Asuntosäätiön toimitusjohtaja Esa Kankainen
27.02.2019
Esa Kankainen
Asuntorahaston rahat käytettävä asuntotuotantoon

Olen jo aiemmin blogissani tuonut esiin, että valtion tulisi toimia pitkäjänteisesti, jotta kohtuuhintaista asuntotuotantoa saadaan liikkeelle. Viime perjantaina hallituksen tekemä päätös käyttää valtion asuntorahaston (VAR) varoista 73 miljoonaa euroa muuhun tarkoitukseen on käsittämättömän lyhytnäköinen ratkaisu.

Varojen käyttö asumiseen on erityisen tarpeellista juuri nyt, kun asuntotuotanto osoittaa hiipumisen merkkejä ja rakentamisen aloitukset vähentyneet. Kohtuuhintaisten asuntojen tarve ei sen sijaan ole mihinkään hävinnyt. Niitä pitää tuottaa jatkuvasti, eikä sitä tuotantoa saa vaarantaa tällaisilla päätöksillä.

Jos tuotantoa jää lähtemättä liikkeelle, se vaikuttaa pitkälle tulevaisuuteen. Vuoden 2008 talouskriisin jälkeistä asuntotuotannon romahdusta ja asuntopulaa paikataan vieläkin. ARA-tuotannon määrä on kysyntään nähden vieläkin riittämätöntä. Uusia tuotantoa jarruttavia tekijöitä ei todellakaan tarvittaisi.

Vähäiset aloitukset johtuvat tällä hetkellä ennen muuta tonttien puutteesta, kaavamääräysten, normien ja säädösten aiheuttamasta rakentamisen kalleudesta sekä toimintaa sitovien rajoitusten suuresta määrästä. Valtion tukemassa asuntotuotannossa tuen määrä on tällä hetkellä olematon, ja jos asuntorahaston rahoja käytettäisiin enemmän tuotannon tukemiseen, kohteita saataisiin runsaammin liikkeelle.

Toivottavasti eduskunta ei hyväksy päätöstä, joka kaiken lisäksi on eduskunnan tarkastusvaliokunnan laatiman mietinnön vastainen. Siinä nimenomaan esitetään, että VAR:n varallisuus tulee suunnata vain asumiseen.

Tuo päätös koettelee myös yleistä oikeustajua. Miten hallitus voi tehdä eduskunnan tuoreiden linjausten vastaisesti? Selitykseksi ei voida hyväksyä nyt annettua, että tarkastusvaliokunnan mietinnön suositukset koskisivat vasta tulevaa hallitusta. Nyt istuva eduskunta hyväksyi viime syksynä mietinnön esittämät asuntopolitiikan kehittämiskohteet yksimielisesti.

Kaiken lisäksi VAR:n varallisuus on kertynyt pieni- ja keskituloisten asukkaiden maksamisen valtion aravalainojen korko- ja lainanlyhennyskustannuksista. Olisi kohtuullista, että omakustannusperiaatteella määräytyvissä vuokrissa ei kerättäisi rahaa valtion yleiskuluihin, vaan ne hyödyttäisivät nimenomaan kohtuuhintaista asumista.

Tällä kertaa rahoja olisi tarkoitus käyttää raideliikenteen kehittämiseen. Asiaa perustellaan sillä, että se hyödyttäisi välillisesti myös asuntotuotantoa. Asia on kuitenkin periaatteellinen, sillä asuntorahaston varat on tarkoitettu suoraan kohtuuhintaisen asuntotuotannon tukemiseen, eikä siitä pidä poiketa.

Ainoa oikea tapa korjata tämä virheellinen päätös on, että eduskunta ei hyväksy hallituksen päätöstä ja etsii lisätalousarviota käsitellessään tarvittavat varat muista tulonlähteistä kuin Asuntorahastosta.

Esa Kankainen
Asuntosäätiö-konsernin toimitusjohtaja

Lue lisää
Jari Riskilä
25.01.2019
Jari Riskilä
ARA-asunnoissa on kyse oikeudenmukaisuudesta

Kuuntelin viime viikolla ARA-päivän poliitikkopaneelia tyytyväisenä. Sekä hallitus- että oppositiopuolueiden edustajat kertoivat puolueidensa sitoutuvan varauksetta viime vuoden lopulla jätettyyn eduskunnan tarkastusvaliokunnan mietintöön.

Asokotien kannalta olennaisinta mietinnössä on, että siinä suositellaan asumisoikeusjärjestelmän lainsäädännön uudistamista. Järjestelmän asema yhtenä kohtuuhintaisen asumisen vaihtoehtona halutaan entistä vankemmaksi.

Asojärjestelmä on erinomainen täsmälääke kuumentuneille asuntomarkkinoille. Järjestelmän etuna on, että kynnys asukkaan tilantarvetta vastaavan asunnon hankkimiseen on huomattavasti matalampi kuin omistusasumisessa.  Vuokra-asumiseen verrattuna asumisoikeusasukas saa samoilla kuukausittaisilla asumiskustannuksilla selvästi enemmän tilaa. Näillä asioilla on iso merkitys erityisesti pääkaupunkiseudulla asuville perheille.

Asoasunto on turvallinen asumisvaihtoehto.  Laki takaa velvoitteensa hoitavan asukkaan asumisoikeuden pysyvyyden kaikissa tilanteissa, eikä kodin menettämisestä ole pelkoa edes mahdollisissa talon omistajanvaihdoksissa. Asumisoikeusasukkaalla ei myöskään ole omistamiseen liittyvää riskiä asunnon arvon alenemisesta, vaan hänen sijoituksensa reaaliarvo on aina turvattu.

Väestöliiton loppuvuonna julkaistussa Perhebarometrissä todettiin, että asumisen kalleus vaikuttaa perheen perustamiseen. Elinkeinoelämän puolelta taas on kerrottu, että pula kohtuuhintaisista asunnoista työpaikkojen lähellä on suuri este rekrytoinneille. Kaupungistumisen megatrendi näkyy vahvasti myös meillä, ja kasvavat kaupunkiseudut tarvitsevat toimiakseen erityisesti palvelualojen työntekijöitä, joiden tulotaso on usein varsin matala. Valtion tuella tuotetut aso- ja vuokra-asunnot ovat  ratkaisu näihin haasteisiin.

ARA-päivässä puhuttiin luonnollisesti paljon hyvää valtion tuotantotuista. Valtion asuntorahastosta maksettavien tuotantotukien kustannukset valtiolle ovat häviävän pieni murto-osa verovaroin kustannettaviin asumis- ja toimeentulotukiin verrattuna. Tämän jo aiemminkin moneen kertaan kuullun perusteella luulisi olevan päivänselvä asia, että tuotantotuen käyttöä pitää lisätä.

Aina vain selvemmäksi asia käy, kun muistetaan, että asumistuen kaltaiset kysyntätuet nostavat asumisen hintaa. Lisäksi merkittävä osa tukieuroista kulkeutuu tileille, joiden usein ulkomaiset omistajat toimivat alalla vain tarjolla olevan taloudellisen voiton vuoksi. 

