialainen Sebastian unelmoi tavallisesta lapsuudesta, jonka hänen sydänvikansa estää. Isoäidin keittiössä Sebastian kuitenkin viihtyy ja oppii valmistamaan puertoricolaisia ruokia, kuten isoisän aikanaan hurmannutta arroz sasonadoa. Isoäidin reseptit löytyvät kirjan lopusta. // Cecilia Samartin, Bazar, 2016 

9. Ranska: Miksi ranskalaiset lapset syövät ihan kaikkea?  

Sukella ranskalaiseen ruokakulttuuriin kanadalaisen perheenäidin kanssa, joka ei osannut aavistaa, millaiseen ruokakouluun hän ja erityisesti hänen ruokansa suhteen nirsot lapset joutuvat muuttaessaan ranskalaiseen kylään. Karikkoisen alun jälkeen lapset oppivat kuitenkin syömään monipuolisemmin, lisäksi syntyy 10 yksinkertaista sääntöä, joiden avulla lapset oppivat nauttimaan monipuolisesta ruoasta. // Karen Le Billon, Atena, 2013 

10. Ranska: Pieni suklaapuoti 

Ranskalainen Lansquenetin kylä saa uusien asukkaiden myötä suloisen suklaapuodin, jonka käsin tehdyt suklaamakeiset muuttavat yhden jos toisenkin kyläläisen elämää. Tarina on tullut tutuksi myös saman nimisenä elokuvana. // Joanne Harris, Otava, 2013 

Lue lisää
kotimatkailua_dekkarit-vievät-eri-puolille-maailmaa-
02.07.2020
Kotimatkailua – Dekkarit, jotka vievät eri puolille maailmaa

Aina ei tarvitse mennä merta edemmäs kalaan, ei liioin pakata laukkua päästäkseen unohtumattomalle matkalle. Nappaa vinkkimme kirjoihin, jotka siivittävät sinut hetkessä uusiin maisemiin.  

 

Jännitystä toisissa maisemissa


1. Botswana: Naisten etsivätoimisto nro 1 / Mma Ramotswe tutkii -sarja 

Aisti Afrikka keski-ikää lähestyvän, mutta hyvinkin aikaansaavan ja perinteitä kunnioittavan naisetsivän matkassa, joka ei voisi kuvitella arkeaan ilman Rooibos-teetä. Näitä lämmintunnelmaisia ja humoristisia kirjoja on tähän mennessä julkaistu 18. // Alexander McCall Smith, Otava, julkaistu suomeksi 2003-2019  
 
2. Englanti: Cherringhamin mysteerit -sarja 
Kevyttä jännitystä. Thamesin yläjuoksun varrella sijaitsevan herttaisen Cherrinighamin pikkukaupungin kulisseissa tapahtuu ikäviä. Lapsuusmaisemiinsa yksinhuoltajana takaisin muuttanut Sarah Edwards selvittää rikoksia yhdessä newyorkilaisen rikospoliisi Jack Brennanin kanssa. Lyhyehköt tarinat julkaistaan vain e-kirjoina ja äänikirjoina. Kesään 2020 mennessä tarinoita on julkaistu 27, joista Murha Thamesin varrella on ensimmäinen. // Matthew Costello & Neil Richards, Tammi, julkaistu suomeksi 2017-2020 

3. Espanja: Petra Delicado ja merkityt tytöt / Petra Delicado -sarja 
Viihdettä rikoksella maustettuna. Humoristinen dekkarisarja sijoittuu Barcelonaan, jossa rempseä komisario Petra Delicado tutkii rikoksia yhdessä persoonallisen työparinsa Fermín Garzónin kanssa. // Alicia Giménez Bartlett, Tammi, suomeksi julkaistu 2012-2014 

4. Etelä-Korea: Tappajat 
Tarantinomainen huumori maustaa tummasävyistä ja väkivaltaista trilleriä, joka tutustuttaa lukijansa samalla korealaisen kulttuurin. Rikollisjärjestö toimii Soulin vanhasta kirjastosta käsin organisoiden palkkamurhia. Vaan mitä tapahtuukaan, kun palkkamurhaaja ei noudatakaan saamiaan käskyjä. // Un-su Kim, Like, 2019 

5. Islanti: Perimä / Freyja ja Huldar -sarja 
Hyytäviä rikoksia selvittää reykjavikilainen komisario Huldar yhdessä lastensuojelussa työskentelevän Freyjan kanssa. Sarjaan kuuluvia kirjoja on julkaistu neljä, joista Perimä on ensimmäinen. // Yrsa Sigurðardóttir, Otava, julkaistu suomeksi 2015-2020 

6. Intia: Murha Bombayssa, Satapurin jalokivi / Perveen Mistry -sarja 
Intian eksotiikkaa ja historian havinaa. Sukella 1920-luvun Bombayhin, jossa Oxfordissa opiskellut nuori nainen paneutuu isänsä lakitoimistossa niin testamentin taustalta löytyviin sotkuisiin kuvioihin kuin ruhtinasperheen lasten suojelemiseen. Tarinoiden taustalta löytyy ”tosielämän Perveen”, joka on inspiroinut Intian ensimmäisenä naisasianajajana Masseyta.  // Sujata Massey, Gummerrus, 2019-2020 

7. Japani: Rei Shimuran ensimmäinen tapaus / Rei Shimura -sarja 
Kurkista japanilaiseen yhteiskuntaan. Japanilaista antiikkia rakastava ja Yhdysvalloista Japaniin muuttanut japanilaisamerikkalainen Rei löytää itsensä kerta toisensa jälkeen ikävien tapausten ääreltä. Rei Shimuran ensimmäinen tapaus voitti arvostetun Agatha Christie -palkinnon. Sarjan kirjoja on ilmestynyt 11. // Sujata Massey, Gummerus, julkaistu suomeksi 2000-2016 

8. Kiina: Kuolemanjärvi / Komisario Chen -sarja 
Kurkista kiinalaiseen elämään, niin sen ihmisiä viliseviin katuihin kuin ahtaisiin koteihin. Yhdysvalloissa nykyään asuva dekkarikirjailija Xiaolong Qiu johdattaa lukijansa Shanghain keskelle yhdessä sivistyneen ja runoutta harrastavan ylikomisario Chen Caon kanssa. Chen on seikkaillut jo useissa dekkareissa, joista seitsemäs, Kuolemanjärvi, on julkaistu myös e-kirjana. // Xiaolong Qiu, Otava, julkaistu suomeksi 2005-2013 

9. Ruotsi: Syvissä vesissä / Sandhamnin murhat -sarja 
Kesä ja merituuli. Tukholmalaisten kesäparatiisi, idyllinen Sanhamnin saari toimii rikosten näyttämönä – milloin löytyy kalaverkkoon kietoutunut ruumis, milloin mies on ammuttu ruoriin. Ensimmäisestä Syvissä vesissä -kirjasta alkaen rikosvyyhtejä selvittää poliisi Thomas Adreasson yhdessä lapsuusaikaisen ystävänsä Nora Linden kanssa, joka perheineen viettää vapaa-aikaansa saaressa. Sarjan kymmenes teos julkaistiin alkuvuodesta 2020. Kirjojen pohjalta on myös dramatisoitu Murha Sandholmissa -televisiosarja, jonka kolme jaksoa on nähtävissä Yle Teema Fem -kanavalla ja Yle Areenassa 20.7.2020.  // Viveca Sten, WSOY, 2012-2020 

10. Unkari: Budapestin varjot / Budapest noir -sarja 
Tee aikamatka 1930-1950-lukujen Budapestiin. Historiasta tutut nimet ja tapahtumat, kuten natsi-Saksan Hermann Göring ja vuoden 1956 kansannousu, luovat varjonsa kaupungin ylle. Kirjasarjassa rikostoimittaja Zsigmond Gordon on paneutunut rikoksiin tavalla, joka on saanut esimeriksi Suomen dekkariseuran palkitsemaan Vilmos Kondorin Ulkomaisen jännityskirjallisuuden kunniakirjalla. Tähän mennessä kirjoja on julkaistu suomeksi viisi. // Vilmos Kondor, Tammi, julkaistu suomeksi 2012-2019 
 
Lue lisää
asokodit_blogi_kiertotalous
29.06.2020
Jari Riskilä
Helsingin kierto- ja jakamistalouden tiekartta sopii Asokodeille
Helsingin kaupunkiympäristölautakunta hyväksyi toukokuussa tiekartan, joka on yksi Hiilineutraali Helsinki 2035 –ohjelman toimenpiteistä. Valituista neljästä painopistealueesta: hankinnat, viherjätteet, rakentaminen sekä jakamis- ja kiertotalouden uudet liiketoimintamahdollisuudet, erityisesti kaksi viimeistä kytkeytyy olennaisesti myös asumiseen. 

Voimme hyvillä mielin todeta, että meillä Asokodeilla on jo käynnissä monia toimenpiteitä, jotka tukevat Helsingin asettamia tavoitteita. Eivätkä toimenpiteet hyödytä pelkästään pääkaupunkiamme, vaan kaikkia 31 toimintapaikkakuntaamme ympäri Suomea. 

Asokodit omistaa yli 16 500 asumisoikeusasuntoa ja koko Asuntosäätiö-konserni yhteensä yli 17 500 asuntoa.  Konsernimme on maamme neljänneksi suurin asuinkiinteistöjen omistaja, joten tekemisillämme on merkitystä.  

Asokodit toteutti jo monta vuotta sitten  kiinteistöissään erittäin merkittävän ilmastoteon, kun öljylämmityskohteet muutettiin maalämmöllä toimiviksi. Lisäksi viime vuosina on kiinteistöissämme otettu laajasti käyttöön nykyaikainen teknologia, jolla talojen lämmitys saadaan toimimaan kustannustehokkaasti säätiloja ennakoiden. Samalla tulevat lämmityksen  mahdolliset vikatilanteet nopeasti tietoon ja korjatuiksi. 

