asuntosaatio-blogi-asuntopolitiikalla-syntyvyys-nousuun
27.10.2019
Esa Kankainen
Asuntopolitiikalla syntyvyys nousuun
Saattaa kuulostaa kaukaa haetulta tuo otsikko, mutta sitä se ei ole. Asuntopolitiikalla vaikutetaan yllättävään moneen asiaan yhteiskunnassamme.

Asuntosäätiön perustajajäsenten edustajat hallituksessa ottivat Kotimaisema-lehdessä (tähän linkki lehteen) kantaa kohtuuhintaisen ARA-tuotannon merkitykseen. Teksteistä välittyi monipuolinen kuva siitä miten asuminen vaikuttaa yhteiskunnassa. 

Toimitusjohtaja Eija Koivuranta totesi vastauksessaan, että Väestöliitto pitää asuntopolitiikkaa yhtenä keskeisenä perhe- ja sosiaalipolitiikan kysymyksenä. Väestömuutokset, kuten syntyvyyden aleneminen, muuttoliike ja eliniän nousu ja ikääntyvän väestön kasvu, nostavat asuntopolitiikan merkitystä entisestään. 

Suomeen syntyy yhä vähemmän lapsia, mikä huolestuttaa asiantuntijoita. Kuka maksaa tulevat eläkkeet, hoitaa vanhukset ja tekee ylipäänsä töitä kansantalouden kehittymisen eteen? Syytä huoleen onkin ja ennen kaikkea syytä pohtia vakavasti toimenpiteitä, joilla tilanne saadaan korjattua.

Väestöliiton taannoisen perhebarometrin vastausten perusteella voidaan hyvällä syyllä esittää, että kohonneet asumiskustannukset ovat yksi tilanteeseen vaikuttava tekijä. Erityisesti lapsiperheissä asumisen kalleus koettiin keskeisimpänä arkeen vaikuttavana yhteiskunnallisena ongelmana. 

Eikä asumisen kalleus vaivaa tietenkään vain nuoria tai lapsiperheitä. Viime aikoina on puhuttu paljon asuntomarkkinoiden jakautumisesta kalliin asumisen kasvukeskuksiin ja alueisiin, joilla asuntojen hinnat ovat rajusti laskeneet. 

Asunnon hinnan romahtaminen koskee usein keski-ikäisiä ihmisiä, jotka ovat ostaneet asunnon kalliilla ja luottaneet siihen, että arvo säilyy. Omistusasunto on ollut tähän saakka suhteellisen varma sijoituskohde, mutta ei välttämättä ole enää. Näin nopeaan tilanteen muutokseen ei kukaan ole osannut varautua.

Onneksi ihminen on kekseliäs ja etsii vaihtoehtoisia mahdollisuuksia. Apuun on monessa tapauksessa tullut asumisoikeusasuminen. Yhä useampi myy omistusasunnon ja muuttaa asoasuntoon. Ilmiö on ollut nähtävissä Asokodeissa jo jonkin aikaa niin pääkaupunkiseudulla kuin myös maakunnissa.

Asukkaat ovat sanoneet perusteluiksi, että asoasunnon myötä saa riittävästi tilaa kohtuuhintaan ja vapautettua pääomia muuhunkin kuin asumiskäyttöön. Syrjäseudulla sijaitsevasta asunnosta saatavalla hinnalla ei toisaalta ole enää edes mahdollista hankkia omistusasuntoa kasvukeskuksesta. 

Asoasunnossa on etuna myös se, että asumisoikeusmaksu on asukkaalle riskitön sijoitus ja hän tietää saavansa rahansa takaisin. Mutta yhtälailla riskitön asumisen vaihtoehto on ARA-vuokra-asunto. Siinäkin asumisen hinta muodostuu asoasuntojen tavoin omakustannusperiaatteen mukaan kohtuulliseksi. Talouden suunnitteleminen on ennakoitavissa, kun vuokrat eivät nouse miten sattuu.

Valtiolla on siis jo hyviä keinoja vaikuttaa asumisen hintaan ja sitä kautta ihmisten elämänhallinnan mahdollisuuksiin. Pitkällä korkotuella tuotetut vuokra- ja asumisoikeusasunnot luovat asukkaille pysyviä ja turvallisia koteja, joita ei suhdannevaihtelut heilauttele. 

Tuotantotuen kritiikkinä on esitetty, että sitä kautta tuotettuja asuntoja ei riitä kaikille ja että vain harvat hyötyvät niistä. Pitäisikö sen sijaan kysyä, että miksi niitä ei tuoteta niin paljon, että kaikki halukkaat saisivat sitä kautta kodin itselleen. 

Ihminen hakee tulevaisuudelta toivoa ja valitsee tiensä sen mukaan, mikä näyttäytyy itselle järkevimmältä ratkaisulta. Ei keneltäkään voi vaatia muuta. Jos yhteiskunta haluaa tilanteen muuttuvan, tarvitaan toivoa antavia valinnanmahdollisuuksia. 

Asuminen on elämän perusta monessa asiassa. Kun se on kunnossa ja koetaan lisäävän turvallisuuden tunnetta elämään, ihminen jaksaa olla aktiivisempi yhteiskunnan jäsen niin työelämässä kuin yksityiselämässä ja varmasti myös perheen perustamisen suhteen.
Lue lisää
26 Kohde Alppikylänkuja 13
15.10.2019
Jari Riskilä
Lainlaatijankin kannattaa kuunnella asukkaita

Asokodit tekee asukkaiden kanssa laajempaa yhteistyötä kuin yhteishallintolaki velvoittaa. Yhtiömme kutsuu säännöllisesti koolle asukastoimikuntien puheenjohtajia niin alueellisesti kuin valtakunnallisestikin. Olemme myös perustaneet asukasaktiiveista koostuvan kehitystyöryhmän, jonka tavoitteena on nimensä mukaisesti toiminnan kehittäminen.

Asukasyhteistyö on meille tärkeä palautekanava ja työkalu kehittämisideoiden keräämiseen ja testaamiseen.

Syyskuun lopussa kokoontui jälleen Asokotien valtakunnallinen yhteistoimintaelin, Asofoorumi. Tilaisuudessa esittelimme ajankohtaisia hankkeitamme ja osallistujat saivat kysellä lisätietoja yhtiömme paikalla olleilta asiantuntijoilta.

Tilaisuuden toinen puolisko käytettiin ryhmätöihin kehittämisideoiden esiin nostamiseksi ja niistä keskustelemiseksi. Vuosittain kokoontuvan Asofoorumin yhtenä tavoitteena on antaa julkilausuma jostain ajankohtaisesta, tärkeäksi koetusta aiheesta.  Yksi ryhmätöiden aiheista oli asukasvaikuttaminen, josta myös työstettiin tämänkertainen julkilausuma.

Hallitusohjelman mukaan asumisoikeusjärjestelmää on tarkoitus uudistaa muun muassa vahvistamalla asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia.

Asofoorumissa nousi selkeästi esiin ymmärrys, että jos päätösvaltaa lisätään, myös vastuiden tulee kasvaa samassa suhteessa. Samoin nousi esiin, että mikäli vastuu kasvaa, asukkaiden halukkuus osallistua asukashallintoon pienenee. Asofoorumi ilmaisi selkeästi arvostavansa kiinteistönpidossa ammattilaisten asiantuntijuutta.

Asofoorumissa tilannetta verrattiin omistusasumiseen. Kun osaketaloissa taannoin lisättiin hallituksen vastuita, yhä harvempi osakas oli halukas tulemaan hallitukseen. Julkilausumassa todetaan, että asumisoikeusjärjestelmässä asukkailla on jo nykyisellään riittävät mahdollisuudet vaikuttaa yhteisön asioihin. Myös yhtiön kokemus asuntojen myynnin osalta on, että asoasunnoissa halutaan asua vaivattomasti ilman omistusasumiseen liitettäviä vastuita.

90-luvun alussa voimaan astunut yhteishallintolaki kaipaa päivittämistä, mutta tarvitaanko lisää päätösvaltaa vai pitäisikö löytää keinoja, joiden avulla lain tarkoitus voisi toteutua nykyistä tehokkaammin?

Tosiasia on, että talojen asukastoiminnot kilpailevat tänä päivänä ihmisten vapaa-ajasta monenlaisten ajanvietepalveluiden kanssa. Ihmiset eivät ole enää samalla tavalla kiinnostuneita talkoista tai asukaskokouksista kuin lain laatimisen alkuaikoina. Erityisesti internet on mullistanut ihmisten ajankäytön monella muullakin tavalla.

Asofoorumin julkilausumassa nostettiin hyvin esiin, että päätösvallan lisäämisen sijaan tarvitaan keinoja ja muotoja, joilla omistajayhteisöt voivat osallistaa asukkaita käyttämään heillä jo nykyisin olevia vaikutusmahdollisuuksia. Esimerkiksi sähköisiä välineitä pitäisi pystyä hyödyntämään asukaskokouskäytännöissä. Digitaalisten osallistumismahdollisuuksien   myötä saataisiin ehkä myös nuoria asukkaita paremmin mukaan asukashallintoon.

Huoli asukkaiden vähäisestä aktiivisuudesta ei ole vain Asofoorumin jäsenillä vaan myös meillä yhtiössä. On yhtiön edun mukaista, että olemme jatkuvassa vuorovaikutuksessa asukkaiden kanssa. Vain sitä kautta pystymme kehittämään toimintojamme asukkaidemme tulevaisuuden tarpeisiin.  

Myös lainlaatijan kannattaa kuunnella asukkaita tässä asiassa, onhan yhteishallintolain tarkoituksena taata oikeuksia nimenomaan heille. Asukkailla on myös vahvin kokemus yhteishallintoa koskevien normien  soveltamisesta käytäntöön, sekä siitä, miten asukkaiden intressejä voidaan parhaiten edistää. Loppujen lopuksi asukkaat ovat oman asumisensa parhaita asiantuntijoita

Jari Riskilä
Asokotien toimitusjohtaja

Lue lisää
Wolter_Ramsayn_katu_9_ulkoa
10.10.2019
ARA-asuntotuotanto olisi hallitukselle hyvä keino edistää työllisyyttä
Suomen talous hiipuu ja työllistämistavoitteet ovat vaarassa jäädä pelkäksi haaveeksi. Tästä syystä ei voi kun ihmetellä, että hallituksen budjettiesitys antaa mahdollisuuden vain noin 9 000 korkotukiasunnon rakennuttamiseen. Tavoitteena hallitusohjelmassa oli 10 000 kohtuuhintaisen ARA-asunnon rakennuttaminen vuosittain.

Asia ihmetyttää muun muassa siksi, että rahat ARA-tuotantoon tulevat yleensä valtion asuntorahaston varoista, eivät siis valtion budjetista. Kuten KOVA ry on jo julkisuudessa todennut, määrärahavaltuudet eivät maksa mitään, sillä todelliset kustannukset määräytyvät valtuuksien käytön mukaan.

Tässä taloustilanteessa olisi järkevää antaa määrärahavaltuuksia reippaammin jo pelkästään työllisyyden edistämiseksi. Rakentaminen on erittäin työvoimavaltaista toimintaa ja ARA-tuotanto on toiminut aiemminkin hyvänä suhdannevaihteluiden tasaajana. Rakennusala on yksi Suomen talouden vetureista. Sen pyöriä ei pitäisi pysäyttää vähäisin syin.