ARAn ylijohtaja Hannu Rossilahti kiinnitti kuulijoiden huomion päivän puheenvuorossaan siihen, että valtion tukema asuntotuotanto hyödyttää niin laajaa osaa väestöstä, että pitäisi puhua sosiaalisen asuntotuotannon sijaan yhteiskunnallisesta asuntotuotannosta. Olen samaa mieltä. Haluaisin nostaa esiin tässä yhteydessä myös oikeudenmukaisuuden näkökulman.

Perustuslaissa on määritelty, että julkisen vallan tehtävänä on edistää jokaisen oikeutta asuntoon ja tukea asumisen omatoimista järjestämistä.

Tämänhetkinen markkinatilanne erityisesti pääkaupunkiseudulla on johtanut siihen, että tuo perustuslain kohta ei toteudu oikeudenmukaisella tavalla. Pieni- ja keskituloiset työssäkäyvät ihmiset joutuvat maksamaan asumisestaan kohtuuttoman paljon ja tyytymään entistä pienempiin asuntoihin.

Ikävä kyllä markkinaehtoiset toimijat käyttävät tilannetta myös hyväkseen toitottamalla pienistä asunnoista olevan niin kova kysyntä, että niitä pitää tuottaa lisää. Ei pidä, vaan tarvitaan asuntoja, joihin asukkailla on varaa.  Ani harva asuu ahtaasti omasta halustaan, mutta jos ei ole varaa muuhun, pakkas-Suomessa on pakko ottaa vastaan edes jokin katto pään päälle.

Tulkitsen itse edellä mainittua perustuslain kohtaa siten, että tavallisen pieni- tai keskituloisen ihmisen asumisella ei pitäisi tehdä bisnestä

Perustuslain henkeä vastaisi ja oikeudenmukaista olisi, että valtio panostaisi nykyistä enemmän ARA-asuntojen tuottamiseen. Kyse on poliitikkojen tahtotilasta.

Asokodit on selvästi yli 16 000 asunnollaan maan suurin asumisoikeusasuntoja omistava yhtiö ja haluamme kantaa jatkossakin kortemme kekoon yhteisen edun hyväksi. Meillä on tahtotila tuottaa lisää asuntoja, joissa on eri elämänvaiheissa hyvä asua - ja joihin tavallisilla suomalaisilla on varaa.

Jari Riskilä
Asokotien toimitusjohtaja

Lue lisää
Harmaa sohva olohuoneessa ja keltaiset koristetyynyt
18.01.2019
Esa Kankainen
Ehdotus: Pilotti kohtuuhintaisen asuntotuotannon edistämiseksi

Läpi viime vuoden käytiin kiivasta keskustelua asumisen tukemisesta. Vastakkain asettuivat kysyntätuki eli asumis- ja toimeentulotuki sekä tuotantotuki. Asiaa sivuttiin myös tiistaisen ARA-päivän puheissa.

Väittely olisi aivan turhaa, jos asuntoja olisi riittävästi tarjolla, kuten esimerkiksi Itävallan pääkaupungissa. Wienissä on pystytty tuottamaan valtion tuella niin paljon asuntoja, että vuokrataso on kohtuullinen ja tuettu asuminen on vaihtoehto jokseenkin kaikille halukkaille.

Siihen kannattaisi Suomessakin pyrkiä, jotta kohtuuhintaisia asuntoja saataisiin markkinoille riittävästi ja asumistukimenot kuriin. Asumistukea toki tarvitaan jatkossakin tasaamaan asumisen kustannuksia, mutta on selvää, että verovaroin katettavat lähes 2,5 miljardin euron asumis- ja toimeentulotukimenot ovat kohtuuttoman suuret. Kymmenessä vuodessa summa olisi 25 miljardia ja kahdessakymmenessä vuodessa jo 50 miljardia euroa.

Sen sijaan Valtion asuntorahaston kautta maksettaviin tuotantotukiin ja avustuksiin käytetään vain murto-osa tuosta kuluerästä. Ero on myös siinä, että tuotantotuen kautta saadaan aikaan vuosikymmeniä eteenpäin kohtuuhintaisina pysyviä asuntoja kun taas asumistuen kautta pahimmillaan nostetaan asumisen hintaa.

Asumistuen käyttöä ei voi perustella sillä, että se kohdistuu suoraan asukkaan eduksi. Toki näin on lyhytnäköisesti asiaa tarkasteltaessa, mutta asumistuen käyttö ei ole kestävä ratkaisu pidemmän päälle.

Uskoisin, että pitkällä tähtäimellä kohtuuhintainen asunto, jonka kulut asukas pystyy omalla palkallaan maksamaan, on sekä asukkaan kannalta mielekkäämpi vaihtoehto että yhteiskunnan kokonaisedun kannalta järkevämpää. Joka tapauksessa asumistukikulut pitää tavalla tai toisella saada kuriin.

Jotta tuotantotukea käytettäisiin yhä enemmän ja edullisia asuntoja saataisiin runsaasti lisää, tuen ehtoja pitäisi muuttaa kannustavammiksi. Tuotantotukijärjestelmää pitää uusia siten, että se elää ajassa niin asumispalveluiden kehittämisen tarpeiden kuin taloustilanteen mukaan.

70- ja 90-luvuilla rakennettiin paljon valtion tukemaa asuntotuotantoa, jopa yli puolet tuotannosta oli ARA-asuntoja. Aika oli toinen, mutta tällä hetkellä ARA-asuntojen määrä on vain viidennes kokonaistuotannosta. Asumisen aiheuttamat korkeat kustannukset erityisesti pieni- ja keskituloisille asukkaille osoittavat, että kohtuuhintaisia asuntoja on aivan liian vähän tarjolla.

Erinomainen ARA-tuotannon kannustin on vuosien varrella ollut myös käynnistysavustus. Sen avulla on saatu liikkeelle runsaasti asuntoja. Asuntosäätiössäkin käynnistysavustuksia on hyödynnetty tehokkaasti aina kun ne ovat olleet käytettävissä.

Kaiken kaikkiaan Asuntosäätiöllä on tällä hetkellä omistuksessaan yli 16 000 asumisoikeusasuntoa ja noin 1 000 vuokra-asuntoa.

Kaiken asuntotuotannon pullonkaulana on myös rakentamisen kustannukset lähtien kaavamääräyksistä ja rakentamisen normeista, joita ei yrityksistä huolimatta ole saatu puretuksi. Suomessa rakentamisen kokonaiskustannukset ovat todella korkeat verrattuna moneen muuhun maahan.

ARAn voisi kokeilla tilanteen purkamiseksi pilottihankkeita, joiden kautta tutkittaisiin kevennettyjen normien ja määräysten vaikutusta asumisen kustannuksiin.

Asuntosäätiö olisi valmis tulemaan mukaan tällaiseen hankkeeseen. Olemme sitoutuneet tarjoamaan asukkaille nimenomaan kohtuuhintaisia asuntoja pitkäjänteisesti. Rajoitusaikojen päättyminenkään ole aiheuttanut vuokrankorotusta asunnoissamme ilman hyvää syytä, kuten peruskorjaamista. Asoasunnoissahan rajoitukset ovat lainsäädännöstä johtuen ikuisia.

Joka tapauksessa puhumisen ja väittelyn sijaan tarvitaan tekoja kohtuuhintaisen asuntotuotannon aikaansaamiseksi. Siitä hyötyisivät sekä asukkaat, elinkeinoelämä että koko yhteiskunta. Asuminen on tärkeä osa yhteiskunnan toimintaa ja kuluneet viime vuodet ovat osoittaneet, että valtion täytyy ottaa aktiivisempi ote asuntomarkkinoiden kehittämiseksi oikeudenmukaisempaan suuntaan.