Uusimpana isona urakkana olemme käynnistäneet ns. viihtyvyysremontit, joilla asumisviihtyisyyden lisäämisen ohella parannetaan talojen energiatehokkuutta. Tulemme 2030-luvun alkuun mennessä remontoimaan 1990-luvulla valmistuneet asuntomme, joita on noin 11 500. 

Viihtyvyysremontteihin on kytketty alusta lähtien myös kiertotalouden elementtejä. Pääkaupunkiseudulla yhteistyötä tehdään Kierrätyskeskuksen kanssa vanhojen kodinkoneiden kierrättämiseksi uusiokäyttöön. Vastaavanlaisia yhteistyökumppaneita on löytynyt myös maakunnista.

Olemme linjanneet, että yli kolme vuotta vanhat kodinkoneet uusitaan, jotta pystymme ylläpitämään koneet jatkossa tehokkaammin. Tämän linjauksen toteuttaminen edellyttää menetelmää, jonka myötä käyttökelpoiset koneet eivät päädy kaatopaikalle, vaan hyvään jatkokäyttöön.

Viihtyvyysremonttien materiaalivalinnoissa on kiinnitetty erityistä huomiota kestävyyteen. Se kuuluu Asuntosäätiö-konsernin peruslinjauksiin, ja ARA-taloissa kestävän kehityksen periaatteita tukee myös remonttien rahoitusjärjestelmä. Rahoituksellisista syistä isoja remontteja ei tehdä usein ja siksi nyt valittujen materiaalien pitää kestää käytössä pitkään. 

Tavoitteenamme on pilotoida myös hiilineutraali viihtyvyysremontti, samoin kuin kehitellä uudisrakentamiseen hiilipäästöt minimoiva tuotantomalli. Molemmat ideat ovat vielä hahmotusvaiheessa, mutta niiden toteuttamiseen tähtäävät hankkeet saadaan liikkeelle todennäköisesti seuraavan vuoden aikana. 

On hyvä asia, että Helsinki lähtee järjestelmällisesti tukemaan kiertotaloutta rakentamisessa. Rakentaminen vaikuttaa merkittävästi hiilijalanjälkeen ja Helsingin kaltaisen suuren toimijan esimerkki vaikuttaa. Samalla periaatteella haluamme toimia myös Asokodeissa. Isona toimijana koemme, että meillä on vastuu olla edelläkävijä.

Olemme tehneet monia muitakin toimenpiteitä ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi. Kerroimme niistä myös asukkaille taannoin Kotimaisema-lehdessä. Haluamme, että asukkaat tuntevat ja tietävät tekevänsä ilmastoteon asumalla Asokotien asumisoikeusasunnossa.
Lue lisää
nainen lukee puun alla kirjaa
18.06.2020
Kotimatkailua – 10 kirjaa, jotka kuljettavat suomalaisten matkassa

Aina ei tarvitse mennä merta edemmäs kalaan, ei liioin pakata laukkua päästäkseen unohtumattomalle matkalle. Nappaa vinkkimme kirjoihin, jotka siivittävät sinut hetkessä uusiin maisemiin. 


Kotimaan (aika)matkailu

 
1. Helsinki: Outi Pakkasen dekkarit 
Outi Pakkasen yli 20 dekkaria sijoittuvat Helsinkiin, jossa graafikko Anna Laine löytää itsensä erilaisten rikosten ääreltä. Eri vuosikymmenillä kirjoitetut kirjat kuvastavat hyvin myös aikaansa sekä Helsingin muuttuvaa katukuvaa.  // Outi Pakkanen, vuosilta 1973-2020, Otava

2. Kuopio: Sirpa Kähkösen Kuopio-sarja
Sirpa Kähkösen Kuopio-sarja avaa ikkunaa niin pula-ajan kuin 1960-luvun Suomeen sekä Kuopioon, savolaisuuteen ja savon murteeseen. // Sirpa Kähkönen, Otava

3. Kouvola: Kadonneen naisen arvoitus
Eläkkeelle jääneen ja aikanaan Lappeenrannassa ja Kouvolassa työskennelleen poliisin esikoisromaani nostaa esille kadonneen naisen arvoituksen lisäksi Kouvolan. // Kimmo Hyvärinen, Kustannus Aarni, 2020

4. Turku: Myrkkykeiso
Turku ja sen puutaloalue Portsa siinä kuin Keimiönsaari tulevat tutuksi, kun puutarhamatkaaja ja marttaihminen Ellen Lähde haistaa palaneen käryn. // Eppu Nuotio, Otava, 2017

Maailma suomalaisten silmin 

 
5. Islanti: Islantilainen Voittaa Aina  
Pieni Islanti tulee tutummaksi, kun sukeltaa islantilaisuuteen suomalaisen Satu Rämön avulla. Kirja täynnä mielenkiintoisia yksityiskohtia pienestä maasta Atlantin valtameren pohjoisosassa. // Satu Rämö, WSOY, 2017 

6. Italia: Kaikki Italiani: Matkalla maassa, josta on moneksi  
Vuosia Italiassa asunut Liisa Väisänen johdattaa pintaa syvemmälle kohti italialaisuuden ydintä, sivukujille ja syrjäisimpiinkin kaupunkeihin. // Liisa Väisänen, Kirjapaja, 2017 

7. Japani: Melkein Geisha  
Minna Eväsoja johdattaa japanilaisuuteen parin vuosikymmenen kokemuksella samalla silmien eteen japanilaisuuden eri sävyt maalaten. // Minna Eväsoja, Gummerus, 2019 

8. Ranska: Bibistä burkiniin – Totuuksia ranskatar-myytin takaa  
Ranskassa vuosia asunut kirjeenvaihtaja Annastiina Heikkilä valottaa todellisuutta lukuisten ranskatar-myyttien, kuten aina hoikkien ranskattarien, takana. // Annastiina Heikkilä, Kustantamo S & S, 2018 

9. Venäjä: ”Et kuitenkaan usko…” – Ville Haapasalon varhaisvuodet Venäjällä  
Uskomaton, uskomattomampi Venäjä valottuu näyttelijäopintojaan itänaapurissa suorittaneen Ville Haapasalon kokemusten kautta. Kirja on saanut jatkoa ”Et muuten tätäkään usko…” – Ville Haapasalon 2000-luku Venäjällä -kirjassa. // Ville Haapasalo, Kauko Röyhkä, Juha Metso, Docendo, 2017 

10. Maailman ympäri: Reissukirja  
Toimittaja Rauli Virtasen jalanjäljissä on turvallista matkata kirjan sivuja lukien tai äänikirjaa kuunnellen, vaikka mies onkin suunnannut usein sinne, minne muut eivät ole uskaltaneet mennä. Virtasen matkassa päädyt milloin pakkolaskuun Amazonian viidakkoon, milloin sissien tukikohtaan. // Rauli Virtanen, WSOY, 2014 
 
Lue lisää
etätyö
17.06.2020
Esa Kankainen
Uudet toimintatavat yllättivät positiivisesti

Muokkasimme Asuntosäätiössä etätyövälineet kuntoon jo viime vuoden puolella osana isompaa toimintakulttuurin muutosta. Uudistimme toiminnanohjausjärjestelmän sekä otimme käyttöön pilvipohjaiset työ- ja viestintävälineet. Taustalla oli strateginen valinta siirtyä ajasta ja paikasta riippumattoman työn tekemiseen.

Näin jälkeenpäin täytyy todeta, että ajoitus ei olisi voinut olla parempi. Kun koronaepidemia pakotti kaikki etätöihin, meillä oli toimintamalli jo valmiina. Pystyimme reagoimaan tilanteeseen nopeasti ja muokkaamaan toimintamme vallitseviin olosuhteisiin.

Todennäköisesti henkilöstömme sisäisti uuden toimintamallin koronan vuoksi nopeammin kuin muuten olisi tapahtunut. Kuten kaikissa suurissa muutoksissa, meilläkin osa henkilöstöstä koki uudet tavat aluksi vieraiksi. Kaikki ovat kuitenkin muuttaneet suhtautumistaan, kun etätyön edut ovat konkretisoituneet.

Tekemämme henkilöstökyselyn perusteella työntekijät ovat kokeneet, että etätyö on lisännyt kokonaisvaltaista hyvinvointia, tuonut työrauhaa ja tehokkuutta. Etätyö on myös luonut korona-aikaan turvallisuuden tunnetta, kun on ollut mahdollisuus suojautua virukselta. Monissa vastauksissa kiiteltiin erikseen myös toimivia työvälineitä.

Samansuuntaisia huomioita olen itsekin tehnyt ja siksi muuttanut ajattelutapaani etätyötä kohtaan. En suinkaan ole suhtautunut siihen kielteisesti, mutta jostain syystä olen tehnyt aina töitä pääsääntöisesti toimistolla. Tämän kevään kokemusten myötä tulen varmasti tekemään jatkossa etätyötä enemmän.

Mielenkiintoista on muun muassa se, että etätyö on Teams- ja puhelinpalavereiden myötä lisännyt yhteyttä henkilöstöön. Vaikka olen kokenut yhteydenpidon riittäväksi jo aiemmin, koen nyt olevani syvemmin tilanteiden tasalla. Kaiken kaikkiaan uskon, että korona-aika ja etätyön tekeminen on korostanut nimenomaan tiiviin yhteispelin merkitystä henkilöstön keskuudessa.

Kaikesta huolimatta, vaikka rutiinit ja projektit sujuvat hyvin myös etätyötä tehden, niin toimistolla tehdyllä työllä on jatkossakin tärkeä merkitys. Kasvokkain tapaamisissa ja käytäväkeskusteluissa jaetaan kokemuksia ja hiljaista tietoa sekä innovoidaan tavalla, jota verkkopalavereissa ei helposti tapahdu. Etätyökokemus on korostanut kasvokkain tapahtuvan sosiaalisuuden ja yhteisöllisyyden merkitystä myös työelämässä.