Toinen, eikä suinkaan vähäisempi syy tuottaa mahdollisimman paljon ARA-asuntoja, on jatkuva asuntopula työvoimavaltaisilla alueilla. Kuten kaikki tietävät, tavallisten palkansaajien muutto esimerkiksi pääkaupunkiseudulle työn perässä tyssää helposti asumisen kustannuksiin. 

Siinäkin on  siis pohjimmiltaan kyse työllisyystavoitteen saavuttamisesta. Monet yritykset ovat todenneet työvoiman saamisen suurimmaksi esteeksi kohtuuhintaisten asuntojen puutteen.

Kolmas näkökulma samaan asiaan on ihmisten mahdollisuus hyvään elämään kohtuullisin kustannuksin. Sitä haluamme Asuntosäätiössä edistää.

Ja onhan ARA-asunnoilla vielä sekin etu, että ne ehkäisevät tehokkaasti segregaatiota, jonka kehittymisestä Suomessa on viitteitä. Emmehän me halua maahamme ongelmia, joita Ruotsissa parhaillaan tietyillä asuntoalueilla selvitellään. Siinä neljäs hyvä syy hallitukselle pitää kiinni asetetuista tavoitteista.

Pitkällä korkotuella rakennutetut uudet vuokra- ja asumisoikeusasunnot ovat valtiolle myös riskittömiä sijoituksia tulevaisuuteen, sillä niitä tuotetaan nykyään vain hyville paikoille kasvukeskuksiin. Niillä alueilla tuskin tulee olemaan tyhjäkäyttöongelmia.

Kun uusi hallitusohjelma julkaistiin, heräsi toivo että pitkästä aikaa on valtion taholta ymmärretty edellä mainitut kohtuuhintaisen asuntotuotannon edut yhteiskunnalle. Tosin pelkona oli, että asuntoasiat jäävät lapsipuolen asemaan, kun niitä ei nimetty ministeritasolla kenenkään vastuulle. Itse otin asiaan kantaa taannoin julkaistussa artikkelissa Oma koti kullan kallis.

Nyt näyttää pahasti siltä, että hallitusohjelman herättämä toivo katkaistaan heti ensimmäisessä budjettiesityksessä. Asuntoasioiden yhteiskunnallista kokonaismerkitystä ei taideta sittenkään kunnolla ymmärtää. 

Hallitusohjelman tavoitteesta 10 000 kohtuuhintaisen ARA-asunnon rakentamiseksi kannattaisi pitää kiinni jo pelkästään työllisyyden takia. Hyvänä lisäetuna saataisiin tuotettua enemmän kohtuuhintaisia asuntoja, jotka vaikuttavat asumisen kustannuksiin markkinoilla laajemminkin ja helpottavat ihmisten arkea. 

Kun ei tarvitse kamppailla elämän perusasioiden kustantamiseksi, ihmisellä riittää voimavaroja tuottaa hyvinvointia läheisille, olla työssä luovempi ja kehittää muutenkin yhteiskuntaa.

Esa Kankainen
Asuntosäätiö-konsernin toimitusjohtaja
Lue lisää
Keltainen talo taivasta vasten
16.09.2019
Pitkäjänteisyys taattava ja korkotukijärjestelmä uusittava

Pääsin viime viikolla esittelemään ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkoselle Asuntosäätiön näkemyksiä hallitusohjelmaan liittyvistä asuntopoliittisista tavoitteista. Tärkeä tilaisuus näin toimijan näkökulmasta katsottuna.

Hallitusohjelmassa tavoitellaan kohtuuhintaisten asuntojen merkittävää lisäämistä markkinoilla. Parhaiten siihen tavoitteeseen päästään yhteistyötä tekemällä.

Asuntomarkkinoilla tarvitaan valtion asuntopoliittista ohjausta, sillä viime vuodet ovat osoittaneet, että markkinat eivät vapaasti toimien pysty ratkaisemaan kohtuuhintaisten asuntojen pulaa. Tarvitaan monipuolisia toimia, jotta uusien asuntojen määrä kasvaa ja kipurajalla olevat rakentamisen kustannukset saadaan kuriin.

Korostin esityksessäni erityisesti kahta asiaa, pitkäjänteisen asuntopolitiikan merkitystä ja korkotukijärjestelmän kokonaisuudistuksen tarvetta.

Asunnot rakennetaan kymmeniksi vuosiksi ja niihin sidotaan paljon resursseja ja pääomaa. Tämän takia toimijoiden täytyy voida luottaa, että ne perusteet, joilla hankkeita käynnistetään, säilyvät jatkossakin. Valtion ei pidä muuttaa niitä yhtäkkiä yksipuolisesti.

Pitkäjänteisyys turvaa yritysten toimintaedellytykset ja luo asukkaille asumisturvaa.

Esimerkiksi tuotantotukeen ja käynnistysavustuksiin liittyvät päätökset vaikuttavat merkittävästi hankkeiden aloituksiin. Kun takavuosina päätettiin kesken vuotta muuttaa asumisoikeusasuntojen tuottamiseen liittyviä valtuutuksia, pysäytettiin satojen asuntojen tuotantoprosessi pitkäksi aikaa.

Tuotantotuki ja käynnistysavustus vaikuttaa myös asukkaiden maksamiin vuokriin, sillä omakustannusperiaatteen mukaisesti madaltuvat kustannukset näkyvät suoraan vuokrissa. Eli niiden avulla saadaan aikaan aidosti kohtuuhintaisia, asuntojakaumaltaan monipuolisia asuntoja.

Isojakin asuntoja tarvitaan yhä edelleen ja ARA-asunnoissa perheilläkin on mahdollisuus saada riittävästi tilaa kohtuullisin kuluin. Elokuussa Lahteen valmistuneessa uusimmassa Asokotien talossa nimenomaan isot asunnot olivat kaikkein kysytyimpiä.

ARA-vuokra- ja asumisoikeusasunnot ovat myös erinomainen keino ehkäistä segregaatiota, jonka välilliset kustannukset yhteiskunnalle on OECD:n tutkimuksessa todettu koviksi. Meidän kannattaa kaikin keinoin välttää samoja ongelmia, joita esimerkiksi Ruotsissa on jo nähtävissä.

Toivomme, että hallitus kiinnittäisi erityistä huomiota näiden olemassa olevien ja vakiintuneiden asumismuotojen järjestelmien kehittämiseen. Asuntosäätiössä emme ole käynnistämässä esimerkiksi osuuskunta-asumista, koska haluamme kehittää nykyisiä, hyviksi havaittuja asumismuotoja.

Ajankohtaisimpana kehittävänä on vuokra- ja asumisoikeusasuntojen tuottamiseen liittyvä pitkän korkotuen järjestelmä. Jotta asuntoja saadaan tuotettua kysyntää vastaava määrä, tarvitaan ehdottomasti korkotukijärjestelmän kokonaisuudistus. Nykyisellään malli ei kannusta toimijoita uudistuotantoon.

Se ei kannusta myöskään pankkeja rahoittamaan sen paremmin aso- kuin vuokratalohankkeita. Ei myöskään ole asukkaan edun mukaista, että lainoja pystytään lyhentämään niin hitaasti, että lainan lyhennykset ja suurien korjaustoimien kustannukset ajoittuvat samaan aikaan. Tilanne näkyy asukkaille korkeampina vuokrina.

Järjestelmän tulisi myös luoda asotaloille vakuusarvoa, jotta vanhoja taloja voitaisiin käyttää uudistuotannon rahoittamisessa hyödyksi. Sen luulisi olevan myös valtion etujen mukaista riskinhallinnan näkökulmasta katsottuna.

Ministerin järjestämä tapaaminen oli hyvä päänavaus keskusteluille. Toivomme, että tilaisuuksia tulee jatkossakin. Ilman vuorovaikutusta alan toimijoiden kanssa hallitusohjelman tavoitteet voivat pahimmillaan jäädä sanahelinäksi. Me tiedämme rakennuttamisen käytännön toteutuksen haasteet. Vain niihin puuttumalla hallitusohjelman tavoitteet saadaan toteutumaan.

Esa Kankainen
Asuntosäätiö-konsernin toimitusjohtaja

 

Lue lisää
Syksy_kotoilu
13.09.2019
Kotiin kotoilemaan

Syksy on kotoilun kulta-aikaa! 


Siinä missä moni kokee kesällä velvollisuudekseen viettää mahdollisimman paljon aikaa ulkona, syksy antaa luvan vetäytyä kotinurkkiin. Ei haittaa vaikka sataisi kaatamalla! Päinvastoin.

Käperry torkkupeiton alle viettämään sarjamaratonia tai lukemaan hyvää kirjaa. Erilaisia televisiosarjoja ja elokuvia voi katsoa ilmaiseksi Yle Areenasta, eivätkä kirjat lopu kirjastoista. Halpaa huvia.

Annetaan luovuuden kukkia! Tartutaan pensseleihin, kutimiin tai vaikka soppakauhaan. Kädellä tehdessä aika vierähtää ja siinä sivussa syntyy yhtä ja toista hyödyllistä ja herkullista. Eikä ohjeista ole pulaa, niitä löytyy internetin kätköistä joka lähtöön, villasukan kantapäästä herkullisimpiin patoihin.

Keräännytään saman pöydän äärelle istumaan iltaa. Kutsutaan ystävät koolle esimerkiksi nyyttäreitä viettämään, jolloin järjestelyt eivät kasaudu yhdelle. Syksyn hämärässä maistuvat esimerkiksi uuniperunat, jotka paistetaan isäntäväen toimesta vieraiden tuodessa erilaisia täytteitä. Tai miten olisi lätty- tai vohvelikestit, jolloin tarjolla olisi niin suolaisia kuin makeita täytteitä. 

Vietetään yhteistä peli-iltaa esimerkiksi tuttuakin tutumpien lautapelien ääressä. Tunti jos toinenkin sujuu rattoisasti, kun tarjolle asetetaan pientä purtavaa.

Uudista kodin sisustusta. Kodin ilme päivittyy yllättävän helposti, kun vaihtaa sohvalle toiset tyynyt ja torkkupeiton, kaivaa kynttilät esille… ja luo näin kotiinsa syksyn tunnelmaa. Kätevimmät tuunaavat uudet esimerkiksi tyynynpäälliset kodintekstiileistä ja vaatteista, joita ei enää käytetä. – Vanha pöytäliina tai neule saattaa yllättää iloisesti tyynynpäällisenä. Erilaisia tuunausvinkkejä löytyy internetistä vaikka kuinka!  


Lue lisää
Asolakiluonnos_kaipaa_muutoksia_2
27.08.2019
Jari Riskilä
Asolakiluonnos kaipaa muutoksia

Näin kesälomien jälkeen huomio suuntautuu jo poliittiseen syksyyn ja uuden hallitusohjelman etenemiseen. Ohjelmaan on mahdutettu ilahduttavan paljon asuntopoliittisia tavoitteita ja myös maininta asumisoikeusjärjestelmän kehittämisestä.

Esitetyn mukaan järjestelmää tulisi uudistaa niin, että vahvistetaan kohtuuhintaisuutta, läpinäkyvyyttä ja asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia. Myös asukasvalintaan halutaan etsiä toimivampia ratkaisuja.

On hienoa, että asojärjestelmä on hallitusohjelmankin tasolla tunnustettu vakiintuneeksi vaihtoehdoksi asuntomarkkinoilla. Asukkaathan ovat ottaneet järjestelmän omakseen jo aikaa sitten, asunnot ovat kysyttyjä ja asukasvaihtuvuus vähäistä.