Esa Kankainen
Asuntosäätiö-konsernin toimitusjohtaja

Lue lisää
Sähköauton latausta Asokotien toimiston edessä
28.12.2018
Esa Kankainen
Asuntosäätiö on aktiivinen ilmastotoimija

Vastikään julkaistussa asiakaslehdessämme kerroimme asukkaille kaikista niistä toimenpiteistä, joita olemme tehneet asuntokantamme hiilijalanjäljen pienentämiseksi. Listan pituus yllätti meidät itsemmekin.

Ympäristönäkökulma on ollut jo pitkään vaikuttamassa valintoihimme samalla tavoin kuin asumisviihtyisyyden ja energiatehokkuuden kehittäminen. Myös asukkaat ovat nostaneet ympäristöasioita esiin asiakastyytyväisyystutkimuksissa, asukastilaisuuksissa ja asunnonhakutilanteissa.

Syksyinen ilmastoraportti nosti asukkaiden hiilijalanjälkitietoisuutta entisestään. Raportti havahdutti myös meidät tajuamaan omat aikaansaannoksemme tuossa asiassa. Voimme mielestämme ihan oikeutetusti todeta, että asukas tekee ilmastoteon pelkästään asumalla asunnossamme.

Asuntosäätiön kaltaiset isot toimijat ovat keskeisiä vaikuttajia näissä asioissa. Asukkaat toki vaikuttavat omalla toiminnallaan ja kaikkien panosta tarvitaan, mutta mittakaava on aivan toinen, kun yhden kotitalouden sijaan saadaan yli 17 000 asunnossa vähennettyä energian- ja vedenkulutusta.

Esimerkiksi käyttöveden kulutus taloissa on pienentynyt toimenpiteidemme ansiosta 25 % kymmenessä vuodessa. Samassa ajassa lämmitysenergiaa on säästetty niin paljon, että kulut on saatu 4,3 % matalammaksi siitä huolimatta, että energian hinta on koko ajan noussut.

Myös uudistuotannossa voimme toimia ekologisesti isossa mittakaavassa rakennuttamalla muun muassa puukerrostaloasuntoja, joiden rakentamisen aikainen hiilijalanjälki on pienempi kuin betonitalossa.

Tapiolaan rakennettava ensimmäinen omaan omistukseemme tuleva puukerrostalo on hyvä esimerkki ekologisesta asuntotuotannosta muutenkin kuin materiaalivalintojen osalta. Metroaseman läheisyyteen rakennettavaan taloon ei tule asuntokohtaisia autopaikkoja eikä huoneistosaunoja.

Yleishyödyllisen toimijan taloissa kustannushyöty esimerkiksi energiansäästötoimenpiteistä tulee asukkaalle, sillä vastikkeet ja vuokrat määräytyvät omakustannusperiaatteen mukaan. Pienemmistä hiilidioksidipäästöistä hyötyvät luonnollisesti muutkin kuin Asuntosäätiön asukkaat.

Oma esimerkkimme ison toimijan mahdollisuuksista on antanut meille uskoa myös yhteistyön voimaan. Muutkin tekevät omalla sarallaan hyviä asioita ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja yhteistyöllä saadaan aikaan todella merkittäviä tuloksia.

Olemme lähteneet mukaan muun muassa Vantaan Aviapolis – liikennelabra –hankkeeseen jossa pyritään löytämään kestäviä liikenteen, liikkumisen ja logistiikan ratkaisuja. Aviapolis-hanke palvelee ilmastotavoitteiden edistämisen lisäksi Asuntosäätiön tavoitteita olla kehittämässä asuinalueita kunkin ajan tarpeiden mukaan.

Näitä hankkeita tarvitaan lisää. Ilmastonmuutos on yhteinen ongelmamme, jonka ratkaisu vaatii yhteistyötä. Asuntosäätiö on sitoutunut tekemään tuota työtä jatkossakin ja mielellään myös yhteistyössä muiden kanssa.

Esa Kankainen
Asuntosäätö-konsernin toimitusjohtaja

 
Lue lisää
Tuuliniitty_3_havainnekuva_puistosta_käsin_iso_nettisivut
28.11.2018
Esa Kankainen
Mekin teemme puusta

Ympäristöministeriö uutisoi taannoin, että puukerrostalojen määrän odotetaan tuplaantuvan vuosina 2018 – 2020. Tuona aikana pitäisi syntyä 186 uutta puukerrostaloa.

Yksi niistä on Asuntosäätiön Tapiolaan toteuttama 42 asunnon korkotukivuokratalo, ensimmäinen puukerrostalomme, joka sai juuri rakennusluvan. Talo valmistuu näillä näkymin ensi vuoden lopulla.

Talosta tulee monella tavalla merkittävä sekä Asuntosäätiölle että Espoolle. Se on koko Espoon kaupungissa ensimmäinen puukerrostalo. Sen lisäksi se on kaupungin ensimmäinen autoton kerrostalo, jossa asemakaavan mukaan on ainoastaan muutama vieraspaikka. Sijainti metroaseman kupeessa antaa hyvän tilaisuuden kokeilla tällaistakin vaihtoehtoa.

Asuntosäätiölle päätös lähteä toteuttamaan puukerrostaloa oli helppo. Puurakentamisen edistäminen sopii tavoitteisiimme kehittää suomalaista asumista monipuolisesti. Haluamme selvittää, tuoko puukerrostalo lisäarvoa asumispalveluihimme ja myös ympäristöohjelmaamme. Pyrimme monin keinoin vähentämään hiilidioksidipäästöjä sekä uudistuotannossa että kiinteistöjen kunnossapidossa.

Alueena Tapiola on erinomainen paikka toteuttaa ensimmäinen puuhankkeemme. Pääsemme kehittämään aluetta Tapiolan alkuperäisen idean mukaisesti innovatiivisen kaupunkiasumisen malliin. Palaamme myös tavallaan juurillemme. Asuntosäätiö perustettiin vuonna 1951 kuuden kansalaisjärjestön toimesta suunnittelemaan ja rakentamaan Tapiolaa.

Kaikesta huolimatta myönnettäköön, että kun on tehnyt työuransa betonirakentamisen parissa, puukerrostalorakentaminen hieman arvelutti. Miksi tehdä puusta, kun betonista syntyy tutulla kaavalla tuttua tuotetta edullisemmin? 

Ison kiinteistökannan omistajan edustajalle nousee mieleen myös kysymys ylläpidosta eli mitkä ovat rakennuksen julkisivun koko elinkaaren aikaiset kunnossapidon kustannukset.

Kaikkea ei kuitenkaan voi mitata pelkästään rahalla. Kyse on juuri siitä lisäarvosta, johon jo viittasin. Asiakkaat haluavat meidän panostavan yhä enemmän asumisviihtyisyyteen. Se nähdään olennaisena osana asumisen laatua.

Myös ympäristönäkökohdat ovat sekä asukkaille että yhtiöllemme yhä tärkeämpiä. Puukerrostalon hiilijalanjälki on ARAn selvityksen mukaan rakentamisen osalta viidenneksen pienempi kuin betonitalon. Puu sitoo hiilidioksidia rakennuksiin koko elinkaarensa ajan.