Etätyön edistämisen lisäksi uuteen toimintakulttuuriimme kuuluu täysin uudistetut, vuorovaikutukseen ja innovatiivisuuteen kannustavat toimitilat. Monen mielestä ehkä isoin muutos on, että jatkossa meillä kenelläkään ei ole omaa vakituista työpistettä.

Myös Pasilan toimistomme työntekijät siirtyvät uusiin tiloihimme elokuussa. Jouduimme koronan takia siirtämään kesäkuulle alun perin suunniteltua muuttoa. Tapiolan toimiston henkilöstö pääsi ennen koronatilannetta jo harjoittelemaan uudenlaista tapaa työskennellä vapaavalintaisissa työpisteissä.

Itselleni oli yllätys, etten enää välttämättä edes haluaisi omaa huonetta. On mukavaa nähdä ihmisten hyörinää ja paikan valinta joka päivä, ja ikään kuin pakottaa aivot pois urautuneilta poluilta. Pidän myös siitä, että nyt olen luontevammin tekemisissä jatkuvasti työntekijöiden kanssa.

Sen opin heti alussa, että erityisesti toimitusjohtajan ei pidä valita aina samoja paikkoja, ettei henkilöstö ala pitämään noita tiettyjä työpisteitä minulle merkittyinä ja näin välttämään niitä.

Olemme mitoittaneet uudet tilat siten, että sadalle henkilölle on varattu 70 työpistettä. Sen lisäksi toimistolla on muita työskentelytiloja pienemmille ja isommille palavereille sekä hiljaiseen työskentelyyn.

Koska etätyö on nyt otettu tehokkaaseen käyttöön ja ihan varmasti pysyvästi, voi olla, että mitoitimme tilat liian suurelle määrälle työntekijöitä. Se olisi kuitenkin pelkästään positiivinen ongelma, sillä se kertoo siitä, kuinka nopeasti työntekijämme ovat sitoutuneet uudenlaiseen toimintakulttuuriin. Tilaahan voi aina muuttaa uuteen käyttötarkoitukseen uusien tarpeiden mukaan.

Korona-aika on ollut lähtökohtaisesti epämiellyttävä kokemus kaikille ja koko yhteiskunnalle. Siitä huolimatta dramaattisessa muutoksessa voi olla myös siemen positiiviseen kehitykseen. Näin onneksemme vaikuttaa käyneen meidän työskentelykulttuurin muutoksen tapauksessa, kun etätyön vaade pakotti meidät kaikki ottamaan uudet tavat ja työkalut käyttöön nopeasti.

Ainakin henkilökohtaisesti voin todeta, että uusi tapamme toimia on positiivinen kokemus ja se on toiminut juuri siten kuin tavoittelimme muutosta suunnitellessamme. Uskoisin, että modernit työtavat ja -tilat houkuttelevat myös uusia osaajia paremmin palvelukseemme tekemään työtä tärkeän asian eteen.

Esa Kankainen
Asuntosäätiö-konsernin toimitusjohtaja

Lue lisää
asuntosaatio_blogi_kuvituskuva
28.05.2020
Jari Riskilä
Asolaki etenee pääosin hyvään suuntaan
Uuden asumisoikeuslain luonnos saapui kommentoitavaksi. Lain uudistuksen valmistelu aloitettiin edellisellä hallituskaudella, ja nykyinen hallitus tarttui uudelleen samaan toimeen. Lakiluonnos on parantunut huomattavasti edelliseen verrattuna. Toki hiottavaa silti vielä riittää.

Lakiuudistuksen tavoitteena on vahvistaa asumisoikeusasumisen kohtuuhintaisuutta, läpinäkyvyyttä ja asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia. Kolme tärkeintä uudistettavaa asiaa ovat asukasvalinta, asukashallinto ja rajoituksista vapauttaminen.

Asukkaiden kannalta uusi lakiluonnos sisältää erinomaisia muutoksia. Asukasvalintaan ehdotetaan määräajan voimassa olevaa valtakunnallista järjestysnumerorekisteriä. Tämä helpottaa asunnon hakemista, ja suosii asunnon tarpeessa olevia hakijoita nykyiseen järjestelmään verrattuna. 

Myös ehdotus siirtää asukasvalinta ja varallisuusrajoitusten tarkastaminen kunnilta asumisoikeusasuntoja hallinnoiville yhtiöille on huomattava parannus. Hyväksi havaittu malli on käytössä vuokra-asuntopuolella, joten on luontevaa saada se käyttöön myös asopuolelle. Käytäntö nopeuttaa asunnon saamista, vähentää hallinnollista byrokratiaa ja sitä kautta myös kustannuksia.

Käyttövastikkeiden jakautumisen oikeudenmukaisuus paranee myös. Uuden lakiehdotuksen mukaan asumiskustannusten jyvitystä voitaisiin tarvittaessa muuttaa. Tähän saakka jyvitys on tehty talon valmistuessa, eikä sitä ole voinut muuttaa siihen vaikuttavien tekijöiden muuttuessa. Jyvitys vaikuttaa merkittävästi vastikkeisiin, ja näin myös käyttöasteeseen.

Asukashallintoon liittyvät uudistusehdotukset ovat pääosin hyviä. Pienillä, pääosin teknisluontoisilla muutoksilla niistä saadaan aikaan toimiva malli, jonka avulla asumisoikeusasumista voidaan kehittää eteenpäin hyvässä yhteistyössä asukkaiden kanssa. 

Muutostoiveen esitän lähinnä tiedonantovelvollisuuteen. Ehdotettu velvollisuus, ja varsinkin yhdistettynä esitettyyn seuraamusmaksuun, tarkoittaisi, että omistajayhteisöt joutuisivat varmuuden vuoksi tiedottamaan lähes kaikista asumisoikeuskohteita ja -yhteisöä koskevista asioista.

Tämä ei liene toivottu lopputulos. Tiedotettavien asioiden osalta tulisi tehdä rajaus asioihin, joilla on olennaista merkitystä asukkaille. Asokotien asukasaktiivit ovat tuoneet selkeästi esiin, että asukashallintoa on syytä varjella infoähkyltä.

Asukkaista ja asumisoikeusyhteisöjen edustajista koostuvaa neuvottelukuntaa pidän hyvänä ehdotuksena. On tärkeää, että järjestelmää voidaan kehittää yhdessä eteenpäin. Neuvottelukunnan kautta asukkaat saisivat läpinäkyvän ja alueellisesti kattavan vaikuttamiselimen.

Rajoituksista vapauttamista koskevat uudet säännökset ehdotuksessa koskevat poikkeustilanteita, joissa kysyntää asumisoikeusasunnoille ei enää ole. Tällöin vajaakäytössä olevasta talosta ja siitä aiheutuvista ylimääräistä kustannuksista voitaisiin luopua. 

Nykyisin talo pysyy asumisoikeustalona, mikäli siinä on yksikin asumisoikeussopimus jäljellä. Tästä aiheutuvat kustannukset katetaan talon omistajan muiden kohteiden asumisoikeusasukkailta perittävillä vastikkeilla. Rajoituksista vapauttamistilanteissa asumisoikeusmaksut maksettaisiin takaisin ja asukkaalle tarjottaisiin toista asumisoikeus- tai vuokra-asuntoa. Myös asunnon lunastus omaksi olisi mahdollista, jos talo muuttuisi tavalliseksi asunto-osakeyhtiöksi.

Ehdotus yleisestä toimintalinjauksesta asumisoikeusasuntoja hallinnoiville yhtiöille on erinomainen. Sen mukaan yhtiön johdon edellytetään edistävän asumisoikeusyhteisön etua, jos se ja yhtiön osakkeenomistajien etu ovat ristiriidassa. Tämä ehdotettu sääntely tekee asoasuntoja omistavista osakeyhtiöistä erityislaatuisia erottaen ne selvästi liiketoimintaa harjoittavista yhtiöistä, jotka viime kädessä edistävät osakkaidensa intressejä. Näin sen pitääkin olla. Asumisoikeusyhtiöt ovat asukkaiden turvallisen ja kohtuuhintaisen asumisen asialla.  

Edellisen hallituksen lakiluonnokseen nähden erittäin tarpeellinen on myös muutos, jolla varmistetaan suomalaiseen oikeusjärjestelmään kuuluvan vallan kolmijako -opin toteutuminen. Lainsäädäntö-, tuomio- ja toimeenpanovallan pitää olla erillään. Lakiluonnoksessa esitetään, että yhtiön toiminnan mahdollisten laiminlyöntien aiheuttamista sanktioista määrää valtionkonttori toimintaa valvovan viranomaisen ARAn sijaan. Edellisen lakiluonnoksen mukaan ARA olisi asumisoikeusyhteisöjen ohjeistamisen ja valvonnan lisäksi määrännyt myös sanktiot.   

Tuohon samaiseen kohtaan liittyy kuitenkin myös tärkein hiottava kohta. Tekoja ja laiminlyöntejä, joista sanktio voidaan määrätä, ei määritellä ehdotuksessa riittävän selkeästi. Olisi tarpeen jakaa laiminlyönnit kahteen ryhmään: vähäisempiin lainvastaisiin tekoihin puututtaisiin uhkasakkomenettelyllä ja vain tahalliset ja merkittäviin taloudellisiin vahinkoihin johtavat teot ja laiminlyönnit sanktioitaisiin seuraamusmaksulla.

Ongelma on myös se, että ehdotuksessa seuraamusmaksua ei saisi kattaa käyttövastikkeilla. Yhtiöt eivät saa harjoittaa asumisoikeusasuntoihin liittymätöntä liiketoimintaa, eikä niillä siksi ole merkit-tävässä määrin varoja, jotka olisivat peräisin muualta kuin vastikkeista. Tältä osin ehdotettua sääntelyä tulisi ehdottomasti pohtia tavalla tai toisella uudelleen.

Asolaki etenee hyvään suuntaan. On järjestelmän elinvoimaisuuden kannalta erinomainen asia, että edellinen lausuntokierroksella kolme vuotta sitten ollut luonnos ei edennyt laiksi asti. Nyt valmisteluun on käytetty riittävästi aikaa ja ajatusta. Pienen hionnan jälkeen meillä on toimiva kaikkia osapuolia paremmin palveleva asumisoikeuslaki. 