90-luvun alun tarpeisiin luotu Järjestelmä kaipaa luonnollisesti päivittämistä. Jos uudistamisen pohjaksi otetaan edellisellä hallituskaudella valmisteltu lakiluonnos, odotamme siihen tehtävän tiettyjä muutoksia, jotta hallituksen asettamat tavoitteet saavutetaan.

Suurin ongelma lakiluonnoksessa liittyy asukkaiden vaikutusmahdollisuuksiin. Asukkailla täytyy ilman muuta olla mahdollisuuksia vaikuttaa omaan asumiseensa. Siitä syystä meillä Asokodeilla on kehitetty asukashallintoa laajemmaksi kuin voimassa oleva laki  edellyttäisi. Tapaamme asukastoimikuntien  puheenjohtajia säännöllisesti alueellisissa pj-tapaamisissa sekä teemme asukkaiden kanssa yhteistyötä  valtakunnallisessa Asofoorumissa ja kehitystyöryhmässä.

Vuorovaikutus asukkaiden kanssa palvelee toimintaamme. Vaikka yhtiö osakeyhtiölain mukaisesti tekee keskeiset päätökset, ratkaisut pohjautuvat usein nimenomaan tähän  vuorovaikutukseen. Päätöksenteko helpottuu ja päätösten laatu paranee merkittävästi, kun sitä edeltää asukkaiden kanssa käyty vuoropuhelu käsillä olevan asian eri ulottuvuuksista, varsinkin sen vaikutuksista asukkaisiin.

Varsinaiseen asukkaiden päätösvaltaan ja sen lisäämiseen liittyy kuitenkin myös haasteita. Näistä merkittävin koskee päätöksentekijän vastuuta. Sekä terve järki että osakeyhtiölaki poissulkevat mahdollisuuden tehdä päätöksiä ilman, että päätöksentekijä olisi vastuussa niiden sisällöstä ja seurauksista.

Vastuu on tietysti helppo kirjata lakiin, mutta sen lisäämisen ongelmana on, että todennäköisesti entistä harvempi asukas haluaisi sen jälkeen olla mukana vaikuttamassa asumiseensa. Asokotien ehdotus on, että lakiin sisällytetään yhteishallintolaista kehitetty, vuorovaikutusta edistävä ja siten yhtiön päätöksentekoa tukeva asukasvaikuttamisen malli. Siitä hyötyisivät kaikki osapuolet.

Asolakia koskevassa luonnoksessa ongelmallinen on myös osakeyhtiöoikeudellisten perusperiaatteiden vastainen kohta, jossa yhtiön johdolle asetetaan velvollisuus toimia vastoin yhtiön etua, mikäli se on ristiriidassa asumisoikeuden haltijoiden edun kanssa. Ongelman vakavuus korostuu, kun luonnoksen perusteluissa puhutaan asumisoikeuden haltijasta yksikkömuodosta.

Kun asumisoikeuden haltijoita tarkastellaan kollektiivina, heidän etunsa lähes poikkeuksetta samastuu yhtiön etuun. Sen sijaan yksittäisen asumisoikeuden haltijan ja yhtiön etu voivat helposti olla, ja käytännössäkin usein ovat, keskenään ristiriidassa.

Luonnoksen mukainen lakitekstin muotoilu ja sen nykymuotoiset perustelut yhdistettynä niihin ennen näkemättömän ankariin sanktioihin, joilla yhtiön johtoa esitetään ohjattavaksi myös puheena olevan lainkohdan noudattamiseen, tekisivät yhtiön johtamisesta koko lailla mahdotonta ja johtaisivat lukemattomiin käräjöinteihin yhtiötä vastaan.     

Muutos tarvitaan myös tapaan, jolla asolakia koskevassa luonnoksessa on määritelty Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAn rooli. Lakiluonnokseen sisältyvillä säännöksillä ARA:n rooli muodostuisi oikeusjärjestelmämme perusperiaatteiden, erityisesti vallan kolmijako-opin vastaiseksi.

Tuon opin mukaanhan lainsäädäntö-, tuomio- ja toimeenpanovalta tulee erottaa toisistaan eikä niitä tule uskoa saman tahon käytettäväksi. Lakiluonnoksen mukaan ARA tulisi toimimaan asojärjestelmässä tuon kolmijako-opin vastaisesti Se ohjeistaisi toimijoita, valvoisi, että ne toimivat ohjeiden mukaan, ja määräisi tarvittaessa sanktiot.

ARAn rooli valtion tukemassa asuntotuotannossa on keskeinen, ja sitä sen tulee olla myös tulevaisuudessa. ARAn toimintaa ei pitäisi uudella asumisoikeuslailla hankaloittaa. ARAn ja toimijoiden nykyinen erinomainen yhteistyö todennäköisesti vaikeutuisi, mikäli lakiluonnoksessa esitetty malli tulisi voimaan.

Näillä muutostoiveilla lähestymme uusia asuntopoliittisia päättäjiä tänä syksynä. Esitämme myös toiveen, että lakia ei kasattaisi kokoon turhan kiireen saattelemana.

Asumisoikeusjärjestelmän perusteet ovat kunnossa, eikä kiireelliseen muutokseen ole tarvetta. Tärkeämpää olisi saada aikaan uudistus, joka kestää aikaa ja palvelee asukkaita ja toimijoita pitkälle tulevaisuuteen.

Jari Riskilä

Lue lisää
aurinkovarjo pihalla
24.07.2019
Vinkit viileämpään kotiin

Niin ihanaa kuin kesä onkin, helteellä toivoisi kodin olevan sellainen, etteivät ainakaan yöunet häiriinny.

Tuulettimet

Tuulettimet eivät laske lämpötilaa, mutta saavat huoneilman liikkeelle, jolloin iholta poistuu lämpöä nopeammin ja olo helpottuu.

Päivän viilennyttyä tuulettimen voi kääntää puhaltamaan ikkunasta ulospäin, jolloin laite imee kuumaa ilmaa sisältä ja päästää viileämpää ulkoilmaa sisään.

Tuuletinta ei kannata jättää päälle, kun poistutaan huoneesta.

Ikkunat ja ovet

Mitä vähemmän aurinko pääsee porottamaan sisään, sitä vähemmän se kuumentaa sisäilmaa. Pidä siis ikkunat ja kaihtimet päivällä kiinni sekä sulje verhot. Pimennysverhot sekä erilaiset auringon valoa takaisin heijastavat verhot auttavat asunnon viileämpänä pitämisessä.

Lämmintä ulkoilmaa ei myöskään pidä päästää sisään, joten ikkunat ja ovet on hyvä pitää suljettuina päivällä. Asuntoa on hyvä tuulettaa illalla, yöllä ja aamulla, kun lämpötila on laskenut sisälämpötilaa alemmaksi.

Keittiö

Uunin käyttö nostaa asunnon lämpötilaa, joten helteellä on hyvä välttää uunin käyttöä ja keskittyä ennemmin hellalla tai mikrossa nopeasti valmistuviin ruokiin.

Ja vaikka jääkaapin ja pakkasen sisältö hohkaakin viileyttä, kylmälaiteita ei kannata availla turhan usein, sillä kylmänä pysyäkseen kylmälaitteet puskevat enemmän lämmintä ilmaa ulos.

Kylpyhuone ja sauna

Vältä saunomista, mutta jos haluat saunoa, pidä saunaa päällä mahdollisimman vähän aikaa.

Tarkista, ettei esimerkiksi kylpyhuoneen lattialämmitys ja pyyhekuivain ole päällä. Pyykin pesussa on myös hyvä välttää kuumimpina päivinä korkeita lämpötiloja ja pitkiä pesuohjelmia, sillä myös ne nostavat asunnon lämpötilaa.

Kylpyhuoneen kuivumista voi suihkun jälkeen nopeuttaa jättämällä oven auki, ja pyykit kuivuvat kesähelteellä nopeasti ulkona, mikäli pyykkien kuivattaminen onnistuu esimerkiksi pihalla, terassilla tai parvekkeella.

Makuuhuone

Nuku pelkällä lakanalla. Luonnonmateriaalit, kuten pellava ja puuvilla, hengittävät ja tuntuvat helteellä viileämmiltä keinokuituisiin verrattuna. Jotkut helpottavat nukahtamista laittamalla tyynyliinan ja lakanan päiväksi pakastimeen.

Mikäli makuuhuone on kodin kuumin tila, nukkuminen voi onnistua parhaiten, jos petaa itselleen väliaikaisen pedin viileämpään huoneeseen.

Sähkölaitteet

Kaikki sähkölaitteet tuottavat päällä ollessaan lämpöä, joten tarpeettomat sähkölaitteet on hyvä kytkeä pois päältä.

Viileät juomat

Viileiden juomien viilentävästä vaikutuksesta voi olla montaa mieltä, mutta niitä on ainakin mukava nauttia kesähelteellä. Vaniljajäätelöstä ja mansikoista tehty pirtelö on klassikko, mutta kaipaatko vaihtelua? Kokeile surauttaa vesimeloni tehosekoittimessa, mausta halutessasi tuoreella mintulla ja limen mehulla ja laita pakastimeen pariksi tunniksi jäätymään. Valmis juoma myös pysyy kylmempänä pidempään, jos pakastat myös mukit.
Lue lisää
Asumisoikeusmarkkinat eivät hiljene heinäkuussa
16.07.2019
Jari Riskilä
Asumisoikeusmarkkinat eivät hiljene heinäkuussa

Heinäkuu on tunnetusti melko hiljaista aikaa asuntomarkkinoilla, kuten monessa muussakin suhteessa. Suomen sanotaan menevän kiinni.  Tilanne on toinen asumisoikeusasumisessa.  Asomarkkinoilla kysyntä ei sula edes kuumimpana lomakautena.

Kauppaa hiljentää hieman vain se, että vaihtuvuus on heinäkuussa todella vähäistä.   Tämän vuoden luku on vielä auki, mutta viime kesänä heinäkuun vaihtuvuus oli niinkin pieni kuin 1,21 %, mikä vastaa 14,5 %:n vuotuista vaihtuvuutta. Vain joulukuun 11,2 %:n vuosivaihtuvuutta vastaava lukema oli alhaisempi. Asumisoikeusasunnoista vallitsee krooninen niukkuus, ja alhaisen vaihtuvuuden myötä tarjonta jää aina vaan kauemmaksi kysynnästä. 

Kysyntää selittää kaikkein eniten asumisen kustannukset. ARAn asuntomarkkinaselvityksen mukaan esimerkiksi pääkaupunkiseudulla vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen vuokrat ovat lähes kolmanneksen kalliimmat  kuin asoasuntojen vastikkeet.

Myös muualla Suomessa asoasumisen kustannukset ovat selvästi edullisemmat kuin vapaarahoitteisen vuokra-asumisen kustannukset.   Kasvukeskuksissa asoasuntojen vastikkeet ovat lähes poikkeuksetta jopa halvemmat kuin ARA-vuokra-asuntojen vuokrat. Asokodeilla vastikkeisiin useimmiten sisältyy myös vesimaksu.

Asoasuntojen etuna on myös se, että suuri kysyntä ei nosta hintoja, kuten vapaarahoitteisessa asumisessa. Asumisoikeusmaksut on laissa sidottu hankintahintaan ja vastikkeet määräytyvät omakustannusperiaatteen mukaan. Asumiskustannukset pysyvät siis turvallisesti ennakoitavina suhdanteista riippumatta.