Toteutettujen puukerrostalojen asiakastutkimukset kertovat, että ihmiset pitävät puurakennuksista. Niiden akustiikka on miellyttävä, puupinta rauhoittaa ja luo kodikkuutta. Tampereen yliopistossa tutkitaan parhaillaan myös puurakentamisen terveysvaikutuksia. Puulla on muun muassa antibakteerisia ominaisuuksia.

Asuntosäätiön toimistokin sijaitsee puurakennuksessa. Henkilöstöltä on tullut siitä kiitosta ja itsekin pidän toimistomme ilmeestä ja puun luomasta tunnelmasta.

Tuuliniitty 3:sen rakentaminen käynnistyy loppuvuoden aikana. Kohde on hyvällä paikalla ja tulee olemaan kohtuuhintainen ARA-vuokratalo. Hakijoita on varmasti runsaasti, eikä talon rakennusmateriaalilla ole välttämättä hakijoille merkitystä, mutta asumaan päästyään moni varmasti osaa kertoa, onko puutalossa asuminen jotenkin erilaista.

Tulemme toteuttamaan aikanaan talossa asukastyytyväisyyskyselyn. Meille on tärkeää tietää, millä tavalla juuri meidän asiakkaamme kokevat puukerrostalossa asumisen.

Asukkaiden mielipiteet vaikuttavat osaltaan siihen, käytämmekö puuta materiaalina muissakin hankkeissamme. Lisäksi päätökseen vaikuttavat talon elinkaaren aikaiset kustannukset, joita tulemme seuraamaan.

Esa Kankainen
Asuntosäätiö-konsernin toimitusjohtaja

Lue lisää
Kotoilua torkkupeiton alla
23.11.2018
Kotoilu tekee hyvää
Marraskuun pimeys kutsuu kodin lämpöön, kynttilänvaloon, höyryävän kupin äärelle, sohvan kulmaan, torkkupeiton alle sekä hyvän elokuvan tai kirjan äärelle. Nyt on vuoden paras aika kotoilla!

Siinä missä tanskalaisilla on hygge, meillä suomalaisilla on kotoilu. Toisin sanoen siinä missä tanskalaiseen hyggeilyyn liittyy suomalaisten mieltämän kotoilun lisäksi spontaania yhdessäoloa kaupungilla, suomalaiset vetäytyvät koteihinsa. Kaukana kavala maailma.

Kotoilu on kiireetöntä, rentoa ja mukavaa oleskelua tai puuhastelua kotona, yhdessä tai yksin.  Vastapainoa kiireiselle arjelle ja suorittamiselle. Arjen luksusta, esimerkiksi tähän tapaan:

Höyryävät juomat

Kylmän vuodenajan keskellä maistuvat höyryävät juomat.

Stressin rasittamalle vatsalle sopii tee, joka haudutetaan seoksessa, johon on sekoitettu maustehyllystä tuttuja kuivattua (1 tl) fenkolia ja (1 tl) minttua sekä (1 tl) laventelinkukkia (joita voi ostaa luomutuotteita myyvistä erikoismyymälöistä).

Flunssaa voi yrittää häätää siemailemalla juomaa, joka saa vähintään röörit aukeamaan ja mahdollisesti myös villasukat pyörimään jaloissa: (½) sitruunan (tai appelsiinin) mehuun (½ tl) chilitahnaa, (½ tl) raastettua inkivääriä, (1 rkl) hunajaa sekä (2 dl) kiehuvan kuumaa vettä.

Jouluihmiset ilahtuvat kaakaosta (2,5 dl), johon on sekoitettu (¼ tl) piparkakkumaustetta sekä pieni pala tummaa suklaata.

Matkalle vievät elokuvat ja kirjat

Mitä sitä merta edemmäs kalaan lähtemään, kun niin kirjat kuin elokuvat vievät maailman ääriin ja jopa ajasta toiseen vaikka kotisohvalta. Tässä muutama elokuvavinkki:

Maailmanympärysmatkaa kaipaavat voivat lähteä reissuun esimerkiksi Indiana Jonesin matkassa tai Waltter Mittyn (ihmeellinen maailma) matkassa.

Historian havinasta kiinnostuneet voivat vaikka virittyä joulutunnelmaan katsomalla Päivä ilman sotaa -elokuvan, joka muistuttaa vuoden 1914 joulusta ensimmäisen maailmansodan keskellä.

Jälkikasvun kanssa voi tutustua historiaan esimerkiksi Mauri Kunnaksen Koiramäen Suomen historian avulla.

Kädentaidot rentouttavat

Viihdytkö hellan ääressä, kudinten parissa tai puuverstaalla? Onnittelut! Käsillä tekeminen, kuten käsitöiden tekeminen, kuulemma lisää onnellisuutta.

Ja jos taidot ovat päässeet ruosteeseen, tai olet uusia vinkkejä vailla, esimerkiksi kirjastoista ja internetistä löytyy ohjeet ja vinkit poikineen – aina villasukat kantapään neulomista myöden.
 
Lue lisää
Talo Ruoholahdessa
22.11.2018
Jari Riskilä
Asokotien vastikkeet nousseet viime vuosina keskimäärin vain 0,45 %

Helsingin Sanomissa 18.11.2018 julkaistussa artikkelissa ”Hitas ja aso kallistuvat aina vain” annettiin yksittäistapausten kautta tietoa, joka leimasi asumisoikeusasumisen kalliiksi asumismuodoksi.

Asuntosäätiöön kuuluva Asokodit on yli 16 000 asunnon myötä maan suurin asumisoikeusasuntojen omistaja, joten sen vastiketiedoilla on suuri painoarvo tässä asiassa. Perehtyminen näihin vastiketietoihin olisi toki vienyt pohjan raflaavalta jutulta, mutta tuonut asiallista tietoa lukijoille.

Asokotien vastikkeet ovat nousseet viimeisen kolmen vuoden aikana keskimäärin 0,45 % vuodessa. Tulevan vuoden osalta vastikkeet nousevat keskimääräin 0,59 %:lla. Suurimmassa osassa Asokotien asuntoja myös vesimaksut kuuluvat vastikkeisiin.

Artikkelissa nostettiin esiin Helsingin Ruoholahdessa sijaitseva Asokotien kohde Jaalaranta 10. Tuon talon asuntojen käyttövastike on tällä hetkellä keskimäärin 16,20 euroa neliöltä kuukaudessa. KTI:n tilastojen mukaan vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen keskimääräinen neliöhinta samalla alueella on noin 24 euroa.

Helsinkiläisissä ja varsinkin kantakaupungin kohteissa vastikkeet ovat kalliimpia kuin muualla maassa, koska kysyntä niihin on kova. Jaalaranta 10:n käyttövastikkeet ovat kuitenkin nousseet viiden vuoden aikana vuosittain keskimäärin vain 1,9 %.

Jaalarannan taloon on pelkästään kaksion hakijoita jonossa yli 600. Talo on erittäin haluttu asuinkohde ja asumisen kustannukset ovat sijainnin lisäksi tärkeimmät suosion syyt. Talossa on myös erittäin pieni asukasvaihtuvuus, koska asuntoja arvostetaan.