Jari Riskilä
Lue lisää
Ilmakuva rakenteilla olevasta Sompasaaresta
26.05.2020
Esa Kankainen
Asuntoelvytykselle olisi tilausta

Rakennuslehti uutisoi taannoin, että uusien asuntorakennushankkeiden käynnistyminen vähenee jo ennen kesää ja syksyllä tilanne näkyy myös rakennustyömailla. Tunnelmat rakennusliikkeissä ovat kuulemma odottavia.

Vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen rakennusalan toipuminen tapahtui nopeasti muun muassa ARAn välimallituotannon avulla. Nyt Rakennuslehdessä arvioitiin, että asuntoelvytykselle ei olisi samanlaista jalansijaa ennätyksellisen asuntobuumin jäljiltä. Viime vuonna tuotettiin jopa 40 000 uutta asuntoa.

Kun tuotantolukuja tarkastellaan lähemmin, voidaan todeta, että kohtuuhintaista asuntotuotantoa eli ARA-asuntoja rakennutettiin vain noin 7 500 asuntoa. Loput olivat vapaarahoitteisia asuntoja, jotka ovat viime vuosina olleet erittäin hintavia. Esimerkiksi Helsingissä vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen vuokrat ovat ARAn tilastojen mukaan jopa 46 % kalliimmat kuin asumisoikeusasuntojen käyttövastikkeet.

Pula kohtuuhintaisista asunnoista ei ole mihinkään hävinnyt pääkaupunkiseudulla, vaikka asuntotuotanto oli viime vuonna ennätyslukemissa. Asuminen on alueella kallista erityisesti matalapalkka-alojen työntekijöille ja nuorille, perheen perustamisiässä oleville aikuisille.

Korkeasta hinnasta kielii myös asumistukikulujen kasvaminen vuosi vuodelta. Korona-aikana nuo tukimenot ovat kasvaneet, samoin kuin asumiskulujen maksusuunnitelmat ovat lisääntyneet.

Poikkeusaika on osoittanut selvästi sen, kuinka moni tavallinen palkansaaja joutuu elämään veitsenterällä asumiskulujen osalta. Pienikin muutos tulotasoon saattaa suistaa asukkaan kestämättömiin vaikeuksiin.

Tulevaisuudessa tilanne pahenee entisestään ellei varmisteta, että nimenomaan kohtuuhintaisia asuntoja tuotetaan riittävästi. Tilanne on kuitenkin se, että ARA-asuntojen aloitusten määrä jopa väheni viime vuonna edellisvuoteen verrattuna.

Vapaarahoitteisen tuotannon hiipuminen todennäköisesti kuitenkin lisää taas rakennusliikkeiden kiinnostusta ARA-tuotantoon. Jo nyt on nähtävissä, että ne tekevät hanakammin urakkatarjouksia ko. tuotannolle.

Jos muistellaan finanssikriisiä pidemmälle niin 90-luvun laman aikana ARA-tuotanto pelasti suomalaisen rakennusteollisuuden. Tuon vuosikymmenen aikana rakennettiin 146 000 ARA-asuntoa, joista 119 000 oli vuokra-asuntoja ja loput asumisoikeusasuntoja. Monina vuosina jopa kolme neljästä uudesta asunnosta oli ARA-tuotantoa.

Mikähän mahtaisi olla tämän hetken hintataso asuntomarkkinoilla, jos noita asuntoja ei olisi rakennutettu. Kuten tiedetään, asuntojen riittävä tarjonta on ainoa keino saada hinta kohtuulliseksi. Samoista syistä pitäisi valtion olla nytkin aktiivisesti elvyttämässä kansantaloutta myös asuntotuotannon avulla.

On varmasti niin kuin Rakennuslehti arvioi, että tulevaisuudessa korjausrakentaminen työllistää yhä enemmän. Asuntosäätiössäkin toteutetaan seuraavien kymmenen vuoden aikana vuosittain noin 50 asumisoikeuskohteen viihtyvyysremontti.

Viihtyvyysremonttien välitön työllistämisvaikutus tulee olemaan noin 4 500 henkilötyövuotta, mutta niillä on runsaasti myös välillisiä vaikutuksia muun muassa materiaaliteollisuuden kautta. Käytämme remonteissa suomalaisten yritysten tuotteita.

Korjausrakentaminen ei kuitenkaan tuo markkinoille uusia asuntoja ja niitä tarvitaan tulevaisuudessa paljon. Helsingin seudulla työikäisten määrän ennustetaan kasvavan vuoteen 2050 mennessä yli 200 000 henkilöllä.

Asuntotuotantoa ei pidä päästää notkahtamaan juuri kun se on saavuttanut hyvän tason. Nyt tarvitaan valtiolta vahvaa panostusta, jos halutaan pitää huolta asumiskustannusten kohtuullisuudesta tulevaisuudessa ja sitä kautta turvata myös elinkeinoelämän toimintaedellytykset.

Esa Kankainen
Asuntosäätiö-konsernin toimitusjohtaja

Lue lisää
Malminiityntie26-ilmakuva-770x580
22.05.2020
Esa Kankainen
Vuosi ennen koronaa

Tilinpäätöksemme vuodelta 2019 vahvistettiin vastikään. Viime vuotta voi hyvin luonnehtia aktiivisen tekemisen toimintakaudeksi. Keskityimme erityisesti asiakaspalvelun kehittämiseen, uusien kohtuuhintaisten asuntojen rakennuttamiseen, mittavien korjausrakentamisen projektien valmisteluun sekä ympäristötekoihin.

Meille valmistui vuoden 2019 aikana 232 asumisoikeusasuntoa. Kaikki kohteet olivat sijainniltaan erinomaisia, hyvien liikenneyhteyksien ja palveluiden äärellä. Omistuksessamme on 941 vuokra-asuntoa ja 16 485 asumisoikeusasuntoa.

Asuntomme olivat myös erittäin kysyttyjä. Keskimääräinen vaihtuvuus oli 16,0 % ja käyttöaste 98,02 %. Asiakastyytyväisyys oli NPS-mittarilla ilmaistuna 18,2.

Myös korjausrakentamisessa tapahtui. Asokodeissa pilotoitiin ns. viihtyvyysremontteja, jotka käynnistettiin vuoden 2020 alussa. Viihtyvyysremontit tehdään jatkossa kaikkiin 30 vuoden ikää lähestyviin taloihin siten, että asunnot uusitaan tämän päivän laatutasolle. Remontteja tehdään vuosittain noin 50 kappaletta seuraavan kymmenen vuoden ajan.

Asiakaspalvelun kehittäminen on yhä tärkeämpää kilpailuilla markkinoilla. Asuminen ei ole enää pitkään aikaan ollut pelkkien seinien tarjoamista, vaan asukkaat haluavat asumiseltaan enemmän. Ehkä palvelun tarvetta voisi parhaiten kuvata sanalla helppous. Sitä haluamme asukkaillemme tarjota.

Samoin haluamme, että asukas tekee ilmastoteon pelkästään asumalla Asuntosäätiön asunnossa. Olemme maan neljänneksi suurin asuntoja omistava yhteisö, jolla on omistuksessaan reilusti yli miljoona asuinneliötä. Näin mittavan asuntokannan avulla pystymme tekemään merkittäviä ympäristötekoja.

Vuonna 2019 saimme jälleen uutisoida monenlaisista hiilidioksidipäästöjä vähentävistä toimista. Ne toivat myös merkittäviä taloudellisia säästöjä. Hyöty tulee suoraan asukkaille, sillä säästöt menevät omakustannusperiaatteen mukaan suoraan vastikkeisiin ja vuokriin.

Viime vuoden aikana valmistelimme myös konsernin toimintojen muuttamisen saman katon alle Tapiolaan. Fyysinen muutto uudistettuihin tiloihin tapahtuu elokuussa.

Osallistimme heti alusta lähtien henkilöstön mukaan Horisontiksi nimettyyn kehityshankkeeseen, jonka tavoitteena on organisaatiokulttuurin kehittäminen. Olemme lähteneet liikkeelle työtapojemme uudistamisesta muun muassa ajasta ja paikasta riippumattomiksi. Korona on osaltaan vauhdittanut etätyötapojen ja -välineiden omaksumista. Olemme koko organisaatio olleet työtehtävien salliessa kokonaan etätöissä maaliskuun puolivälistä saakka.

Vuosi 2019 oli todellakin vuosi ennen koronaa. Koronapandemia vaikuttaa kuluvaan vuoteen, kuten lähes kaikilla muillakin yrityksillä.

Korona on vaikuttanut kotitalouksien toimeentuloon ja aiheuttaa myös maksuvaikeuksia. Asuntosäätiöllä on aina ollut käytäntönä tehdä asukkaiden kanssa tarvittaessa maksusuunnitelmia ja nyt tuo käytäntö on erityisen tärkeä. Asukkaan kokema taloudellinen perusturvallisuuden tunne on olennainen osa Asuntosäätiön arvopohjaa. Luonnollisesti myös yhtiön toiminnan kannalta on aina parempi pitää kiinni pitkäaikaisista asukkaista kuin lisätä vaihtuvuutta.

Koronavirustilanne voi pitkittyessään aiheuttaa myös käynnissä olevien uudishankkeiden viivästymisiä ja viihtyvyysremonttien lykkääntymisiä. Rahoituksen hinta saattaa nousta markkinoilla ja saatavuus heikentyä.

Toivotaan, että koronapandemia menisi nopeasti ohi. Olemme osaltamme tehneet kaiken mahdollisen suojautumiskäytäntöjen osalta niin työyhteisössä kuin myös kiinteistöissämme.  Teemme etätöitä, talosaunat ja kerhohuoneet ovat olleet kevään suljettuina, asukaskokoukset on siirretty syksyyn. Keväällä emme myöskään aloittaneet uusia viihtyvyysremontteja ja käynnissä olleissa remonttikohteissa töitä ei tehty lainkaan riskiryhmiin kuluvien asunnoissa. Asuntojen myynti ja vuokraus on tapahtunut pääasiassa digitaalisia kanavia pitkin.