Asumisoikeusmarkkinoilla eletään tällä hetkellä muutenkin hyviä aikoja. Kun suhdanne omistusasuntotuotannossa on selkeästi hiipumassa, se tarkoittaa urakkahintojen madaltumista valtion tukemissa asumisoikeus- ja vuokratalohankkeissa.

Rakentamisen hinta näkyy omakustannusperiaatteen mukaan suoraan asukkaiden maksamissa asumiskustannuksissa. Edullisemmat urakkahinnat tarkoittavat matalampia asumisoikeusmaksuja ja vastikkeita.

Madaltuvat urakkahinnat edistävät myös uusien kohteiden käynnistymistä, kun yhä useampi hanke mahtuu ARAn määrittelemään hintaraamiin. Asohankkeille on viime vuosina saatu jälleen myös erinomaisia tontteja. Asokodeillekin on nousemassa kohteet muun muassa Kruunuvuorenrantaan ja Sompasaareen keskelle kehittyvää Helsinkiä.

Asumisoikeusmarkkinat voivat siis  tällä hetkellä, myös keskellä kesää, oikein hyvin. Haasteena on oikeastaan vain näiden asuntojen riittävyys niitä haluaville.  Asumisoikeusjärjestelmän kehittäminen on kirjattu uuteen hallitusohjelmaan, eli odotettavissa on toivottavasti jopa toimintaedellytysten paranemista.

Samoin hallitusohjelmaan on nostettu valtion tuotantotuen kehittäminen, mikä sekin edistää asoasumista. Jokainen uusi asoasunto vahvistaa järjestelmän merkitystä asuntomarkkinoilla, ja jokainen uusi kohtuuhintainen asunto palvelee asukkaiden tarpeita, joihin jatkuvasti kallistuvat vapaarahoitteiset asuntomarkkinat eivät kykene vastaamaan.

Jari Riskilä

Lue lisää
Vaalea kerrostalo, edessä jalkakäytävä ja ajotie
13.06.2019
Esa Kankainen
Asuntoministerin puute heikentää tavoitteiden saavuttamista

Hallitusohjelmaan on saatu kirjatuksi hyviä asuntopoliittisia tavoitteita keinoineen ja asia selvästi koetaan tärkeäksi. Ihmettelen kuitenkin, miksi ministerilistalta puuttuu kokonaan asuntoministeri. Todennäköisesti asiat kuuluvat jatkossakin ympäristöministerin vastuulle, mutta jääkö ministeriöllä riittävästi resursseja hoitaa asumisen asioita, kun ympäristönäkökulma on hallitusohjelmassa todella vahva?

Edellisellä hallituskaudella asuntoasiat jäivät ympäristöasioiden jalkoihin. Näin ei pitäisi päästää tällä kertaa käymään, sillä hallitusohjelmassa on asuntomarkkinoiden kannalta tärkeitä asuntopoliittisia tavoitteita.

Esimerkiksi tavoite ARA-asuntojen tuotannon kasvattamisesta vähintään 10 000 asunnon vuosituotantoon on tervetullut asia kohtuuhintaisen asumisen edistämiseksi. Myös valitut keinot tavoitteen saavuttamiseksi ovat toteutuskelpoisia.

Käynnistysavustukset ovat olleet aiemminkin hyvä kannuste rakennuttamiseen ja ovat edesauttaneet hankkeiden käyntiinlähtöä. Niiden avulla on myös saatu aikaan todella kohtuuhintaisia asuntoja. Vaikutus omakustannusvuokraan on ollut Asuntosäätiön hankkeissa noin kaksi euroa neliöltä. Omakustannusperiaatteen vuoksi avustukset ohjautuvat suoraan asukkaan eduksi.

Myös pitkän korkotuen tukijärjestelmän uudistaminen kannustavammaksi eli tukielementtien lisääminen tukeen on tärkeä uudistus ja pitäisi saada aikaan. Olemme puhuneet tämän asian puolesta pitkään.

Korkotuen avulla saadaan aidosti kohtuuhintaisia asumisoikeus- ja vuokra-asuntoja vuosikymmeniksi eteenpäin. Siksi niitä kannattaa tehdä varsinkin tässä tilanteessa, jossa vapaarahoitteinen asuntotuotanto on vähenemään päin. Näin ARA-asunnot toimisivat hallitusohjelman esityksen mukaan suhdannetta tasaavana elementtinä.

Asumisen palvelullistumisen ja uusien asumisen ratkaisujen huomioon ottaminen korkotukijärjestelmän uudistamisessa on sekin tärkeä asia, jotta järjestelmä palvelee asukkaiden tämän päivän tarpeita laaja-alaisesti. Asuminen on yhä enemmän palvelua myös ARA-asuntokannassa.

Asumiskustannusten osalta kannatettavaa on myös se, että selvitetään rakentamisen hintaan vaikuttavia tekijöitä. Rakentaminen on kohtuuttoman kallista Suomessa, eikä tilannetta saa enää ottaa annettuna. Keväällä uutisoitu asumisen hintataso Itävallassa oli hyvä muistutus siitä, että meillä on vielä paljon tekemistä tuon asian kanssa. Yhteinen tahtotila täytyy löytää, jotta asumisesta saadaan Wienin esimerkin tavoin kilpailuetu pääkaupunkiseudun kehittämiseen.

Asumisoikeusjärjestelmän uudistaminen on myös järkevää. Asosuminen on hyvä vaihtoehto tämän päivän asuntomarkkinoille, kun kasvukeskuksiin tarvitaan kohtuuhintaisia asuntoja tavallisille palkansaajille lähelle työpaikkoja. Vakiintunutta järjestelmää kannattaa kehittää eteenpäin. Asuntosäätiöllä on yli 16 000 asumisoikeusasuntoa ja tahtotila tehdä niitä lisää.

Tarkastelin hallitusohjelmaa myös asuinalueiden kehittämisen kannalta. Asuntosäätiöhän tekee aktiivista aluekehittämistyötä. Siitä syystä on tärkeää, että hallitusohjelmaan on nostettu myös uudenlaisten liikkumispalveluiden käytön edistäminen.

Olemme mukana muun muassa Aviapolis Liikennelabra -hankkeessa, jonka tavoitteena on löytää joustavia ja ilmastonmuutosta hillitseviä liikkumisratkaisuja. Uusien palveluiden käyttöönotto tehostuu, jos myös valtion taholta kannustetaan ko. toimintaan.

Hallitusohjelman yksi tärkeimmistä tavoitteista on kuitenkin asuntopolitiikan pitkäjänteisyyden lisääminen. Kahdeksan vuoden kehittämisohjelma ja sen pohjaksi tehtävä kattava selvitys asuntopolitiikan keskeisistä kehittämiskohteista kuulostaa järkevältä. Samoin se, että viime vuonna eduskunnan hyväksymän tarkastusvaliokunnan laatima Asuntopolitiikan kehittämiskohteet -mietinnön esittämät toimenpiteet aiotaan toteuttaa.

Kaikki mainitut asiat vievät asuntosektoria eteenpäin, mutta eteenpäinmenon edellytys on, että asuntopoliittiset tavoitteet eivät jää muiden tärkeiden asioiden jalkoihin.

Esa Kankainen
Asuntosäätiö -konsernin toimitusjohtaja

Lue lisää
Vaalea ja kaareva kerrostalo
27.05.2019
Jari Riskilä
Asumistuki on tuotantotukea

Valtion asumiseen osoittamasta tuesta puhuttaessa on tapana erottaa toisistaan jyrkästi asuntojen rakentamiseen annettavat tuotantotuet ja asumismenojen kattamiseen tarkoitettu asumistuki.

Kovin moni keskustelija lähtee myös siitä, että asuntojen tarjontaa tukeva tuotantotuki on tehotonta, vääristää markkinoiden toimintaa ja on siten keskeinen syy varsinkin kasvukeskusten asuntopoliittisille haasteille, joista merkittävin on asumisen kalleus.  Samaan hengenvetoon todetaan, että asumistuki on tehokas ja muutoinkin oiva keino näihin haasteisiin vastaamisessa.

Kysymystä siitä, miten asumistuki vaikuttaa markkinoiden toimintaan, esitetään harvoin. Ei tarvitse ymmärtää markkinataloudesta, erityisesti kysynnästä ja tarjonnasta sekä niiden vaikutuksesta hyödykkeen hintaan, paljoakaan, jotta asumistuen vaikutus kysyntätukena kirkastuu. Se nostaa hintaa. Kun yhteiskunta maksaa osan asumismenoista, asukas on valmis maksamaan asunnosta enemmän kuin tilanteessa, jossa joutuisi maksamaan kaiken itse.            

Viime vuosina valtion tukemaa asuntotuotantoa ovat – ainakin valtion menojen kannalta - edustaneet ennen kaikkea sijoitusintressissä toimivien tahojen tarjoamat vapaarahoitteiset vuokra-asuntokohteet. Niiden rakentamista koskevien investointipäätösten taustalla olevien laskelmien vuokrataso perustuu valtion maksamaan asumistukeen.

Ellei asumistukea olisi, tai jos sen taso olisi olennaisesti nykyistä alhaisempi, nämä investointipäätökset olisivat jääneet tekemättä. Vuonna 2018 valtion asumistukimenot olivat yli 2,1 miljardia euroa. 

Asumistukimenot ovat viime vuosina nousseet erittäin jyrkästi ja saavuttaneet tason, jota ei voitane pitää valtiontalouden kannalta hyväksyttävänä. Erityisen sietämättömän tilanteesta tekee se, että huomattavassa osassa asuntosijoittamista harjoittavista yhtiöistä on merkittävä ulkomaalaisomistus. Iso osa yhteiskunnan asumistukena maksamista euroista valuu siten maamme rajojen ulkopuolelle.  

Tällä hetkellä pääasiallinen varsinaiseksi tuotantotueksi katsottu asumisen tukimuoto on yleishyödyllisten toimijoiden vuokra- ja asumisoikeustalojen korkotukilainoitus. Sen sisältämä tuki koostuu korkotuesta ja valtion täytetakauksesta.

Korkotuesta valtiolle aiheutuneet menot olivat viime vuonna noin 3,7 miljoonaa euroa. Tämä on alle 1,8 promillea samana aikana maksetuista asumistukimenoista! Korkotukilainoituksen turvin on viime vuosina rakennettu vuosittain noin 8500 vuokra- tai asumisoikeusasuntoa.  

Todennäköisesti ja toivottavasti asumistukiasiat nousevat esiin myös hallitusohjelmassa osana sosiaaliturvan uudistamista. Asumistukijärjestelmän uudistamista suositeltiin myös Eduskunnan tarkastusvaliokunnan yksimielisessä mietinnössä viime vuoden lopulla.

Tarvitsemme kohtuuhintaisia asuntoja lähelle työpaikkoja, jotta varmistamme erityisesti pääkaupunkiseudun kilpailukyvyn eurooppalaisilla ja globaaleilla markkinoilla. Liian korkeat asumiskustannukset on jo nyt elinkeinoelämän kehittymisen pullonkaula.

Asuntosäätiö-konserniin kuuluvan yhtiön toimitusjohtajana on pakko näin loppuun korostaa vielä sitäkin, että konsernimme toiminnassa mahdollisesti syntyvä ylijäämä käytetään kokonaisuudessaan asumisen kehittämiseen säätiön  perustajajärjestöjen linjausten mukaisesti. Euroakaan ei makseta osinkona tai muuna tuloutuksena perustajille tai muutoin konsernin ulkopuolelle.   