Toimittaja Taru Taipaleen kirjoittamassa artikkelissa ei tuotu myöskään esiin Jaalarannan talon asumisoikeusmaksua. Koska talo on rakennettu vuonna 1996, esimerkiksi 44 neliöisen kaksion asumisoikeusmaksu on todella edullinen: 12 151 euroa.

Asumisoikeusmaksu ei myöskään nouse suhdanteiden mukaan, vaan on sidottu talon hankintahintaan eli pysyy kohtuullisena myös tulevaisuudessa uusille asukkaille. Pois muuttava asukas saa rahansa takaisin rakennuskustannusindeksillä korotettuna.

Asokotien kaikkien asuntojen keskimääräinen vaihtuvuus on niinkin pieni kuin 16 % ja asuntojen käyttöaste on yli 98 %. Asumisen hinta on yksi tärkeimpiä syitä pieneen vaihtuvuuteen ja korkeaan käyttöasteeseen. Asokotien keskimääräinen käyttövastike on Helsingissä 13,51, Espoossa 12,95 ja Vantaalla 12,39 euroa neliöltä kuukaudessa.

Näiden lukujen valossa voi todeta, että asumisoikeusasuminen on yhä edelleen kohtuuhintaista asumista ja tulee olemaan jatkossakin. Siitä pitää huolta oman tahtotilamme lisäksi sekä järjestelmän edellyttämä vastikemäärittelyn omakustannusperiaate että ympäristöministeriön suosittelema tasausjärjestelmä. Sen avulla asunnot pystytään pitämään kilpailukykyisessä kunnossa ilman että vastikekehityksen kohtuullisuus vaarantuu.

Tasausjärjestelmään perustuu myös se, että Ruoholahden kaltaisella erittäin halutulla alueella vastikkeet ja korotukset voivat olla keskiarvoja korkeammat. Yksittäistapauksen kautta ei kuitenkaan voi eikä pitäisi tehdä artikkelin esittämällä tavalla kokonaisuuteen viittaavia johtopäätöksiä.

Jari Riskilä
Toimitusjohtaja
Asokodit

Lue lisää
Talo Pikku Huopalahdessa
12.11.2018
Jari Riskilä
Asoasuminen on yhä kohtuuhintaista asumista

Ministeri Kimmo Tiilikainen totesi Perjantai-dokkarin Missä asut huomenna? -ohjelmassa, että asumisoikeusjärjestelmää ei voi uusia, koska näkemykset sen uudistamisesta ovat niin kaukana toisistaan. Ministerin mukaan asumisoikeusjärjestelmän alkuperäinen tavoite olisi matkan varrella hävinnyt.

Olen ministerin kanssa eri mieltä. Uudistamisen tarvetta ei ole siksi, että alkuperäinen tavoite olisi kadonnut ja pitäisi palauttaa, vaan siksi, että järjestelmää pitäisi ajanmukaistaa tämän päivän tarpeita vastaavaksi.

Sinällään täytyy todeta heti alkuun, että vaikka lakiuudistusta ei koskaan tulisikaan, järjestelmä on yhä elinvoimainen ja asumisoikeusasuminen erittäin suosittu asumismuoto.

Asumisoikeusjärjestelmä tarjoaa edelleen tavoitteidensa mukaista kohtuuhintaista asumista. Helsingissä Asokotien keskimääräinen käyttövastike on 13,51 euroa neliöltä samaan aikaan kun vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen keskimääräiset vuokrat ovat noin 21 euroa neliöltä. Luvut puhuvat puolestaan. Lisäksi monissa kohteissa Asokotien käyttövastikkeeseen sisältyy myös vesimaksu, joka vapaarahoitteisessa vuokra-asumisessa säännönmukaisesti peritään erikseen.

On kuitenkin totta, että asumisoikeusasuntojen asumiskustannukset voisivat olla vielä matalammat. Suurin osa Asokotien asunnoista on rakennutettu valtion myöntämillä ns. vuosimaksulainoilla, joiden ongelmana on erittäin hidas lyhentämistahti ja lainojen korkeat korot. Jos lainaehdot olisivat edullisemmat, se alentaisi suoraan asumiskustannuksia.

Asukkaat ovat maksaneet vastikkeissaan valtiolle huomattavasti korkeampia korkoja kuin markkinahintaisissa asuntolainoissa on viimeisen kymmenen vuoden aikana ollut. Valtion tukea ei siis järjestelmällä ole ollut, vaan päinvastoin lainat ovat olleet valtiolle erittäin kannattavia tulonlähteitä.

Valtion taholta vanhan lainakannan ongelma on myönnetty ja asiaan on yritetty tehdä korjausta muun muassa viime kesänä voimaan astuneen korkotukilainoja koskevan lakimuutoksen myötä. Se ei kuitenkaan koskenut mainittuja vuosimaksulainoja, joita Asokodeilla on lainakannasta jopa 65 %.

Asumisoikeusjärjestelmää on yritetty uudistaa toden teolla vasta tällä hallituskaudella. Pieniä muutoksia on tehty aiemminkin. Esimerkiksi vuonna 2006 saatiin aikaan hyvä muutos, joka mahdollisti yli 55-vuotiaiden pääsyn asumisoikeusjärjestelmään. Sitä mahdollisuutta on käytetty runsaasti hyödyksi.

Me ehdotamme nyt ministeri Tiilikaiselle, että perustetaan lain uudistamista varten toimielin, joka muodostuu virkamiehistä, alan toimijoista sekä toimijoiden asukashallintojärjestelmän mukaan valituista asukasedustajista.

Asumisoikeusjärjestelmään on tiiviisti kytketty lain tasolla malli asukkaiden mahdollisuudesta vaikuttaa asumiseensa. Asokodeillakin toimii asukashallinto, johon asukkaat pääsevät itse valitsemaan toimijat. Näitä toimijoita kannattaisi ehdottomasti käyttää hyödyksi uudistustyössä. Heillä on kokemusta asoasumisesta ja he ovat sitoutuneet kehittämään järjestelmää sen alkuperäisen tavoitteen mukaan. Sama tavoite on myös Asokodeilla, eli säilyttää hyvä ja kohtuuhintainen asumismuoto tulevillekin asukkaille.

Asumisoikeusjärjestelmän tuottamissa asunnoissa asuu jo reilusti yli sata tuhatta asukasta. Asuntoja on lähes 50 000.  Jos asumisoikeusjärjestelmän kehittäminen laiminlyödään, se on väärin sekä nykyisiä että potentiaalisia asoasukkaita kohtaan.

Nykyisten asukkaiden kannalta päivittämisen tarvetta on esimerkiksi normeissa, jotka koskevat asunnon vaihtamista. Asunnontarvitsijoiden asiaa olisi puolestaan paikallaan edistää kehittämällä asoasuntojen hakujärjestelmää ja asukasvalintamenettelyä.      

Vaikka lakiuudistusta ei tulisikaan, asojärjestelmä voi hyvin. Asoasunnoilla on kova kysyntä ja niitä rakennutetaan koko ajan lisää. Lain uudistaminen olisi kuitenkin valtion taholta positiivinen ele sekä toimijoille että asukkaille, joista monet ovat luoneet järjestelmän piiriin pitkäaikaisen kodin.

Asuntosäätiöön kuuluvalla Asokodeilla yli kymmenen vuotta asuneita asukkaita on jo 4 832 asunnossa. Asukasvaihtuvuus on vain noin 16 % ja asuntojen käyttöaste yli 98 %.