Korona menee ajallaan ohi, mutta jättää varmasti jälkensä kaikkien toimintaan. Asuntosäätiön osalta haluan kiittää erityisesti henkilöstöämme siitä, että kriisivalmius on osoittautunut hyväksi.  Ollaan pyritty tekemään vastuullisesti kaikki, mitä voidaan tehdä yhteiseksi eduksi. Uskon, että koettu yhteishenki palvelee myös tulevaisuuden toimintoja.

Esa Kankainen
Asuntosäätiön toimitusjohtaja

Lue lisää
asokodit_asunnon_väljyys_on_valttia_blogi
08.05.2020
Jari Riskilä
Asunnon väljyys on valttia korona-aikoina
Moni meistä on elänyt enemmän tai vähemmän eristyksissä kodeissamme jo useamman viikon. Turnauskestävyys on koetuksella ihan varmasti yhdessä jos toisessakin kodissa.

Omalla kohdallani on onni, että kodissa on riittävästi väljyyttä. Etätyön tekeminen ei kaada seiniä päälle, kun työn voi jättää silmistä toiseen huoneeseen. Minulla ei myöskään ole enää ihan pieniä lapsia huollettavana, mikä helpottaa eristysaikaa merkittävästi. Myötätunnolla ajattelen kaikkia heitä, jotka joutuvat tekemään etätyötä samalla, kun ohjaavat lasten läksyjä ja keksivät puuhaa energisille leikki-ikäisille. 

Viime vuosina on käyty paljon keskustelua pienistä asunnoista. Miniyksiöt ovat aivan aiheellisesti jakaneet mielipiteitä ja viimeisimpänä myös minikaksiot, joihin on suunniteltu ikkunaton makuuhuone.

Tulee väistämättä miettineeksi, millaista olisi olla eristyksissä parinkymmenen neliön yksiössä, jossa samoja seiniä joutuu katsomaan kaikenlaisissa mielentiloissa. Tai ikkunattomassa makuuhuoneessa, jossa sairastaessaan ei suoraa päivänvaloa näkisi pahimmillaan pariin viikkoon. Vanhusten kohdalla tuo tilanne ei vaadi edes koronaa, vaan moni ikäihminen joutuu elämään pääosin neljän seinän sisällä muutenkin.

Voisin kuvitella, että seinät kaatuvat päälle pienessä asunnossa melko nopeasti. Hakeutumisessa eristyssuosituksista piittaamatta ulos lenkille ruuhkaisillekin väylille ei välttämättä ole kyse ihmisten välinpitämättömyydestä, vaan silkasta mielenterveyden vaatimasta itsesuojeluvaistosta. 

Korona-aika korostaa riittävän asumisväljyyden merkitystä kaiken ikäisille ihmisille. Valtion tukeman tuotannon osalta tuossa asiassa ei ole ongelmaa, sillä ARA-säännösten mukaan yksiötkin pitää suunnitella vähintään 30-neliöisiksi ja talossa tulee olla aina monipuolinen asuntojakauma. 

Asokotien noin 16 500 asumisoikeusasunnon keskimääräinen asuntokoko on 68 m2. Meidän kohteistamme  yli puolet  on pientaloja, ja kaikissa kohteissamme on keskimäärin vain 24 asuntoa. Myös tarjoamamme asuinyhteisöt ovat siten melko väljiä. 

Silläkin on merkitystä tällaisina virusepidemian aikoina, kuinka monen ihmisen kanssa jakaa esimerkiksi porrashuoneen tai muita yhteistiloja. Toisaalta pientalomiljöö mahdollistaa usein kerrostalovaltaista aluetta helpommin myös ympäröivästä luonnosta nauttimisen.

Pienten asuntojen tarvetta on perusteltu sillä, että ne ovat kysyttyjä.
Asumisoikeusasuntojen kovan kysynnän yksi suurimmista syistä on, että asukas saa samoilla kuukausikuluilla enemmän tilaa verrattuna moniin muihin asumismuotoihin. Erityisesti tämä pätee  vapaarahoitteisiin vuokra-asuntoihin, joiden vuokrat  esimerkiksi Helsingissä ovat keskimäärin yli 46 % asoasunnoista maksettavia käyttövastikkeita korkeammat 

Asukkaat eivät halua tutkimusten mukaan pieniä asuntoja siksi, että haluaisivat asua ahtaasti, vaan siksi, ettei heillä olen muuhun varaa. Yksittäisiä poikkeuksiakin  varmasti löytyy, mutta on epä-älyllistä väittää, että suurin osa valitsisi pienen asunnon, jos kohtuullisilla kuluilla pystyisi saamaan isomman. 

Sanotaan asia nyt ihan rehellisesti: Markkinat tuottavat pieniä asuntoja, koska niistä saa paremman tuoton kuin isoista asunnoista. Niin yksinkertaista se on.

Koronaepidemia mullistaa maailmaa monella tavalla. Mahdollisesti myös asuntosuunnittelua joudutaan miettimään uudelta kannalta. Ikävä kyllä vaikuttaa todennäköiseltä, että nyt koettava poikkeuksellinen aika karanteeneineen ja eristyksineen ei jää viimeiseksi. 

On tärkeää, että asuntoja tuotetaan ylipäänsä riittävästi, ja että valtion tukemaa tuotantoa lisätään. Vain näillä lääkkeillä asumisen hinta kohtuullistuu. Sitä kautta ihmisille tarjotaan mahdollisuus hankkia väljempi asunto kuin mihin markkinatilanne on asunnontarvitsijoiden valintoja pitkään ohjannut.  

Lue lisää
asokodit_espoo_magneettikatu
26.03.2020
Jari Riskilä
Välittämistä viherhuollon avulla
Olemme mukana Lasten ja nuorten säätiön HuippuHarkka-hankkeessa, jonka kautta pyrimme työllistämään alle 30-vuotiaita asukkaitamme. Yhteistyökumppanimme Lassila&Tikanoja tarjoaa nuorille työharjoittelujakson viherpalvelujen tehtävissä ja mahdollisuuden sen jälkeen oppisopimuskoulutukseen.

12 nuorta on ilmoittautunut mukaan ja ainakin osa heistä tullaan näkemään leikkaamassa nurmikoita ja pensaita, istuttamassa kasveja sekä kitkemässä rikkaruohoja. Työ on onneksi ulkona tapahtuvaa ja tehdään pääosin yksin, joten koronavirus ei ainakaan tämänhetkisten ohjeiden ja määräysten valossa estä työskentelyä.

Pidän tätä hanketta erittäin tärkeänä ja arvojemme mukaisena. Asuntosäätiön tavoitteena on toimintansa alusta lähtien ollut perheiden hyvinvoinnin edistäminen sekä turvallisten ja viihtyisien asuinympäristöjen kehittäminen. Näiden tavoitteiden taustalla ja niihin suorastaan sisäänkirjoitettuna arvona on välittäminen.

Ihan samalla tavalla kuin asuminen vaikuttaa olennaisesti jokaisen ihmisen perusedellytyksiin elämässä, myös työ on tärkeässä roolissa pitämään ihmistä mukana yhteiskunnassa.

Jokainen tietää, että elämä ei aina solju suunnitellusti, vaan elämänhallinta vaihtelee matkan varrella. Milloin tahansa voi sattua sellaista, joka sysää varsinkin nuoren ihmisen pois normaalin arjen raiteilta ja turvaverkostoista.

Haluamme olla mukana auttamassa nuoria löytämään elämänhallintansa raiteet keinoilla, jotka ovat meille mahdollisia. L&T vastaa pääkaupunkiseudulla noin 150 Asuntosäätiön kohteen viheralueiden hoidosta ja on siten meille luonteva yhteistyökumppani. He pystyvät tarjoamaan asuntokantamme kautta nuorille paljon tärkeää tekemistä. Hyvin hoidetut viheralueet ovat yhä tärkeämpi asia asukkaille ja viihtyisää asuinympäristöä arvostetaan entistä enemmän.

Asuntosäätiössä viihtyisän miljöön merkitys on ollut selvä asia jo Tapiolan rakentamisesta lähtien. Puutarhakaupunki haluttiin luoda juuri siksi, että erityisesti lapsilla olisi viihtyisä ja turvallinen kasvuympäristö. Ymmärrettiin, että asuinmiljöö vaikuttaa olennaisesti ihmisen kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin ja tasapainoisen elämän edellytyksiin.

Haluamme, että kaikilla asukkaillamme olisi mahdollisuus tuohon samaan. Siksi olemme panostaneet viherhuoltoon erottamalla sen muusta kiinteistöhuollosta. Vihreän ympäristön hoitaminen vaatii omaa ammattiosaamistaan.

Kilpailutimme pääkaupunkiseudulla viherhuollon ja laadimme talven aikana kohdekohtaiset viherhoitosuunnitelmat, jotka käydään läpi asukkaiden kokouksissa tai asukastoimikunnissa.

Asukkaiden kommentit ja ehdotukset ovat tärkeitä, jotta lopputuloksesta saadaan heitä tyydyttävä. Tavoitteena on, että asukkaat voivat saada ammattilaisten avulla pihastaan omannäköisen. Malli laajennetaan myös muualle Suomeen ensi vuonna, kunhan olemme keränneet pääkaupunkiseudun kokemukset uudesta toimintatavasta.

Asukkaat ovat myös itse valmiita tekemään töitä pihojensa eteen. Yhä edelleen taloissamme pidetään perinteisiä kevät- ja syystalkoita. Monet asukkaat rakentavat myös asuntopihoistaan viihtyisiä keitaita. Ihmisillä on halu maan möyhentämiseen, kuten eräs Kruunuvuorenrannassa asuva asukkaamme osuvasti totesi nettiartikkelissamme.