Asuntosäätiö on siis aidosti yleishyödyllinen toimija, jonka tahtotilana on tuottaa hyviä koteja kaikille, kohtuuhinnalla ja pitkäjänteisesti.

Jari Riskilä
Asokotien toimitusjohtaja

Lue lisää
Siivouspäivä_vaaterekki
23.05.2019
Vaatteet kiertoon

Kesällä tekee mieli keventää - myös vaatekaappia!

Onko kaappiin hautautunut vaatteita, joita ei ole tullut pidettyä aikoihin? Vai onko kaappi jo niin täynnä, ettei sieltä meinaa enää löytää tarvitsemaansa? Nyt on hyvä aika siivota ylimääräiset pois.

Käy vaatteet yksitellen läpi, jakaen ne kolmeen ryhmään:

1) Säästä. Vaatteet, jotka ovat sopivia, hyväkuntoisia ja joille on käyttöä.
2) Myy tai lahjoita. Vaatteet, joille ei ole itsellä käyttöä, mutta jotka ovat yhä hyväkuntoisia.
3) Materiaalikierrätykseen. Käyttöön kelpaamattomaksi kuluneet ja tuhraantuneet vaatteet kuuluvat materiaalikierrätykseen, ei enää edes hyväntekeväisyyteen.

Ylimääräisiä vaatteita voi myydä itse esimerkiksi siivouspäivänä pystyttämällä ulos kirpputoripöydän. Lahjoitettavat vaatteet voi toimittaa esimerkiksi Fidan tai Kierrätyskeskuksen kautta edelleen myytäväksi. Lahjoittaa voi sellaisessa kunnossa olevia vaatteita, joita voisi käyttää vielä itsekin. Rikkinäisten ja loppuun kuluneiden vaatteiden paikka on aina materiaalikierrätyksessä.

Kierrätykseen menevien vaatteiden kanssa kannattaa toimia nopeasti: Nurkissa odottavat kierrätyskassit alkavat ärsyttämään pian, ja silloin voi tehdä mieli vaan sulloa vaatteet takaisin kaappiin. Vie kierrätyskassit samalla, kun hoidat muita asioita tai tilaa noutopalvelu kotiin saman tien! Noutopalveluissa on kuitenkin yleensä vähintään viikon jono.

Kun olet saanut käytyä vaatteet läpi ja karsittua pois menevät, on ihanaa päästä laittamaan jäljelle jääneet vaatteet takaisin kaappiin. Aamuisin pukeutuminenkin on nopeampaa, kun jäljellä ovat vain ne sopivat ja hyvät!

Hyväkuntoiset vaatteet myytäväksi tai lahjoitettavaksi

Huonokuntoiset vaatteet materiaalikierrätykseen

Lue lisää
Ylioppilas_juhlat_järjestäminen
20.05.2019
Viime hetken vinkit valmistujaisjuhliin

Ylioppilasjuhlat ja valmistujaiset

Toisin kuin luullaan, juhlat eivät välttämättä vaadi isoa tilaa. Esimerkiksi ylioppilasjuhlat ja muut merkkipäivät ovat siitä helpot juhlat, että vieraat tulevat eri aikaan ja osa vain piipahtamaan. Muista, että ylioppilasjuhlat ovat lähtökohtaisesti avoin juhla eli esimerkiksi naapurit voivat poiketa ilman kutsuakin.

Ihmiset syövät yleensä enemmän suolaisia ja vähemmän makeita tarjottavia kuin helposti luulisi. Älä stressaa vaikka joka sorttia ei riittäisi jokaiselle. Pääasia että jotakin on jokaiselle. Helpointa on tarjota mahdollisimman paljon lähellä huoneenlämpöä säilyviä ruokia 

Valmistautuminen juhlaan

Kahta viikkoa ennen

  • Osta ylioppilaslakki ja äidin lyyra.
  • Pyydä tarjoilu- ja kahvinkeittoapua lähipiiristä.
  • Suunnittele tarjoilupöydän asettelu: ensimmäiseksi lautaset ja viimeiseksi lautasliinat ja aterimet.
  • Leivo pakkaseen kakkupohjat jne.
  • Hanki kattaukseen sopivat servetit ja kynttilät sekä varmista sopivat pöytäliinat.
  • Lainaa  maljakoita, astioita ja termospulloja. Voit myös käyttää osittain tai kokonaan kertakäyttöastioita, joita on nykyään saatavana myös esim. bambuisina ja biohajoavina.
  • Tee suursiivous hyvissä ajoin, mutta jätä viimeistely edelliselle päivälle.

Juhlaviikolla

  • Kaiva kaikki tuolit esille varajakkaroista, isoista jumppapalloista ja koulupöydän tuoleista alkaen. Kaikille ei tarvitse kuitenkaan riittää istumapaikkaa.
  • Katso astiat valmiiksi. Tarjoiluastioina voi käyttää myös isoja lautasia ja koristekulhoja. Kaikkien kippojen ei tarvitse sointua täydellisesti toisiinsa. Samoin kahvikuppeja voi olla useampaa eri sarjaa sekaisin. 
  • Muista varata teenjuojille teetä ja lapsille mehua. Ja erityisesti lämpimänä päivänä on hyvä olla tarjolla runsaasti esimerkiksi alkoholitonta boolia.
  • Leivo tarvittaessa lisää.
  • Varaa erillinen kukka- ja lahjapöytä tai -taso.
  • Ota kukkamaljakot esille ja tee kukkien pakkauksista purkamispiste, johon varaat myös sakset ja roskiksen. Vesipisteen on hyvä olla lähellä.
  • Siivoa pöydiltä ja tasoilta kaikki irtotavara pois, samoin eteisestä.
  • Varmista vieraskirja, johon vieraat saavat kirjoittaa tervehdyksensä muistoksi.

Edellisenä päivänä

  • Kata puhtaat asiat valmiiksi tarjoilupöytään.
  • Tarjottavat voi merkitä pienillä pöytäkorteilla, joihin voi myös merkitä mitkä tarjottavista ovat esimerkiksi laktoosittomia ja gluteenittomia.
  • Siirrä eteisestä omat takit ja kengät muihin huoneisiin. Jätä eteiseen vain yhdet nopeasti jalkaan työnnettävät kengät. Varaa paljon tyhjiä henkareita. Omat vaatteet voi ripustaa väliaikaisesti niin, että yhdessä henkarissa on useampi vaate.
  • Siivoa vessa. Varaa useampi  pyyhe sekä monta rullaa vessapaperia näkyvälle paikalle. Varmista myös, että käsisaippuaa on riittävästi.
  • Imuroi.
  • Laita juhlajuomat kylmenemään ja varaa kuohuviinilasit sivupöydälle tai tarjottimelle.  Kuohuviiniä voi juoda myös tavallisista viinilaseista tai kertakäyttöisistä kuohuviinilaseista. Varaa myös alkoholiton vaihtoehto ja merkitse se selvästi esimerkiksi tarjoamalla se erilaisista laseista. (Myös päivänsankarin on hyvä muistaa kilistellä välillä alkoholittomalla.)

Juhlapäivänä

  • Päivänsankari vastaanottaa vieraat ja mahdollinen apuväki häärii taustalla, kuten auttaa laittamalla kukat maljakkoon sekä huolehtii kahvin keitosta.
  • Täytä tarjoilupöytää sitä mukaan, kun se tyhjenee.
  • Tiskikoneeseen kannattaa juhlien aikana laittaa ensisijaisesti vain ne astiat, joita voidaan tarvita juhlien aikana uudestaan, kuten kahvikupit, -lautaset ja lusikat. Hiljaista tai toisessa huoneessa olevaa tiskikonetta voi hyvin käyttää juhlien aikanakin.
  • Käy tarkistamassa vessan siisteys juhlapäivän aikana pariin kertaan.
  • Vaikka kaikki ei menisikään kuin Strömsössä, muista että vieraat muistavat tunnelman, eivätkä odota täydellisyyttä. Nauti juhlasta!

 

Lue lisää
aviapolis_liikenne_770x580
14.05.2019
Esa Kankainen
Viestintä ja asenteet Liikennelabran haasteena

Miten kehittää palveluita, joita asiakkaat eivät vielä osaa edes haluta? Se on perin tyypillinen ongelma innovaatioiden kohdalla. Niin on myös Vantaan Aviapolis Liikennelabra –hankkeessa, jossa kehitetään yli kolmenkymmenen kumppanin kanssa tulevaisuuden liikenteen palveluita.

Hankkeessa etsitään hiljaisia, turvallisia, vähäpäästöisiä ja kustannustehokkaita liikkumisen ja kaupunkilogistiikan ratkaisuja, jotka ovat laajennettavissa myös muualle Suomeen ja kansainvälisestikin. Mekin olemme mukana oppiaksemme lisää uusista liikkumisen palveluista.

Aviapolis on Asuntosäätiölle hyvä alue kehitellä ja kokeilla tällaisia asioita, sillä hankkeen vaikutusalueella on omistuksessamme lähes 2000 asumisoikeus- ja vuokra-asuntoa.

Viime kuukausina eri toimijat ovat miettineet yhdessä erilaisia tapoja, jotta liikkuminen voisi olla mahdollisimman sujuvaa, kustannustehokasta ja vähäpäästöistä. Jopa sellaista, ettei omaa autoa välttämättä tarvittaisi lainkaan. 

Myös asukkailta on kysytty, millaisia liikkumispalveluita asukkaille tulisi tarjota, jotta he olisivat tyytyväisiä asumisen palvelutasoon. Kyselyn tulokset julkistettiin asukastilaisuudessa huhtikuun lopussa.

Kyselyn tuloksena saatiin tietää että kulkutapa valitaan erityisesti helppouden, matka-ajan ja aikatauluista riippumattomuuden mukaan sekä edullisuuden ja pysäköintimahdollisuuksien ehdoilla. Ei kovin yllättäviä tuloksia, mutta vahvistivat näkemyksiä palvelun tarjoamisen perusedellytyksistä.

Täytenä yllätyksenä ei tullut myöskään se, että ihmiset tietävät kovin vähän uudenlaisista liikkumisen palvelumuodoista kuten autojen vertaisvuokrauksesta, yhteiskäyttöautoista, kimppatakseista, kimppakyytien sopimuspalveluista tai liikkumispalvelupaketeista. Tutumpia sen sijaan olivat perinteinen vuokra-auton käyttö ja myös viime vuosina yleistyneet kaupunkipyörät.

Tietämättömyys on suuri haaste Aviapolis Liikennelabra –hankkeen etenemiselle. Asuntosäätiö pyrkii viestimään asioista omilla kanavillaan kuten varmasti muutkin mukana olevat tahot. Kun asiat tulevat esiin monelta taholta, ne alkavat tuntua pikku hiljaa tutuilta.

Suurempi haaste on varmasti saada muutettua ihmisten asenteita niin paljon, että uusia palveluita myös kokeillaan. Erityisesti autoon liittyvät asenteet ovat vahvoja ja tunteita herättäviä. Kaikki henkilöautoilun vaihtoehtomallit koetaan heti uhaksi yksityisautoilulle ja jopa ihmisen valinnan vapaudelle.

Siitähän Liikennelabrassa ei todellakaan ole kyse, vaan päinvastoin valinnan vapauden kasvattamisesta. Pyrkimyksenä on löytää henkilöautoilun rinnalle liikkumisvaihtoehtoja, jotka mahdollistaisivat joustavan liikkumisen paikasta toiseen ja tekisivät ihmisten arjesta helpompaa.