Jari Riskilä
Asokotien toimitusjohtaja

Lue lisää
isanpaiva_sauna_blogi
09.11.2018
Miten muistaa isää?
Anna isän herätä rauhassa ja kun hän alkaa heräilemään, kainaloon mahtuu koko perhe. Isälle voi tarjoilla aamupalan suoraan sänkyyn tai katttaa sen ruokapöydälle odottamaan. Aamupalan seuraksi tuore sanomalehti tai harrastelehti.

Isät arvostavat hellittelyä siinä missä äiditkin. Miten olisi hartiahieronta itse toteutettuna? Tai kylpyvatiin tehty jalkakylpy.

Kokatkaa yhdessä isän lempiruokaa, oli se sitten lasagnea tai kalakeittoa. Tällä kertaa pätee, että mitä useampi kokki, sen hauskempaa.

Jos ulkoilette, antakaa isän valita reitti tai peli. Jalkapalloa lähipuistossa tai kävelyretki lähimetsässä?

Jos sää ei kutsu ulkoilemaan, katsokaa yhdessä leffa esim. Netflixistä tai Yle Areenasta. Tällä kertaa isä saa tehdä valinnan. Esim. monissa animaatioissa on niin aikuisia kuin lapsiakin naurattavaa huumoria. Rankemman rymyämisleffan voi katsoa illalla, kun pienimmät lapset ovat käyneet nukkumaan. Ja nyt saa murustella sohvalla luvan kanssa. Popkornit tulevat mikrossa helposti tai kukapa ei arvostaisi valmiiksi tehtyjä herkkuleipiä.

Useat isät tykkäävät myös saunomisesta. Lämmittäkää sauna ja tarjoilkaa isälle saunaan kylmä lempilimu tai olut.

Ne, joiden isä asuu kaukana, voivat soittaa kiireettömän onnittelupuhelun.
Lue lisää
22 Kohde Meriusva 5
31.10.2018
Jari Riskilä
Vuokralaispäivillä koettiin yhteishallinnon henkeä

Olin taannoin mukana Vuokralaiset ry:n perinteisellä Vuokralaispäiväristeilyllä. Mielenkiintoinen tapahtuma, jossa oli mukana yli 250 osallistujaa, pääosin vuokra- ja asumisoikeusasunnoissa asuvia asukkaita, mutta myös meitä yhtiöiden edustajia.

Asuntosäätiöltä ja Asokodeilta mukaan lähti työntekijöiden lisäksi totta kai myös asukkaita. Yksi esiintyjäkin oli asoasukkaamme Arabianrannasta. Hän kertoi, mitä kaikkea asukkaat voivat saada aikaan omalla aktiivisuudellaan. 

Oli hauska kuulla, miten talon sauna-kerhotilasta oli tehty yhteinen olohuone, asukkaat ylläpitävät aktiivisesti kierrätyshuonetta ja pitävät pihajuhlia. Käytössä on myös moderni viestintätekniikka ja -kanavat. Asukkaamme kertoi myös vinkkejä siitä, miten naapureita saa houkuteltua toimintaan mukaan.

Vuokralaispäivien ohjelmassa oli myös mielenkiintoista asiaa asumisen hinnasta, katsaus tupakkalakiin ja muun muassa helsinkiläinen ylikonstaapeli kertomassa talon turvallisuusasioista. Lakineuvojan vastaanottokin kuului ohjelmaan.

Tilaisuuden avasi asuntoministeri Kimmo Tiilikainen, joka puhui perinteisten tervehdyssanojen sijaan asiaa siitä, miten asuntopolitiikalla vaikututetaan ilmastonmuutoksen hillintään. Erittäin ajankohtainen aihe IPCC:n ilmastoraportin näkökulmasta katsottuna.

Kaiken kaikkiaan tilaisuus oli positiivisella tavalla rakentavan vuorovaikutteinen, ei lainkaan perinteisen seminaarin kaltainen, jossa yksi puhuu, toiset kuuntelevat ja korkeintaan lopussa kuullaan kysymys tai kaksi.

Saimme vahvistusta käsityksellemme, että olemme oikealla tiellä myös Asokotien asukashallinnon kehittämisessä. Ihmiset haluavat tietää asioista, kysyä ja tulla kuulluksi. Ja kun asiat esitetään selkeästi ja perustellusti, aiheesta kuin aiheesta on helpompi käydä rakentavaa keskustelua.

Vaikeitakaan aiheita ei pidä pelätä, vaan nostaa asiat reilusti esiin ja etsiä yhdessä ratkaisumalli. Sillä tavalla toteutetaan yhteishallintolain henkeä. Lain tarkoitushan on edistää asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia asumiseensa ja parhaiten se onnistuu, kun asioita käydään läpi hyvässä vuorovaikutuksessa.

Asukashallinto on yhtiön etu myös siksi, että asukkaiden kautta saadaan paljon tietoa, joka edistää kiinteistöjen ylläpitoa, hallintoa ja asuntojen markkinointia. Asukashallinto on strateginen valinta, joka totta kai vaatii menestyäkseen resursointia samalla tavalla kuin yrityksen muutkin toiminnot. Me olemme tehneet sen valinnan.

Vuokralaispäivät avannut puheenjohtaja, kansanedustaja Suna Kymäläinen nosti avaussanoissaan esiin myös yhden erittäin tärkeän asian. Hän kehotti seminaariväkeä pitämään hauskaa siitä huolimatta, että oltiin vakavan asian äärellä. Kaikki sujuu kuulemma paremmin hyvällä fiiliksellä.

Vuokralaispäiviin kuuluikin olennaisena osana yhdessä vietetty aika varsinaisen seminaariohjelman jälkeen. Illallinen oli maittava ja tanssilattialla hyvä meno. Tilaisuudesta jäi kaiken kaikkiaan erittäin hyvä fiilis.

Ei ihme, että Vuokralaispäiviä on järjestetty jo vuodesta 2004 lähtien ja osallistujamäärä sen kun kasvaa.

Kuva: Tanja Koskinen

Lue lisää
Talo
12.10.2018
Esa Kankainen
Asuntosäätiö ei pelkää yksiöitä, koska tuottaa asuntoja monipuolisesti

Osallistuin viime viikolla Helsingin Yliopiston Kaupunkitutkimusinstituutti Urbarian Kuka pelkää yksiöitä? -tilaisuuteen. Mielenkiintoinen keskustelu, johon Asuntosäätiön toimitusjohtajan roolissa oli helppo osallistua. En tunnista pelkoa yksiöitä kohtaan oman organisaationi kohdalla, koska yksiöt on valjastettu kestävällä tavalla osaksi monipuolista asuntotuotantoamme.

Urbarian tilaisuudessa nostettiin esiin ihan oikein, että pienten asuntojen liikatuotannon mahdolliset ongelmat koskevat lähinnä vapaarahoitteista tuotantoa.

Sen sijaan ARA-tuotannossa mennään perinteisen turvallisesti kestävän kaupunkikehityksen linjoilla eli rakennetaan kaikentyyppisiä asuntoja yksiöistä perheasuntoihin.