Keskellä korona-pandemiaa viherhoitoon liittyvä puuhastelu voi myös tuoda tarvittavaa hengähdystaukoa ikävistä uutisista. Ulkona touhuamista ei onneksi ole rajoitettu, vaan päinvastoin suositeltu ja todettu, että se on mitä parhainta mielenterveystyötä. Mielen lisäksi myös keho kiittää.

Toivotan kaikille blogini lukijoille voimia lähiviikoille kaikkeen siihen, mitä korona tuo tullessaan. Kyllä tämä tästä. Tärkeintä viruksen voittamiseksi on, että itse kukin noudatamme viranomaisten antamia ohjeita ja määräyksiä. Suosittelen myös nauttimaan kevätkeleistä tavalla tai toisella aina kun se on mahdollista.
Lue lisää
Lemminkaisentie_stailattu-1
24.02.2020
Jari Riskilä
Aso versus osuuskuntamalli

Asumisoikeusjärjestelmä täyttää tänä vuonna 30 vuotta. Viime aikoina julkisuudessa esillä ollutta osuuskunta-asumista on Suomessa ollut jo satakunta vuotta, mutta se ei ole asojärjestelmän tavoin löytänyt toteutusmallia, joka olisi tuottanut laajemmin pitkäaikaisia osuuskunta-asuntoja.

Suurin syy osuuskuntamallin suosion vähäisyyteen Suomessa on vuonna 1926 säädetty asunto-osakeyhtiölaki. Se selittää myös eroa muihin Euroopan maihin, joissa osuuskunta-asuminen ja myös vuokra-asuminen on yleisempää. Asunto-osakeyhtiölaki on täysin suomalainen järjestelmä, jota ei löydy muualta.

Asunto-osuuskuntia syntyi aluksi useitakin, mutta niitä muutettiin osakeyhtiöiksi viimeistään 70-luvulla. Syy lienee melko inhimillinen, raha.

Nyt osuuskunta-asumisen mallia ollaan jälleen kehittämässä. Hyvä niin, koska kaikkia toimia kohtuuhintaisen asumisen edistämiseksi tarvitaan. Osuuskunta-asumisen keskeinen tavoite on nimenomaan luoda asukkaille edullisia koteja vuokra- ja omistusasumisen välimaastoon.

Pellervon taloustutkimukselta on tulossa keväällä  muun muassa ARAn rahoittama selvitys osuuskunta-asumisesta, joten aiheesta saadaan kohta laajempaa tietoa. Mallejahan on tällä hetkellä kehitteillä erilaisia, mutta ne kaikki kuitenkin pohjautuvat osuuskuntalakiin.

Eräissä kehitteillä olevissa malleissa  on paljon samoja elementtejä kuin asojärjestelmässä, mutta niistä löytyy myös merkittäviä eroja.

Suurin yhtäläisyys on pysyvä asumisturva, asuntoa ei voi myydä asukkaan alta pois. Molempiin pääsee myös asumaan kohtuullisen pienellä alkupääomalla. Samankaltaisuutta löytyy lisäksi siitä, että osuuskunta-asumista suositellaan kehitettäväksi alan ammattilaisten toimesta.

Asumisoikeusjärjestelmä on vakiinnuttanut asemansa juuri siksi, että yleishyödylliset yhtiöt ovat tuottaneet asuntoja, joissa asukas voi asua huoletta. Ammattilaiset hoitavat ylläpidon ja yhtiö kantaa myös taloudelliset riskit. Ihmiset arvostavat  asumisen huolettomuutta yhä enemmän.

Jos osuuskunta-asuminen lähtee kehittymään samaan suuntaan, sillä voi olla menestymisen mahdollisuuksia. Toivottavasti näin tapahtuu, sillä jokaista kohtuuhintaista asuntoa tarvitaan markkinoilla, joilla on liikaa kohtuuttoman kalliita asumisen vaihtoehtoja.

Silloinkin kun tarkastellaan asojärjestelmää mahdollisimman paljon muistuttavaa osuuskunta-asumisen mallia, näiden asumismuotojen erot korostavat nimenomaan asumisoikeusasumisen hyviä puolia.

Asumisoikeusmaksu on 15 prosenttia asunnon hankintahinnasta. Uudemmissa kohteissa asomaksu voi olla kymmeniä tuhansia euroja. Osuuskuntamallissa asukkaan omarahoitusosuus on esitetty pienemmäksi.

Toisaalta asumisoikeusmaksun etuna on, että se maksetaan kokonaisuudessaan takaisin  rakennuskustannusindeksillä tarkistettuna, jos asukas muuttaa pois. Viime vuosina rakennuskustannusindeksi on noussut enemmän  kuin elinkustannusindeksi eli asomaksu on ollut asukkaalle jopa jonkin verran tuottava sijoitus.

Asumisoikeusmaksuun mahdollisesti tarvittava laina on myös säästämistä tulevaisuutta varten.  Tämä säästämisfunktio liitetään usein vain  omistusasunnon hankintaan sen vetovoimaisuutta lisäävänä piirteenä. Toisin kuin omistusasumisessa, asojärjestelmässä asukkaan sijoitus on riskitöntä, sillä yhtiö on velvoitettu maksamaan asomaksun lain nojalla takaisin.

Toinen todella merkittävä asumisoikeusasumisen etu on, että asunnot on lailla turvattu pysymään asumisoikeuskäytössä ikuisesti. Samoin niiden vastikekehitys on säännelty, koska vastikemäärittely perustuu omakustannusperiaatteeseen. Omistavat yhtiöt ovat lisäksi voitonjakorajoitteisia. Laki turvaa myös asukkaiden oikeuden valvoa, että näitä pelisääntöjä noudatetaan.

Osuuskuntalaki ei estä osuuskunnan muuttamista osakeyhtiöksi ja kuten alussa totesin, näin on myös tapahtunut. Osuuskunnan tiukoillakaan säännöillä ei pystytä estämään tuota asiaa aukottomasti. Tilanteet, toimijat ja markkinat muuttuvat, kuten on nähty vuokramarkkinoilla kuluneiden vuosikymmenten aikana.

Osa nytkin kehitteillä olevista malleista on sellaisia, että osuuskunta on helposti muutettavissa asunto-osakeyhtiöksi. Näin tehtäessä asunnot muuttuisivat markkinahintaisiksi omistusasunnoiksi. Myös osuuskunta-asuminen tarvitsisi oman lakinsa, jos asumismuodosta halutaan aidosti asukkaita palveleva pitkäaikainen, kohtuuhintainen vaihtoehto markkinoille.

Asumisoikeusjärjestelmä jatkaa edelleen markkinoilla samanlaisena turvallisena vaihtoehtona kuin se on ollut tähänkin saakka. Asoasuntoja on Suomessa jo noin 50 000. Asokodit omistaa niistä eniten, 16 500 asuntoa.

Asumisoikeusjärjestelmää koskevaa lakia  ollaan uudistamassa. Olemme esittäneet lakiin  parannuksia muun muassa siltä osin, että asuntojen saaminen ja vaihtaminen tapahtuisi jouhevammin. Se on ehdottomasti  esillä olevien osuuskuntamallien etu. Miksipä sitä ei voisi saada myös asojärjestelmän eduksi?

Kaikki keinot pitäisi käyttää, jotta asojärjestelmän kaltainen jo tällaisenaan erinomainen ARA-tuote saataisiin entistä paremmin asukkaita ja koko yhteiskuntaa palvelevaksi asumisen vaihtoehdoksi.

Jari Riskilä
Asokotien toimitusjohtaja

Lue lisää
Lemminkaisentie_stailattu-3
05.02.2020
Jari Riskilä
Miksi kaikkein pysyvintä ARA-tuotetta ei käytetä enemmän?
Valtioneuvosto on päättänyt tämän vuoden rahanjaosta ARA-asuntojen osalta. Kyse on virallisesti ilmaistuna vuoden 2020 valtion tukeman asuntotuotannon hyväksymisvaltuuksien käyttösuunnitelmasta. Tavoitteena on saada liikkeelle 7 500 asunnon uudistuotanto ja 3 500 asunnon perusparantaminen.

74 prosenttia korkotukilainoista menee ns. pitkän korkotuen vuokra-asuntotuotantoon. Loput jaetaan ns. lyhyellä korkotuella lainoitettujen vuokra-asuntojen ja asumisoikeusasuntojen kesken, mikä tarkoittaa asuntomäärissä noin 1 000 vuokra-asuntoa sekä noin 1 400 asoasuntoa.

On hienoa, että kaikenlaisia vuokra-asuntoja saadaan lisää. Vuokra-asumisen kysyntä kasvaa vauhdilla, ja ARA-tuotannon kautta asukkaat saavat nimenomaan kohtuuhintaisia asuntoja. Myös yhteiskunta hyötyy, kun ARA-asuntojen tuottamisen myötä asumistukia voidaan maksaa vähemmän.

Varsin ihmeissäni olen siitä, että asumisoikeusasunnot saavat potista vain hieman enemmän kuin lyhyellä korkotuella tuotetut vuokra-asunnot. Ihmetykseeni on monta syytä.

Ensinnäkin asumisoikeusasunnot ovat ikuisten rajoitusten alaisia. Niitä ei saa myydä asukkaan alta pois eli asumisoikeusasunnot ovat niille määrätyssä käyttötarkoituksessaan vielä vuosikymmentenkin kuluttua. Ne säilyvät ikuisesti ARA-järjestelmässä juuri sellaisina asuntoina, jollaisia yritetään saada vuosittain aikaan hieman vaihtelevin asuntopoliittisin keinoin.

Asoasukkaat myös tietävät asumiskustannustensa kehittyvän ennakoidusti ja vain kustannusten nousun tahdissa. Asumisen hinta muodostuu omakustannusperiaatteen mukaan, eli vastikkeissa ei kerätä omistajille voittoja. Valtion tuella rakennetuissa vuokra-asunnoissa velvollisuus omakustannusperiaatteen noudattamiseen lakkaa määräajan kuluttua. Sen sijaan asumisoikeusjärjestelmässä omakustannusperiaatteen noudattaminen on keskeinen pysyvä elementti, joka takaa kerran rakennetun asokohteen kohtuuhintaisuuden myös tulevaisuudessa.  