Ei tietenkään ole huono asia ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta, jos ja kun saadaan vähennettyä henkilöautoilun määrää. Haluamme olla edistämässä myös sen tyyppistä toimintaa, mutta ei pakolla vaan vaihtoehtoja tarjoamalla.

Toukokuun 20. päivä kerrotaan Aviapolis Liikennelabra -hankkeen tuloksista. Asian eteenpäin vieminen totta kai vielä tulosten julkistamisen jälkeen, sillä näissä asioissa ollaan vasta alkutaipaleella.

Esa Kankainen
Asuntosäätiö-konsernin toimitusjohtaja

Lue lisää
Olohuone
06.05.2019
Jari Riskilä
Vapaarahoitteinen tuotanto ei riitä

Miksi Helsinki ei ota oppia halpojen asuntojen reseptin löytäneestä Wienistä, kysyttiin Helsingin Sanomien artikkelissa ja vastaajina oli kolme asiantuntijaa. Tartun ensimmäisen haastateltavan eli  Aalto-yliopiston kaupunkitalouden apulaisprofessori Tuukka Saarimaan esiin nostamaan ajatukseen, että hinta laskee kun vapaarahoitteista asuntotuotantoa tehdään todella paljon nykyistä enemmän.

Kaunis ajatus ja sellaiseksi se jää, koska markkinatalous ei toimi siten, että tuotantoa syntyisi riittävästi laskemaan asumisen hintaa. On ihan selvä asia, että vaikka rakentamisen sääntelyä purettaisiin, hintahyöty ei tule näkymään kuluttajille ainakaan riittävästi.

Mikään vapaarahoitteisen tuotannon tekijätaho ei jätä käyttämättä tilinteon paikkaa. Se on luonnollista, koska taloudellisen hyödyn maksimointi on näiden yritysten perustehtävä. Siksi asuntoja tehdään juuri niin paljon, että niistä saadaan maksimaalinen tuotto, mutta ei riittävästi, jotta hinnat laskisivat.

On ihan turha kuvitella, että vapaarahoitteinen asuntotuotanto helpottaisi asumisen hintaongelmaa. Tarvitaan siis ARA-tuotantoa, jossa asumisen kustannukset määräytyvät omakustannusperiaatteella ja tuottajayhtiöt ovat voitonjakorajoitteisia.

Kun tuotetaan riittävästi ARA-asuntoja, poistuu myös se Saarimaan esittämä tasa-arvoon liittyvä  argumentti, ettei ko. asuntoja riitä kaikille halukkaille. Wienin esimerkki osoittaa, että kun on tehty poliittinen päätös, joka edellyttää huomattavaa kohtuuhintaisten  asuntojen tuotantoa, niitä riittää myös keskituloisille hakijoille.

ARA-asuntojen etuna on myös se, että niiden myötä varmistetaan asumisen kohtuuhintaisuus vuosikymmeniä eteenpäin. Se lisää asukkaiden taloudellista turvallisuutta sekä yhteiskunnallista vakautta ja ketteryyttä. Kun asuntoa on helpompi vaihtaa, myös työn perässä on helpompi muuttaa.

Asumisoikeusasuntojen kohdalla  ikuiset rajoitukset säätelevät asumisen hintaa hamaan tulevaisuuteen. Asoasunnot ovat myös erinomainen monipuolisen asuntotuotannon täsmäase alueille, joille ei voida rakentaa enempää vuokra-asuntoja, mutta joille ei vähäisen  tuoton vuoksi synny myöskään vapaarahoitteista tuotantoa. Tällaisia alueita löytyy kaikista suurimmista kaupungeistamme, erityisesti Helsingistä.

Viikonloppuna uutisoitiin Helsingin Uutisissa siitä, kuinka tavalliset helsinkiläiset ovat omistusasuntojen nousevien hintojen kanssa ahdingossa. Vanhojen asuntojen kauppa on hintojen nousun johdosta supistunut. Kevään aikana on uutisoitu myös vapaarahoitteisen asuntotuotannon hiipumisesta. Vapaarahoitteisten asuntojen osalta markkinat toimivat näin. Ehkä vihdoin pitäisi ymmärtää, että kohtuuhintaista asumista saadaan aikaan vain tekemällä päätöksiä, jotka vahvistavat voittoa tavoittelemattomien toimijoiden mahdollisuutta rakentaa uusia asuntoja.

Wienin esimerkki osoittaa, että valtion tukema asuntotuotanto on erinomainen kilpailuvaltti kasvavalle kaupunkiseudulle. Varsinkin Helsingissä kannattaisi ehdottomasti ottaa oppia Wienin esimerkistä.

Jari Riskilä
Asokotien toimitusjohtaja

Lue lisää
Olohuone
24.04.2019
Esa Kankainen
Ihmiset kaipaavat pysyvyyttä

Ympäröivä maailma tuntuu muuttuvan yhä kiihtyvällä vauhdilla ja se aiheuttaa epävarmuutta kaiken ikäisissä ihmisissä niin kodeissa kuin myös työpaikoilla. Monet ihmiset kuitenkin kaipaavat pysyvyyttä elämäänsä.

Myös Asuntosäätiön vastikään julkaistussa asiakastyytyväisyystutkimuksessa nousi esiin, että ihmiset arvostavat pysyvyyttä ja turvallisuutta asumisessa. Asukkaat pitivät yhtenä tärkeimpänä Asuntosäätiön onnistumisena, että tarjoamme asukkaille riskitöntä asumista, jonka myötä asuntoon voi huoletta luoda pysyvän kodin.

Innolinkin toteuttamassa tutkimuksessa haastateltiin puhelimitse yhteensä 1001 asumisoikeus- ja 201 vuokra-asukasta.

Jopa 91 % vastanneista asumisoikeusasukkaista ja 90 % vuokra-asukkaista arvioi nykyistä asuntoaan melko tai erittäin hyvin onnistuneeksi asunnon kodilta tuntumisen, elämäntilanteeseen sopivuuden sekä riskittömyyden näkökulmista. Tulos on toimintamme kannalta arvokas asia ja osoittaa meille, että tekemämme työ ei ole mennyt hukkaan.

Tulokset kannustavat meitä myös jatkamaan sillä asiakaspalvelustrategialla, jolla olemme vieneet asioita eteenpäin jo parisen vuotta. Juuri tuon valitun strategian kannalta on hienoa, että tulokset ovat parantuneet viimeisen vuoden aikana erityisesti asumisoikeusasukkaiden osalta. Vuokra-asukkaiden arviot toiminnastamme ovat olleet todella positiiviset jo pidempään.

Selvää on, ettei laakereille pidä jäädä lepäämään. Meillä onkin käynnistymässä mittava peruskorjaustoiminta, jonka myötä saamme vastattua asukkaiden toiveisiin asunnoissa tehtävistä remonteista. Tavoitteenamme on tulevina vuosina peruskorjata noin 50 kohdetta vuodessa.

Samoin kehitämme parhaillaan asukasviestintää niin sähköisten kanavien kuin myös perinteisten asukasviestinnän kanavien osalta. Olemme myös palkkaamassa korjausrakentamisen viestintään osaajaa, jotta varmistamme tiedonkulun yhtiön ja asukkaiden välillä.

Tutkimuksessa todettiin, että vaikka viestintämme on parantunut, siinä on yhä parantamisen varaa. Asukkaat kaipaavat säännöllistä tiedonkulkua ja lisää läpinäkyvyyttä muun muassa asumisen kustannusten esittämiseen. Viestintä on siinäkin keskeisessä roolissa.

Asiat eivät edisty, jos niihin ei resursoida riittävästi. Olemme parhaillaan rekrytoimassa uusia ammattilaisia korjausrakentamisen tiimiin, jotta prosessi saadaan tehokkaasti omaan haltuun. Samoin olemme lisäämässä asukashallinnon resursseja. Asukashallinto on osa asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia, mutta myös jälkimarkkinointia, joka varmistaa, että meillä on jatkossakin matalat asukasvaihtuvuusluvut ja asuntojen korkeat käyttöasteet.

Uskoisin, että positiiviset asiakastyytyväisyysluvut heijastuvat myös rekrytointeihin. Työntekijöitä on helpompi houkutella mukaan kehittämään toimintaa, joka näyttäytyy asiakkaille positiivisena. Ja innostuneet työntekijät puolestaan haluavat kehittää toimintaa entistä paremmaksi.

Myös työntekijöillemme on tärkeää, että tavoitteenamme on luoda asukkaille asumisen laatua parantavia elementtejä arkeen. Ihmisillä on halu olla mukana tekemässä merkityksellistä työtä yhteiseksi hyväksi.

Yksi kiinteistöpäälliköistämme kertoi taannoin Kotimaisema-lehdessä kuinka tärkeää on että myös työmme taloudelliset tulokset hyödyttävät nimenomaan asukkaita. Siinä kommentissa tuli hyvin ilmi yksi meidän arvoistamme eli oikeudenmukaisuus. Asuntosäätiö ei jaa osinkoja toiminnastaan, vaan kaikki mahdollinen tulo käytetään toiminnan kehittämiseen.

Sellaisessa toiminnassa on mielellään mukana niin asukkaana kuin työntekijänä. Ja sen avulla pystymme luomaan pysyvyyden tunnetta asumiseen jatkossakin.


Esa Kankainen
Asuntosäätiö-konsernin toimitusjohtaja
Lue lisää
Kevatsiivous_kotona_ja_parvekkeella
05.04.2019
Kevätsiivous kotona ja parvekkeella
Kevään ja valon tullessa kaikki näyttää helposti vähän nuhjuiselta. Kevätsiivouksessa pienikin tekeminen palkitsee ja pääset nauttimaan kättesi jäljestä.

Talvivaatteet

Talvitakit ja villaneuleet kannatta pestä ennen kuin ne pakkaa talviteloille. Muovilaatikoiden lisäksi käteviä säilytykseen ovat jättikokoiset minigrip-pussit, jolloin neuleet pysyvät suojassa tuholaisilta paremmin. Punaseetrin lastut karkottavat koita ja niitä voi pistää esimerkiksi talvitakkien taskuun säilytyksen ajaksi.

Tämä on myös hyvä hetki käydä vaatteet läpi ja laittaa turhat kiertoon. Toisaalta jos samalla huomaat puutteita kesävaatteissa, kerkiät hankkimaan kesävaatteita vielä rauhassa ennen lomia.

Ikkunat

Ikkunoiden pesu ei ole ollenkaan niin kamalaa kuin ajatellaan! Jos urakka tuntuu ylivoimaiselta kerralla, pilko se osiin ja pese eri huoneiden ikkunat eri päivinä. Aloita siitä huoneesta, jonka ikkunan likaisuus häiritsee eniten. Ja jos jonkin huoneen ikkunat jäävätkin sitten pesemättä, ei sekään haittaa.

Eniten likaantuu ulkolasi, toiseksi eniten sisälasi. Joka kerta laseja ei ole pakko pestä ikkunan sisältä, vaan voit välillä pestä vain likaisimmat pinnat.  Tosin ikkunoita pestessä nälkä kasvaa helposti syödessä: ”No jos nyt kuitenkin pesen vielä tuonkin lasin…”

Puolipilvinen sää on paras sää ikkunoiden pesuun, sillä silloin aurinko ei kuivata laseja kesken pesun. Pese ensiksi ikkunoiden puitteet ja vasta sitten itse ikkuna. Pesuaineeksi riittää muutama tippa astianpesuainetta  ämpäriin. Raidat voi välttää pyyhkimällä lasit sanomalehdellä pesun jälkeen. Vaihda likainen vesi tarpeeksi usein.