Pieniä asuntoja on vaikea muuttaa tarvittaessa isommiksi. Liian yksipuolinen asuntokanta luo yksipuolisen asukaskunnan, minkä on todettu aiheuttavan asumiseen enemmän häiriötilanteita. Asuntokokojen pieneneminen vääristää myös asuntomarkkinatilannetta asumisen hinnan osalta, kun yhä pienemmistä asunnoista joudutaan maksamaan yhä korkeampaa hintaa. Hintakuplan puhkeamisen riski kasvaa.

Me Asuntosäätiössä teemme sekä vuokra- että asumisoikeusasuntoja ARAn ohjeistuksen mukaan mikä tarkoittaa sitä, että pääsääntöisesti yksiöt ovat yli 30 neliöisiä. Kolmioiden keskipinta-ala taloissa on 63-68 neliötä.

Toteuttaisimme monipuolista asunto-ohjelmaa ilman ARA-ohjeistustakin perustajajäsentemme linjausten mukaan. Väestöliiton, Mannerheimin Lastensuojeluliiton, Vuokralaiset VKL ry:n, Invalidiliiton ja SAK :n tavoitteena on ollut alusta lähtien tukea Asuntosäätiön toiminnan kautta perheiden hyvinvointia. Turvallinen asunto ja asuinympäristö on ihmisen hyvinvoinnin keskeinen tekijä.

Meidän ei tarvitse rakennuttaa pieniä asuntoja myöskään siksi, että pelkäisimme asumisen hinnan karkaavan käsistä. Asuntojen vuokrat ja vastikkeet määräytyvät omakustannusperiaatteen mukaan, joten asuminen pysyy kohtuuhintaisena isommissakin asunnoissa.

ARA-tuotannolla vastataan hyvin nimenomaan asumisen kohtuuhintaisuuteen. Asuntosäätiö tekisi niitä asuntoja enemmänkin, mikäli tontteja olisi saatavilla ja valtio toimillaan edistäisi enemmän ARA-tuotannon syntymistä.

Valtion roolista kohtuuhintaisen asumisen edistäjänä ja asumisen kohtuuhintaisuus ylipäänsä ovat asioita, joista toivottavasti puhutaan tulevia eduskuntavaaleja odotellessa enemmänkin.

Tällä viikolla julkaistu Eduskunnan tarkastusvaliokunnan raportti antoi keskustelulle hyvän pohjan. Raportissa todetaan, että pääkaupunkiseudun asumisen kalleus ja kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen vähyys vaikuttaa jo talouskasvun edellytyksiin ja että ko. asuntoja pitää lisätä.

Samaisesta syystä raportissa kehotetaan toteuttamaan vihdoin myös asumisoikeusjärjestelmän lakiuudistus. Toivoisimme myös, että päättäjät ottaisivat vinkin tarkastusvaliokunnan esityksestä toteuttaa pitkäjänteisempää asuntopolitiikkaa.

Elämme rakenteellisten muutosten aikaa, jolloin perinteiset työt häviävät ja ihmisten toimeentulokysymykset tulevat korostumaan. Asuminen on keskeisimpiä kustannuksia tavallisen ihmisen elämässä ja vaikuttaa monella tavalla ihmisen hyvinvointiin muutenkin. Siksi keskustelua asumiseen liittyvistä aiheista pitää ehdottomasti jatkaa.

Lue lisää
Teerisuontie1
08.10.2018
Jari Riskilä
Asumisoikeuslakia ei tule lakaista maton alle

Ympäristöministeriön tiedotteessa 1.10.2018 kerrottiin, että ASO-lakia ei uudisteta tällä hallituskaudella siitä huolimatta, että asumisoikeusjärjestelmän kehittäminen omana itsenäisenä hallintamuotonaan on kirjattu Juha Sipilän hallitusohjelmaan.

Asuntoministeri Kimmo Tiilikainen toi asian esiin jo edellisviikonloppuna puheenvuorossaan Vuokralaispäivillä. Tiilikainen totesi, että koska järjestelmän uusiminen on niin hankalaa, on sen sijaan lähdetty selvittämään innolla uutta osuuskuntamallia kohtuuhintaisen asumisen kehittämiseksi.

Osuuskuntamalli voi olla ihan hyvä vaihtoehto, mutta ei voi olla niin, että asumisoikeusjärjestelmän kehittäminen jätetään sikseen vain, koska kehittäminen koetaan poliittisesti hankalaksi.

Lähes 50 000 asoasunnossa asuu jo reilusti yli satatuhatta asukasta, ja kuten Tiilikainenkin tiedotteessa totesi, asoasuminen on vakiinnuttanut asemansa yhtenä kohtuuhintaisen asumisen vaihtoehtona. Asuntojen käyttöaste on erittäin korkea ja asukkaiden vaihtuvuus selvästi vähäisempää kuin kaikissa suomalaisissa asumismuodoissa keskimäärin.

Asoasuminen voisi kuitenkin olla vielä parempi järjestelmä ja palvella vielä isompaa asukasmäärää, jos järjestelmää kehitettäisiin. Kaikkia toimintoja pitää kehittää ajan tarpeiden mukaan, niin myös asojärjestelmää, joka luotiin vuonna 1991. Maailma on kovasti muuttunut 27 vuodessa.

Luonnos asumisoikeuslain uudistamista koskevaksi hallituksen esitykseksi oli lausuntokierroksella keväällä 2017.  Luonnoksessa oli erittäin tarpeellisia muutosehdotuksia muun muassa asukasvalintaan liittyen. Valtakunnallinen järjestysnumero, numeroiden määräaikaisuus ja asukasvalintapäätösten siirtäminen kunnilta omistajayhteisöihin parantaisivat hakijoiden mahdollisuuksia saada tarvitsemansa asunto nopeammin.

Lakiuudistuksen siirtyminen jälleen kerran hamaan tulevaisuuteen on erittäin huono asia erityisesti asunnonhakijoiden ja asukkaiden kannalta. Koska Asokotien kaltaisessa yleishyödyllisessä yhtiössä asukkaiden ja yhtiön edut ovat yhteneviä, uudistuksen viipyminen on myös yhtiön kannalta haitallista.

Tiedämme, että lakiuudistushanke muodostui mahdottomaksi siitä syystä, että tietyille poliittisille tahoille oli ylikäymättömän vaikeaa hyväksyä lakiluonnoksessa ollutta asosopimuksen irtisanomissuojan heikentämistä edes poikkeuksellisissa ääritapauksissa, joissa talolla ei olisi kysyntää nimenomaan asumisoikeuskohteena.

Asokotien kannalta tuo lainkohta ei olisi ollut ehdoton kynnyskysymys, koska talojen myynti tai vuokrataloiksi muuttaminen eivät kuulu strategisiin vaihtoehtoihimme. Me omistamme taloja pitkäjänteisesti ja kehitämme toimintaamme siten, että talot pysyvät asuttuina ja taloudellisesti kannattavina.

Tavoitteemme on luoda asukkaille turvallisia asumisyhteisöjä, joiden edistämiseksi tarvittaisiin myös mainittua lakiuudistusta.

Nyt hyvän asian edistäminen on jäänyt vääristä seikoista kiinni. Asia ei tällä hallituskaudella etene, mutta täytyy toivoa, että seuraava hallitus ymmärtää asumisoikeuslain uudistamisen tarpeen.  Lakia koskeva esitysluonnos sisältää eräitä ongelmallisia, korjaamista vaativia kohtia, mutta myös niin paljon hyvää, että uudistusta on syytä jatkaa tehdyn valmistelutyön pohjalta. Näin tuleva hallitus voi halutessaan nopeastikin saada uudistuksen maaliin.