Lyhyellä korkotuella lainoitetut talot muuttuvat kymmenen vuoden kuluttua markkinaehtoisiksi. Omistajat voivat myydä ne kenelle tahansa ja mihin hintaan hyvänsä tai pyytää asukkailta niin kovaa vuokraa kuin kysyntätilanne kulloinkin sallii.

En tarkoita, etteikö valtion kannattaisi käyttää lyhyttä korkotukea, kun tavoitteena on lisätä kohtuuhintaista asuntotuotantoa. Ehdottomasti kannattaa, sillä tuon tärkeän asian edistämiseksi tulee kaikkien keinojen olla käytössä. Vain asuntotuotantoa lisäämällä saadaan asumisen hintaa madallettua tai ainakin hillittyä hinnan nousua. Markkinoilla tarvitaan monenlaisia asuntoja, myös lyhyempiaikaiseen asumiseen tarkoitettuja koteja.

Haluan kuitenkin korostaa asumisoikeusasuntojen ylivertaisuutta pitkäjänteisen asuntopolitiikan edistäjänä. Asumisoikeusasunnoille pitäisi antaa valtuuksia nykyistä enemmän, koska ne ovat kaiken edellä mainitun lisäksi vuokra-asuntoihin verrattuna valtiolle edullisempia ja riskittömämpiä sijoituksia tulevaisuuteen.

Asoasunnoissa valtion takausvastuu on 10 prosenttia pienempi kuin vuokra-asunnoissa. Asoasuntoihin ei makseta myöskään käynnistysavustuksia, kuten pitkällä korkotuella rakennetuissa asunnoissa.

ARAn julkaiseman markkinakatsauksen mukaan asoasuntojen kysyntä on kasvanut erityisesti tärkeillä työssäkäyntialueilla. Samaan aikaan asukasvaihtuvuus on pienentynyt vuosi vuodelta: ihmiset haluavat pitää kiinni kohtuuhintaisista ja turvallisista asunnoistaan. Tilastotkin kertovat, että asumisoikeusasuntojen suureen kysyntään tulisia vastata tarjontaa lisäämällä.

Meillä Asuntosäätiön Asokodeilla olisi halukkuutta tehdä enemmän asumisoikeusasuntoja. Näin huolimatta siitä tai oikeastaan juuri siksi, että ne ovat ikuisten rajoitusten alla ja voitonjaon ulkopuolella. Asoasuntojen avulla voidaan luoda ihmisille perusta hyvään elämään, kuten Asuntosäätiön tavoitteisiin kuuluu.

Jari Riskilä
Asokotien toimitusjohtaja

Lue lisää
Keittiö, jossa ruokapöytä
08.01.2020
Jari Riskilä
Kolmekymppinen asojärjestelmä on suositumpi kuin koskaan

Asumisoikeusjärjestelmä täyttää tänä vuonna 30 vuotta. Asoasuntoja on koko maassa jo melkein 50 000, joista 74 prosenttia sijaitsee tulevaisuuden kasvualueilla Helsingin seudulla, Turussa ja Tampereella. Asumisoikeusyhteisöistä suurin asuntokanta on Asokodeilla, lähes 16 500 asuntoa.

Juhlavuoden kynnyksellä viime vuoden lopulla ARA julkaisi asuntomarkkinakatsauksen, jonka tietojen myötä on mukava aloittaa kuluva juhlavuosi. Asumisoikeusasunnoilla on katsauksen mukaan erittäin hyvä kysyntätilanne ja asuminen on yhä edullisempaa verrattuna vapaarahoitteiseen vuokra-asumiseen.

Myös asukasvaihtuvuus on pienentynyt jo kuutena perättäisenä vuonna. Asokotien vaihtuvuus oli viime vuonna kaikissa asunnoissa keskimäärin 15,4 % ja esimerkiksi Helsingissä vain 11,2 %.

Asukkaat eivät mielellään muuta pois asunnosta, joka koetaan turvalliseksi, viihtyisäksi ja asumiskustannuksiltaan kohtuulliseksi. Asuminen on perustarve, jota koskevat ratkaisut luovat puitteet koko elämälle, ja jonka kustannuksiin käytetään huomattava osa kotitalouksien tuloista.  Siksi kysymys asumisen hinnasta on erittäin olennainen monessakin mielessä, myös ihmisen onnellisuuden kannalta.  Mitä kalliimpaa asuminen on, sitä vähemmän ihmiselle jää rahaa tyydyttää muita tarpeitaan. Asumisen hinta vaikuttaa myös koko yhteiskunnan toimintaan muun muassa sitä kautta, että työn perässä muuttaminen hankaloituu kalliin asumisen vuoksi.

ARAn katsaus kertoo selvää kieltä asumiskustannuksista.  Siinä verrataan asumisoikeusasuntoja ensisijaisesti vapaarahoitteisiin vuokra-asuntoihin. Tutkimushetkellä elokuussa 2019 vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen vuokrat olivat koko maassa 15 % kalliimpia verrattuna asoasuntojen vastikkeisiin. Turussa eroa oli 18 % ja Tampereella 21 %. Helsingissä maksettujen vapaarahoitteisten vuokrien ja käyttövastikkeiden ero oli suorastaan dramaattinen 46 % ja koko pääkaupunkiseudullakin peräti 43 %. Hintaerot ovat myös kasvaneet edelliseen vuoteen verrattuna selvästi.

Asuminen asoasunnossa on ARAn katsauksen mukaan edullisempaa myös verrattuna ARA-vuokra-asuntoihin kaikkialla muualla paitsi Espoossa ja Kuopiossa.

Asumisoikeusasunnoissa asuu jo yli 100 000 ihmistä eli yhtä paljon kuin esimerkiksi Hämeenlinnassa ja Keravalla on yhteensä asukkaita.  Järjestelmän alkuvaiheessa ajateltiin varsin yleisesti, että asoasuminen olisi vain välivaihe siirryttäessä vuokra-asumisesta omistusasumiseen, mutta todellisuudessa siitä on tullut vakituinen asumismuoto suurelle osalle asukkaista.

Asumisen turvallisuus, viihtyisyys ja edullisuus saavat ihmiset pysymään asoasunnoissaan. Yli kymmenen vuotta samassa asunnossa asuneita asukkaita meillä on jo 4 936 asunnossa. Pitkäaikaisen asumisen palkitsemisjärjestelmämme Asoetu on ollut ahkerassa käytössä jo yli kymmenen vuotta.

Moni on kysynyt minulta, kenelle asumisoikeusasuminen sopii. Olen tavannut työni puolesta hyvin erilaisissa elämäntilanteissa olevia asukkaita, mutta sillä perusteella tai myöskään asiakastilastojemme pohjalta en osaa vastata tuohon kysymykseen. Alkaneen vuoden kuluessa tulemme tutkimaan asiakassegmenttejämme, minkä myötä evääni vastaamiseen paranevat. Valistunut arvaukseni tässä vaiheessa on, että tutkimus tulee vahvistamaan asumisoikeusasumisen soveltuvan varsin erilaisissa elämäntilanteissa oleville ihmisille.

Yksi yhdistävä tekijä varmasti silti löytyy. Asumisoikeusjärjestelmä sopii tavallisen asukkaan kukkarolle kaikissa elämäntilanteissa. Ei siis ihme, että järjestelmä on nyt suositumpi kuin ehkä koskaan 30-vuotisen historiansa aikana.

Jari Riskilä
Asokotien toimitusjohtaja

 

Lue lisää
Koira sängyllä
19.12.2019
Esa Kankainen
Voiko onnella olla osoite?

Meidän sloganimme on ”Onnella on osoite”. Näin joulun alla haluan pohtia onnen käsitettä erityisesti kodin näkökulmasta. Kotihan on tärkeä jouluinen kohtaamispaikka ja meille kaikille tärkeä perusta elämälle. Parhaimmillaan se antaa turvaa ja kannustaa eteenpäin hyvinkin pitkälle.

Onnen määritteleminen on hieman vaikeaa, koska se on hyvin henkilökohtainen asia. Jokainen voi myös ainakin jossain määrin valita sen, mikä tuo onnen tunteita. Noihin valintoihin yhtiö ei voi tietenkään vaikuttaa, mutta moniin asumiseen liittyviin asioihin voimme – ja meillä on myös velvollisuus vaikuttaa.

Joulukuun alussa ilmestyneessä Kotimaisema-lehdessä Asuntosäätiön perustajiin kuuluvan Mannerheimin Lastensuojeluliiton asiantuntija toi esiin haastattelussaan, että kaikki ei ole ihmisen elämässä itsestä kiinni. Olen samaa mieltä. (Tuossa lehdessä on muuten artikkeli myös siitä, miten kaavoituksen kautta pystytään vaikuttamaan ihmisen onnellisuuteen. Kannattaa tutustua siihenkin.)

Yksittäisen asukkaan on tässä asuntomarkkinatilanteessa todella vaikea vaikuttaa esimerkiksi asumisen hintaan. Nuo kustannukset kuitenkin vaikuttavat aivan keskeisesti ihmisen onnentunteeseen. Raha ei suinkaan ratkaise kaikkea, mutta helpottaa kummasti, jos perusasioissa, kuten ruokakaupassa käydessä, ei tarvitse miettiä jokaisen ostoksen hintaa. Moni ihan tavallinen palkansaaja joutuu miettimään ruoan hintaa, koska asuminen vie niin ison osan tuloista.

Siksi asumisen kustannuksilla on väliä ja muun muassa siksi väitämme, että onnella on osoite kohtuuhintaisessa ARA-asunnossa, jonka vuokra tai asumisoikeusasunnon käyttövastike määräytyy lain mukaisesti omakustannusperiaatteella ja omistavat yhtiöt ovat voitonjakorajoitteisia. Asuntosäätiö ei jaa kenellekään osinkoja, vaan kaikki tulot käytetään asumisen kehittämiseen.