Muista myös sälekaihtimien pyyhkiminen. Sulje kaihtimet ja pyyhi molemmin puolin nihkeällä liinalla tai imuroi pölysuuttimella.

Huonekasvit

Kun ulkona ei vielä viherrä, on hyvä hetki keskittyä sisäkasveihin. Mullanvaihto kuulostaa työläältä, mutta palkitsee parempi kuntoisina kasveina. Mullanvaihto onnistuu kätevästi esimerkiksi kylpyhuoneen lattialla, jonne voit asetella avonaisia sanomanlehtiä alustaksi. Mullanvaihdon jälkeen voit kääräistä sanomalehdet multineen biojätepussiin, ne kun kelpaavat biojätteeseen. Jos lattiallekin on tullut vähän multaa, sen voi suihkuttaa pois.

Nyt on myös hyvä hetki laittaa pääsiäisruoho kasvamaan!

Parveke & terassi

Tekisikö mieli vaan rynnätä ostamaan kukkia parvekkeelle? Malta hetki. Jos olet varastoinut parvekkeelle ylimääräistä tavaraa talven ajaksi, vie ne aluksi paikoilleen häkkivarastoon/ pyöräkellariin. Jos parvekkeen lattian viitsii imuroida tai lakaista, on siihen mukavampi laittaa matto.  

Ulkokalusteet voi pyyhkiä märällä rätillä. Jos pehmusteissa on irrotettavat päälliset, ne voi pestä. Jos pehmusteet ovat helposti irrotettavia, niitä voi säilyttää sisällä, vaikka parvekkeen oven vieressä korissa. Tällä tavalla peffan alle saa aina napattua lämpimän pehmusteen sen sijaan, että pehmuste on yhtä viileä kuin ulkoilma. Parvekkeella myös kaikenlaiset viltit ovat arvossaan!

Ulkokalusteet voivat myös olla parhaat päivänsä nähneitä sisäkalusteita, joille antaa näin lisäaikaa ennen kuin niistä joutuu lopullisesti luopumaan. Parvekkeella voi sisustaa yhtä luovasti kuin sisälläkin, eikä siellä ole mikään pakko olla pientä pöytää ja kahta tuolia, jos et niitä sinne kaipaa.

Jos haluat laittaa ulos kukkia, keväällä kannattaa ostaa lajeja jotka kestävät pientä yöpakkastakin, kuten ruukkunarsisseja ja orvokkeja. Voit täydentää niitä muilla kesäkukilla myöhemmin.

Pst. Kevätsiivoukseen löydät Helsingissä välineitä Asoliiteristä, josta voit vuokrata esimerkiksi ikkunapesurin tai ostaa multaa ja kukkasipuleita.

Lue lisää
Valkoinen kerrostalo vihreä nurmikko
31.03.2019
Esa Kankainen
Asumisen hinta vaikuttaa myös hoivapalveluihin

Jos asuminen olisi edullisempaa pääkaupunkiseudulla, olisiko vanhusten hoivapalveluita helpompi järjestää? Kuulostaa ehkä kaukaa haetulta, mutta noilla kahdella asialla on yhteys. Hoivatyöpaikoissa kärsitään hoitajapulasta ja hoitajat kärsivät kohtuuhintaisten asuntojen pulasta.

Hoitajien peruspalkka on keskimäärin noin parituhatta euroa kuussa. Verojen jälkeen käteen jää noin 1700 euroa. Jos hoitaja asuu yksin vuokralla Helsingissä, hän joutuu todennäköisesti maksamaan asumisestaan 700 – 1000 euroa, johon toki saa jonkin verran asumistukea.

Asuminen vie melkoisen määrän rahaa pieni- ja keskituloisen työntekijän käteen jäävästä tulosta. Ei ihme, jos muualla Suomessa työntekijä miettii, kannattaako muuttaa työn perässä pääkaupunkiseudulle. Varsinkin perheelliselle on korkea kynnys lähteä, jos kohtuuhintaisen asunnon saaminen tarkoittaa tunnin työmatkaa suuntaansa. Asuntopulassa on kysymys myös perheiden hyvinvoinnista.

Helsinkiin pitäisi väestöennusteen mukaan muuttaa vuoteen 2050 mennessä noin 190 000 uutta asukasta. Pelottava määrä, kun ajatellaan, mistä näille uusille ihmisille saadaan asunnot ja mihin hintaan. Vuoteen 2040 mennessä myös yli 65-vuotiaiden määrän on ennustettu kasvavan yli 50 prosenttia eli hoitajien tarvekin lisääntyy kovaa vauhtia.

Mikä onkaan todellisuus rakentamisen markkinoilla juuri nyt. Viime syksystä lähtien on uutisoitu, että rakentamisen aloitukset hiipuvat. Puhutaan siis vapaarahoitteisesta asuntotuotannosta.

Tuotanto hiipuu, koska markkinat toimivat omien lainalaisuuksiensa mukaan. Siksi tarvitaan valtion panostusta, jotta saadaan aikaan riittävästi asuntoja hillitsemään asumisen kustannusten nousua. Vain riittävä tarjonta kysyntään nähden pitää hinnat kurissa.

Valtion tulisi lisätä merkittävästi korkotukivaltuuksia tavallisten vuokra-asuntojen ja asumisoikeusasuntojen tuotantoon. Tälle vuodelle varatuista valtuuksista suurin osa menee erityisryhmien asuntotuotantoon. Sitäkin totta kai tarvitaan, mutta valtuuksia pitäisi olla vähintään yhtä paljon tavalliselle asuntotuotannolle.

Myös käynnistysavustukset ovat erinomainen keino lisätä ARA-tuotantoa. Käynnistysavustusten avulla Asuntosäätiö toteutti takavuosina asuntoja, joissa oli noin kaksi euroa neliöltä edullisemmat vuokrat kuin ilman avustuksia toteutetuissa asunnoissa eli avustukset vaikuttivat suoraan asumisen hintaan.

Valtion tuella rakennutetut vuokra- ja asumisoikeusasunnot ovat ARAn joulukuisen selvityksen mukaan noin kolmanneksen halvempia kuin vapaarahoitteiset vuokra-asunnot. ARA-vuokrien ja -vastikkeiden hinta perustuu omakustannusperiaatteeseen ja siihen, että asuntoja tuottavat yhtiöt ovat voitonjakorajoitteisia.

Kolmanneksen halvempi hinta tarkoittaa myös pienempiä asumis- ja toimeentulotukimenoja, joita nyt maksetaan verovaroista noin 2,3 miljardia euroa vuodessa. Kymmenessä vuodessa summa on jo 23 miljardia. Tuossakin painava syy toteuttaa ARA-tuotantoa nykyistä enemmän.

Asumisen hinta vaikuttaa monella tavalla ihmisten arkeen ja yhteiskunnan toimintaan. Vaaliteemaksi asuminen ei nouse näköjään näissäkään vaaleissa, mutta toivottavasti uuteen hallitukseen saadaan asumiseen keskittyvä ministeri, joka sisäistää asuntotuotannon ydinongelmat.

Valtion tukijärjestelmät, erityisesti pitkä korkotukijärjestelmä kaipaa kehittämistä, jotta ARA-asuntojen rakennuttaminen olisi kannattavampaa. En tarkoita kannattavuudella yhtiön saamia voittoja, vaan sitä että vuokrat- ja vastikkeet ovat asukkaille tulevaisuudessakin kohtuuhintaisia ja että kiinteistöt saadaan pidettyä kunnossa myös tulevaisuuden ilmastohaasteet huomioiden.

Pitkä korkotuki takaa asuntojen pysymisen pitkään pieni- ja keskituloisten asukkaiden koteina ja siksi sen kehittämiseen kannattaa käyttää resursseja. Sen avulla pystytään tuottamaan juuri niitä kohtuuhintaisia vuokra- ja asumisoikeusasuntoja, joita pääkaupunkiseudulla tarvitaan nyt ja pitkälle tulevaisuudessa.

Esa Kankainen
Asuntosäätiö-konsernin toimitusjohtaja

Lue lisää
keimolankaarre 9
27.03.2019
Jari Riskilä
Asumisoikeusasumisen suosio kovassa kasvussa

Helsingin Uutiset kertoi taannoin, että asumisoikeusasunnoilla oli viime vuonna koko maassa noin 15 000 hakijaa eli 32 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Uutinen oli helppo uskoa, sillä hakijoiden määrien lisääntyminen nousu näkyi myös meillä Asokodeilla.

Pääkaupunkiseudulla hakijamäärät ovat kasvaneet vielä reippaammin. Asokodeillakin erityisesti helsinkiläiset kohteet ovat erittäin kysyttyjä, sillä muiden asumismuotojen tavoin  asoasumisessakin sijainti vaikuttaa kysyntään merkittävästi. Onneksi yhtiömme asunnot  pärjäävät tässä sijaintikisassa hyvin.

Myöskään asumiskustannukset huomioiden ei ole mikään ihme, että asoasuntojen suosio kasvaa. ARAn joulukuussa julkaiseman asuntomarkkinakatsauksen mukaan käyttövastikkeet nousivat koko maassa viime vuoden aikana keskimäärin vain 0,3 %, Asokodeilla vielä vähemmän eli 0,25 %. Vapaarahoitteisissa vuokra-asunnoissa vuokraa korotettiin Tilastokeskuksen mukaan viime vuonna keskimäärin 1,4 %.

Pääkaupunkiseudulla vapaarahoitteiset vuokrat olivat ARAn tilastojen mukaan keskimäärin  29 % kalliimpia kuin asoasuntojen käyttövastikkeet.  Vastikkeet olivat myös halvempia kuin ARA-asuntojen vuokrat kaikissa muissa vertailukaupungeissa paitsi Kuopiossa, jossa ne olivat 1 % kalliimpia. Vantaalla, Helsingin seudun kehyskunnissa ja Oulussa käyttövastikkeet olivat noin 10 % edullisempia kuin ARA-vuokrat.

ARAn selvityksessä todettiin myös, että asoasuntojen vaihtuvuus on pienentynyt jo viisi vuotta peräkkäin. Kaikissa asumisoikeusasunnoissa vaihtuvuus oli vuoden vaihteessa 19,4 %. Meillä Asokodeilla asukasvaihtuvuus on niinkin pieni kuin 16 %. Pieni vaihtuvuus kertoo asumismuodon suosiosta muihin asumisvaihtoehtoihin verrattuna.

Viime vuonna maahamme valmistui 1 800 asumisoikeusasuntoa, mikä on 20 % kaikista valmistuneista ARA-asunnoista. Asoasuntoja rakennettiin pääasiassa pääkaupunkiseudulle, jolla sijaitsee 45 % kaikista asoasunnoista. 

Asumisoikeusasuntojen kysyntä on ARAn selvityksenkin mukaan kovinta Helsingissä, jossa asoasuntojen markkinatilanne määritellään kireäksi. Tämä ei ihmetytä, kun tietää missä hinnoissa omistusasunnot ja vapaarahoitteiset vuokra-asunnot alueella ovat. Sen sijaan ihmetyttää se, miksi kaupunki ei osoita tontteja nykyistä runsaammin  juuri asumisoikeusasuntojen tuottamiseen, sillä asoärjestelmä on kuin täsmäase vallitsevaan kohtuuhintaisten asuntojen pulaan.

Asoasunnot ovat erinomainen asuntopoliittikan väline erityisesti siksi, että asoasuntoihin kohdistuvat ARA-rajoitukset ovat pysyviä. Toisin kuin määräaikaisten rajoitusten alaiset valtion tukemat vuokra-asunnot, Asoasunnot ovat siten pysyvästi hintasäänneltyjä, eli niiden kohtuuhintaisuus on taattu hamaan tulevaisuuteen.        

Asumisoikeusasumisen etuna on, että asumisoikeuden saa suhteellisen pienellä pääomalla verrattuna omistusasumiseen, eli myös pienituloisella  työntekijällä on varaa hankkia tarpeidensa mukainen pysyvä asunto läheltä työpaikkaa ja palveluita. Asunnon hankinta on myös täysin riskitön asukkaalle, sillä hän pääsee asunnosta eroon viimeistään kolmen kuukauden kuluttua irtisanomisesta ja saa asumisoikeusmaksun takaisin indeksillä tarkistettuna.

Yhtiö myös pitää huolta taloista ja asunnoista ammattimaisesti, ja vastikkeiden tasausjärjestelmän ansiosta isotkaan korjaustoimet eivät nosta vastikkeita yllättäen. Asuminen on siis edullisuuden lisäksi helppoa ja turvallista.

Välillä kuulee osin kummallistakin kritiikkiä asumisoikeusjärjestelmää kohtaan. Tekeekin mieli kysyä, ovatko Suomen yli 47 000 asoasunnossa asuvat yli 100 000 asukasta väärässä, kun pitävät niin hanakasti kiinni nykyisistä asunnoistaan, tai perustuuko hakijamäärien ripeä kasvu hakijoiden väärinymmärrykseen. Eivät ole, eikä perustu. Asoasuntoja tarvittaisiin vaan reilusti lisää, jotta yhä useampi asukas voisi päästä kiinni tähän tutkitusti edulliseen ja turvalliseen asumismuotoon.

Jari Riskilä
Asokotien toimitusjohtaja

 

Lue lisää
Internetresoluutio72
12.03.2019
Esa Kankainen
MAL-sopimukset hyödyttävät koko yhteiskuntaa

MAL-sopimuksia on laadittu vuodesta 2010 lähtien hallituskausittain Helsingin, Turun, Tampereen ja Oulun kaupunkiseuduille. Asuntosäätiön kaltaiselle toimijalle MAL-sopimukset ovat tärkeä asia. Sopimusten piirissä on yhteensä 43 kuntaa. Ympäristö- ja liikenneministeriöiden mukaan sovitut asuntotuotannon ja liikennejärjestelmän kehittämisen toimenpiteet ovat toteutuneet hyvin.

MAL-tavoitteisiin kuuluu muun muassa, että kunnat sitoutuvat huolehtimaan uusien ja olemassa olevien asuinalueiden sosiaalisesta kestävyydestä. Tavoitteena on, että erilaisten väestöryhmien asumistarpeisiin tarjotaan kohtuuhintaisia asuntoja eli juuri niitä tuotantotuella toteutettuja asumisoikeus-, vuokra- ja hitas-asuntoja, joita Asuntosäätiö tarjoaa.

Kertasin taannoin henkilöstötilaisuudessa konsernimme onnistumislukuja viime vuodelta. 31 toimintapaikkakunnalla sijaitsevien yli 17 000 asuntomme käyttöaste on 98 % ja asukasvaihtuvuus vain 16,4 %. Nuo luvut kertovat henkilöstön hyvästä työsuorituksesta, mutta myös siitä että MAL-tavoitteiden mukaisilla ARA-asunnoilla on kova kysyntä.

Kysyntään vaikuttaa ratkaisevasti myös asumisen kustannukset. Keskivastike asumisoikeusasunnoissamme on pääkaupunkiseudulla 13,11 e/kk/m2 ja vuokra-asunnoissa 15,23 €/m2/kk. Pääkaupunkiseudun hintatasolla nuo hinnat voi luokitella kohtuuhintaisiksi.

ARA-tuotannon hintaa selittää ainakin osaltaan vuokrien ja vastikkeiden omakustannusperiaate ja yhtiöiden voitonjakorajoitteisuus. Asuntosäätiö ei tee bisnestä tuotannollaan, vaan tavoitteena on tarjota hyviä koteja kaikille. Perustajajäsenet linjasivat jo vuonna 1951, ettei säätiö tulouta toiminnasta osinkoja, vaan kaikki mahdollinen tulo käytetään toiminnan kehittämiseen.

Tuon toimintaperiaatteen turvin pystymme tuottamaan asunnot kohtuuhintaisiksi ja ylläpitämään kiinteistöt vastuullisesti sekä kehittämään niitä muun muassa ympäristövaateiden ja asukkaiden tarpeiden mukaan.

ARA-asunnot ovat myös yhteiskuntataloudellisia. Valtio ei joudu verovaroin panostamaan tuotantotukiin lainkaan, vaan rahoitus tapahtuu Valtion asuntorahaston kautta. Varat rahastoon kertyvät vuokrissa ja vastikkeissa maksetuista pääomakuluista. Tuotantotuki on myös käytännössä riskitön valtiolle, sillä taloja tehdään nykyisin vain sellaisille alueille, joilla kysynnän tiedetään olevan kova tulevaisuudessakin.

ARA-asuntojen kautta saadaan aikaan esimerkiksi Helsingissä kolmanneksen edullisempia vuokria vapaarahoitteiseen tuotantoon nähden eli vuokria, joihin tavallisilla työntekijöillä on varaa. Siten turvataan myös seudun elinkeinoelämän kilpailukyky ja toimintaedellytykset, mikä sekin kuuluu mainittuihin tavoitteisiin.

Vielä yksi MAL-tavoite sopii erittäin hyvin Asuntosäätiön toimintaan eli huolehtiminen asuinalueiden viihtyisyydestä ja luonnonläheisyydestä seudun vetovoimatekijänä.

Asuntosäätiö perustettiin aikoinaan tekemään Tapiolan puutarhakaupunkia. Aluekehittäminen on siten ollut alusta lähtien tärkeä osa toimintaamme. Asuinalueilla on suuri vaikutus asukkaiden hyvinvointiin ja uskomme merkityksen vain korostuvan tulevaisuudessa, kun työelämän rakenteet muuttuvat ja esimerkiksi etätyön tekeminen lisääntyy.

MAL-sopimukset ovat kaiken kaikkiaan erinomainen asia niin asukkaiden, Asuntosäätiön kaltaisen ARA-toimijan kuin myös yhteiskunnan kokonaisedun kannalta. On positiivista, että asia on laajasti ymmärretty ja sopimusten toimenpiteet hyvin toteutettu. Ne luovat osaltaan alalle myös kaivattua pitkäjänteisyyttä.

Esa Kankainen
Asuntosäätiö-konsernin toimitusjohtaja

 

Lue lisää
Havainnekuva Jätkäsaareen suunnitteilla olevasta uudiskohteesta
06.03.2019
Jari Riskilä
Jätkäsaaren palvelukorttelit luovat tasavertaisuutta

Helsingin kaupunkiympäristölautakunta päätti varata Jätkäsaaren ns. palvelukorttelit konsortiolle, jossa Asuntosäätiön Asumisoikeus Oy on mukana yhtenä viidestä rakennuttajakumppanista. Korttelilla on hyvä mahdollisuus nousta kaupunkikehityksen mallihankkeeksi.

Palvelukortteleita koskevan konseptisuunnitelman, ”Jätkän Messin”, idea on loistava sekä asukkaiden että laajemmin kaupungin kehittämisen kannalta katsottuna. Asukkaat saavat muun muassa käyttöönsä kylätalon, jonka tavoitteena on ennen kaikkea yhteisöllisyyden vahvistaminen sekä monipuolisten palveluiden ja aktiviteettien saattaminen helposti asukkaiden ulottuville.

Uudenlaisena palveluna alueelle on tulossa myös ammattimaisesti hoidettu kaupunkiviljelytila. Kaupunkiasumisen ei tarvitse olla jotain ihan muuta kuin asuminen maalla, vaan se voi olla sekä että.

Kortteleissa pyritään kehittämään myös kaupunkiliikkumista uudelle tasolle. Suunnitteilla on Suomen edistyksellisin liikkumisen palvelukokonaisuus, joka yhdistää kevyen liikenteen, julkisen liikenteen, logistiikan ja autoilun. Turvalliset ja esteettömät kevyen liikenteen väylät, kaupunkipyörät ja pyörävuokraus sekä pyörien huoltopalvelut ja itsehuoltotilat ovat konseptin keskeisiä liikkumiseen liittyviä elementtejä. Autoilussa suositaan yhteiskäyttö- ja sähköautoilua. Tämäntyyppisiä asioita olemme kehittämässä myös Aviapolis Liikennelabra -hankkeessa.

Jätkän Messiin tulee lähes kaikkia asumismuotoja, sillä Asokotien asumisoikeusasuntojen lisäksi on A-Kruunu toteuttamassa ARA-vuokra-asuntoja, NAL Asunnot nuorisoasuntoja, YIT vapaarahoitteisia omistusasuntoja sekä Saraco hitas-asuntoja ryhmärakennuttamisen periaatteella.

Toteuttamalla kortteleihin monipuolisia asumismuotoja annetaan erilaisille ihmisille mahdollisuus asua hyvillä paikoilla uudistuvan kaupungin ytimessä. Niin pitää ollakin. Erityisen hyvä idea on kortteliin toteutettava yhteinen kylätalo, jonne saadaan luotua asukkaille luonteva kohtaamispaikka kahviloineen ja kokoontumistiloineen.

Tarvitsemme asumiseen ja siihen liittyviin ratkaisuihin väestöä sekoittavia elementtejä, koska ainakaan Suomen kaltaisella pienellä maalla ei ole varaa jakautua väestönosiin, joiden olosuhteet poikkeavat jyrkästi toisistaan. Jätkän Messin kaltaisten hankkeiden avulla pystymme pitämään yllä yhteiskuntaa, jossa annetaan kaikille väestöryhmille mahdollisimman tasavertaiset mahdollisuudet. Siitä ei pidä tinkiä, sillä tasavertaisuuden ja oikeudenmukaisuuden idean kautta olemme saavuttaneet sen, missä nyt olemme.

Asuminen on yksi tärkeimpiä keinoja ylläpitää tasavertaisuuden mallia. Siksi tarvitaan sekä monipuolisia asuinalueita että kohtuuhintaista asuntotuotantoa.

Asuntosäätiölle Jätkän Messi on jo toinen yhteisöllistä asumista tukeva hanke Jätkäsaaressa. Olimme mukana myös Sukupolvienkorttelin rakennuttamisessa. Siihen kortteliin toteutettiin kohtuuhintaisia Hitas-asuntoja.

On hyvä, että nyt alueelle saadaan lisää myös asumisoikeusasuntojamme. Asojärjestelmän etuna on, että kynnys asukkaan tilantarvetta vastaavan asunnon hankkimiseen on huomattavasti matalampi kuin omistusasumisessa. Sillä on merkitystä erityisesti nuorille lapsiperheille.

Jätkän Messin kaltaisissa hankkeissa haluamme olla jatkossakin mukana. Asumisen pitää tänä päivänä sijoittua keskelle palveluita ja hyviä liikenneyhteyksiä sekä palvella asukkaita monipuolisesti – ja tasavertaisesti.

Jari Riskilä
Asokotien toimitusjohtaja

Lue lisää