Asiakastyytyväisyystutkimuksemme mukaan asukkaat antavat yhä suuremman arvon myös sille, että asuminen on vaivatonta. Huolto pelaa ja asunto pidetään kunnossa ilman, että asumisen kustannukset nousevat yhtäkkiä remonttikulujen takia. Vuokra- ja asumisoikeusasunnoissa jopa kylmäkalusteet ja hellat kuuluvat yhtiön kunnossapidon vastuulle. Mitä ilmeisemmin asumisen helppous tuo ihmisille onnentunteita.

Näin joulun alla on paikallaan korostaa myös ihmisten välistä yhteyttä, jolla on merkittävä vaikutus onnen kokemukseen. Yksinasuminen lisääntyy koko ajan ja myös yksinäisyyden aiheuttamat monenlaiset ongelmat yhteiskunnassa ovat lisääntyneet.

Harvoin korostetaan ARA-asumisen roolia yksinäisyyden ennaltaehkäisyssä, mutta haluan nostaa sen esiin yhteishallintolain kautta. Laki yhteishallinnosta velvoittaa yhtiöt ottamaan asukkaat mukaan talojen hallintoon. Se on erinomainen asia, koska asukashallinto on meille tärkeä vuorovaikutuskanava, mutta myös siksi, että sen avulla luodaan mahdollisuus turvallisten asukasyhteisöjen muodostumiseen.

Asuntosäätiössä meillä on lukuisia taloja, joissa asukkaat järjestävät tänäkin jouluna yhteisiä pikkujouluja, vuoden aikana on järjestetty talkoita, pihajuhlia, talojen vuosijuhlia tai muita asukastapahtumia. Kotimaisema-lehdissä olemme kertoneet näistä tapahtumista, jotta voimme innostaa ihmisiä toimimaan.

Olemme tänä syksynä myös vahvistaneet Asokotien organisaatiota asukashallinnon ja asukasviestinnän kehittämiseksi. Uskomme, että resursoimalla tuohon toimintaan kehitämme yhtiötämme kilpailukykyisemmäksi sitä kautta, että asukkaat kokevat asumisen helpommaksi, sujuvammaksi ja toivon mukaan myös onnellisemmaksi.

Kiitän kaikkia asukkaitamme ja yhteistyökumppaneitamme mielenkiintoisesta vuodesta, jonka varrella olemme saaneet yhdessä kehittää suomalaista asumista entistä ehommaksi. Toivotan kaikille hyvää joulun odotusta ja onnellista uutta vuotta 2020!

Esa Kankainen
Asuntosäätiö-konsernin toimitusjohtaja

 

Lue lisää
DSC_5040
18.12.2019
Tanja Oksa
Viihtyvyysremontissa uudet pinnat lattioista lauteisiin

Todellinen viihtyvyysremontti, puuskahti eräs asukas, kun puhuin hänen kanssaan puhelimessa asunnon vesikatkosta. Remonttitöistä johtuen asunnossa oli vesikatko, joka harmitti asukasta, vaikka asiasta oli tiedotettu etukäteen. Yritin rauhoitella häntä kertoen, että vesikatko kyllä hyvitetään hänelle remontin päätyttyä. Mutta ymmärrän hyvin asukkaan tuohtumisen; hän ei ollut tilannut remonttia itse ja joutuu nyt asumaan asunnossaan remontin keskellä.      

Miksi viihtyvyysremontit sitten toteutetaan? Asukkaiden kiusaksi? Päinvastoin; haluamme, että asukkaillamme on mahdollisimman viihtyisät asuinolot kotonaan. Jotta tämä toteutuisi, on asunnot remontoitava aika ajoin. Viihtyvyysremonttien osalta tuo aika on 30 vuotta, jotta asunnot pysyvät hyvässä kunnossa. Asuntosäätiön asuntotuotanto oli vilkkainta 90-luvulla, joten lähivuosina viihtyvyysremontteja toteutetaan rivakalla tahdilla. Tämä tarkoittaa sitä, että remontti tulee koskettamaan suurta osaa asukkaistamme.  

Entä se asuinviihtyvyys, miten se sitten paranee? Asukastyytyväisyyskyselyissä on usein toivottu, että huoneistoihin tehtäisi sisäpuolisia remontteja. Viihtyvyysremonteissa toiveet on huomioitu; märkätilat, keittiöt, lattiat sekä väliovet uusitaan. Lisäksi kaikki kolme vuotta vanhemmat keittiön kodinkoneet vaihdetaan uusiin. Olemme myös ennalta määritelleet laadukkaat materiaalivaihtoehdot, joista asukkailla on mahdollisuus valita mieluisimmat remontin yhteydessä.

Mutta toki remonttiaika vaatii kärsivällisyyttä asukkailtamme ja aina on se mahdollisuus, että kaikki ei mene niin kuin Strömsössä. Vaikka urakoitsijat toteuttavat remontit siten, että asukkaat pystyvät asumaan kodeissaan remontin ajan, tulevat remonttityöt näkymään ja kuulumaan heidän arjessaan. Uskon kuitenkin, että noin kolmen viikon asuntokohtainen asumishaitta unohtuu sitten, kun asukas pääsee kokkamaan uudistetussa keittiössä ja heittämään löylyä uusilla lauteilla.

Tanja Oksa
Projektiviestinnän asiantuntija

Lue lisää
Olohuone
03.12.2019
Jari Riskilä
Markkinoiden heilahdellessa asoasukkaan rahat ovat turvassa

Asumisoikeusjärjestelmään on luotu piirre, jonka arvo kasvaa kovaa kyytiä vanhojen omistusasuntojen hintojen laskiessa. Näin tapahtuu erityisesti maakunnissa, mutta heijastusvaikutukset näkyvät myös kasvukeskuksissa, kun työntekijöillä ei ole varaa muuttaa kalliimman asumisen alueille.

Taloustutkimus selvitti vastikään, että joka neljäs suomalainen pelkää asuntonsa arvon alenemista. Moni on huomannut, että asunnon hinta ei välttämättä enää nouse automaattisesti muualla kuin kasvukeskusten ytimissä.

Asumisoikeusasuntoon sijoitettu asukkaan pääoma, asumisoikeusmaksu, sen sijaan säilyttää arvonsa suhdanteista riippumatta. Laki velvoittaa yhtiön maksamaan sijoitetun pääoman asukkaalle takaisin rakennuskustannusindeksillä tarkistettuna. Indeksi on noussut koko ajan viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana, joten asukkaalla on ollut mahdollisuus saada asumisoikeusmaksulle jopa pientä tuottoa.

30 vuotta sitten kehitelty järjestelmä on osoittautunut ajan saatossa melkoisen taipuisaksi työkaluksi suhdanteiden vaihteluissa. Sen turvin on työllistetty 90-luvun laman aikana suomalaisia rakennustyömiehiä, kun omistusasuntojen tuotanto pysähtyi. Nyt järjestelmä on jälleen turvaamassa tavallisten suomalaisten elämää, kun asuntomarkkinoilla on käynnissä suurin murros sitten mainitun lama-ajan.

Nykyisessä jakautuneessa asuntomarkkinatilanteessa en ihmettele, että yhä useampi myy asuntonsa ja muuttaa asoasuntoon. Asumisoikeusmaksu on vain 15 % asunnon hankintahinnasta, joten myös maakunnissa sijaitsevan asunnon myyntihinnalla saa hankituksi itselleen hyvän asokodin ja varoja jää vielä muuhunkin elämään käytettäväksi.

En tiedä, kuinka moni sijoittaa omistusasunnon myynnistä saamaansa ylimääräistä rahaa esimerkiksi rahastoihin tai osakkeisiin. Tai kuinka moni nuori valitessaan ensiasunnoksi asoasunnon päätyy sijoittamaan rahaa muualle saadakseen turvattua taloudellisen tulevaisuutensa. Asoasuminen antaisi siihen kuitenkin mahdollisuuden.

ARAn markkinakatsauksessa on osoitettu, että asoasuminen on  edullisempaa kuin vuokralla asuminen. Väliin jäävän summan voisi sijoittaa kuukausittain järkevästi tulevaisuuden varalle. Varsinkin nuorille pienikin summa kerryttää vuosikymmenten saatossa ison pesämunan tulevan varalle.

Joka tapauksessa meidän kaikkien olisi viisasta opetella uusia sijoituskeinoja eikä luottaa asunnon arvonnousuun. On varmaan totta, että suomalaisten kannattaa muuttaa taloudellista suhtautumistaan asuntoonsa lähemmäs autoihin liitettävää käyttöarvoajatusta.

Harvat toki pitävät kotiaan pelkkänä sijoituskohteena. Taustalla on kuitenkin aina ollut ajatus, että asunto kasvattaa arvoaan ajan myötä ilman, että tarvitsee tietää sen enempää asuntomarkkinoista. Asuntosijoittamisesta on kuitenkin tullut yhä enemmän osakesijoittamiseen verrattavaa erikoisosaamista ja paneutumista vaativaa työtä, jota tavallisella asukkaalla harvemmin on.

Olen kuullut monen asoasukkaan perustelevan asumistaan sillä, että hän haluaa vain asua, eikä miettiä siihen liittyviä kunnossapidon tai talouspuolen  asioita. Uskoisin, että tuo pätee moneen suomalaiseen asumismuodosta riippumatta.

Tuossa ajatuksessa on yksi hyvä peruste asumisoikeusyhtiön olemassaololle. Hoidetaan asiat niin, että mahdollistetaan helppo, turvallinen ja kohtuuhintainen asuminen. Kun vielä asukkaan rahat ovat otsikon mukaisesti turvassa suhdanteiden heilahduksilta, niin hänen asumisensa on juuri niin hyvällä tolalla kuin sen pitääkin olla.

Jari Riskilä
Asokotien toimitusjohtaja

Lue lisää