Pääkaupunkiseudulla asoasuntojen käyttövastikkeet ovat huomattavasti edullisempia kuin vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen vuokrat.

Suurin ero on Helsingissä, jossa markkinavuokrat olivat vuosi sitten 34 prosenttia asoasunnoista maksettavia käyttövastikkeita korkeammat. Espoossa keskimääräinen markkinavuokra oli 22 prosenttia ja Vantaalla 20 prosenttia keskimääräistä käyttövastiketta korkeampi. Tiedot ilmenevät Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen marraskuussa 2017 julkaisemasta asuntomarkkinakatsauksesta.

Jo pelkästään noiden lukujen kautta asumisoikeusjärjestelmän edut ovat kristallinkirkkaita huutavan asuntopulan ja korkeimpien asumiskustannusten alueilla. Pääkaupunkiseudulla asuntojemme taloudellinen käyttöaste onkin tällä hetkellä 98,75 prosenttia.

Asojärjestelmä on erinomainen keino tuottaa markkinoille lisää kohtuuhintaisia asuntoja myös tulevaisuudessa. Asumisoikeusasunnot ovat kysyttyjä ja vastaavat myös yhteiskunnan tarpeeseen kohtuuhintaisen asuntotuotannon osalta. Asojärjestelmän kehittämistä ei kannata lakaista maton alle.

Lue lisää
Asoliiteristä lainattavia laitteita
19.09.2018
Jari Riskilä
Asoliiteri vaatii viestintää

Lupasin palata nyt syksyllä kokemuksiimme Asoliiteri-palvelusta. Nyt on sopiva hetki kirjoittaa taas aiheesta, sillä Asoliiteri palkittiin juuri Isännöintiliiton taholta vuoden 2018 isännöintitekona.

Palkitseminen tuntuu totta kai hyvältä ja erityisen hyvältä tässä asiassa, sillä palkinto meni tavallaan monelle kannatettavalle asialle: kestävän kuluttamisen suosimiselle, oivaltavalle asiakaspalvelulle ja hyvälle yhteistyölle niin meidän yrityksemme sisällä kuin myös yhteistyökumppanimme CoReorientin kanssa.

Palkitseminen ei kuitenkaan tarkoita, että homma on valmis ja voimme vain heittäytyä laakereille lepäämään. Asoliiterin kaltainen palvelu vaatii jatkuvaa kehittämistyötä.

Palvelu otettiin käyttöön toukokuussa Vuosaaren kohteissamme ja laajennettiin heinäkuussa koskemaan kaikkia pääkaupunkiseudun asokoteja.  Mahdollisuus vuokrata kodin laitteita ja työkaluja Asoliiterin kautta on näin yhä useampien yhtiömme asukkaiden käytettävissä. Osin palkitsemisen innoittamina selvitämme parhaillaan mahdollisuuksia entisestään parantaa palvelun saavutettavuutta.  

Ideana on, että asukkaalta säästyy sekä rahaa että tilaa, kun kaikkea ei tarvitse ostaa omaan omistukseen. Myös omistamisen huoli ja vaiva vähenee, kun laitteet ovat palveluntuottajan ylläpitämiä ja huoltamia.

Olemme Asoliiterin alkutaipaleella todenneet, että homma vaatii jatkuvaa viestintää, jotta ihmiset huomaavat ja hyväksyvät uuden palvelun. Näinhän se  usein uusien asioiden kohdalla on.

Asoliiterin kaltaisen palvelun kohdalla viestinnän merkitys korostuu, koska palvelun käyttöönotto vaatii toimintatapojen ja asenteiden muutosta. Jos kyseessä olisi vain nopea taloudellinen hyöty, homma hoituisi pelkällä mainonnalla.

Asoliiterin kohdalla tarvitaan enemmän perusteluita ja erityisesti käyttäjäkokemusten esiin tuomista. Olemme hyödyntäneet viestinnässä nettisivujamme, somea ja Kotimaisema-lehteä. Jatkamme viestintää pitkäjänteisesti, sillä uskomme jakamistalouden olevan pysyvä osa myös asumisen tulevaisuutta.

Uuden palvelun tunnetuksi tekemisen kannalta Isännöintiliiton tunnustus oli erinomainen asia. Tällainen myönteinen julkisuus vie hyvää ideaa eteenpäin.

Palvelun ovat ottaneet käyttöön erityisesti nuoret asukkaat, kuten etukäteen arvelimmekin. Käytetyimmät laitteet ovat tähän mennessä olleet tekstiili- ja höyrypesurit. Ei ihme, sillä juuri nuo ovat laitteita, jotka maksavat laadukkaina - kuten Asoliiterin laitteet ovat - paljon ja vievät varastoista ison tilan. 

Ehkä jatkossa palvelun pitää keskittyä juuri tuollaisiin laitteisiin, mutta vielä on ennen aikaista sanoa, millaiseksi tarjolla olevien laitteiden valikoima muodostuu. Eikä se tietysti koskaan lopullinen ole, sillä tarpeet ja tottumukset muuttuvat ajan saatossa.

Käyttäjäkokemusten perusteella palvelua on jo kehitetty siten, että kuukausimaksun rinnalle on otettu maksu yksittäisestä käyttökerrasta. Lisäksi tarvikkeita voi vuokrata vaikkapa vain tunniksi tai kahdeksi.

Palvelun pitääkin kehittyä juuri siihen suuntaan, että tuotevalikoima vastaa asukkaiden tarpeita, että hintataso on mielekäs ja että asukkaat kokevat palvelun käytön mahdollisimman vaivattomaksi.

Jatkamme Asoliiterin kehittämistä, markkinointia ja viestintää kaikessa rauhassa pitkäjänteisesti. Ensi kesänä tiedämme, onko palvelu ottanut kunnolla ilmaa siipiensä alle tai onko se ehkä poikinut jotain uusia asiakaspalvelun innovaatioita. Palaan kokemuksiimme jossain vaiheessa taas myös tällä kanavalla.

Lue lisää
fungus-1194380_rajattu
07.09.2018
Mars ulos! - Ideoita syysulkoiluun

Vaatteet

Ulkoilu jos mikä on varustelelaji. Oikeilla varusteilla ulkoilu on säässä kuin säässä mukavaa ja se koskee myös aikuisia!  Ei auta, jos pikkupiltit on varustettu ulkoiluhaalareilla ja goretexillä, mutta vanhempi valvoo leikkejä farkut päällä. Myös aikuisille on saatavana kivannäköisiä ulkoiluvaatteita, jotka pitävät lämpimänä, mutta jotka päällä on myös helpompi osallistua lasten leikkeihin.

Lasten ulkoiluvaatteissa on tärkeää, että ne pitävät vettä, mutta hengittävät, ja ettei vaatteita tarvitse varoa liikaa.  Lapsi ei välitä merkkihaalarista, jos siinä ei saa kaivella ojia ja ryömiä maassa. Kerrospukeutumisella voi varmistaa ettei tule liian kylmä tai kuuma. Alin kerros voi olla teknistä materiaalia, joka siirtää kosteuden pois iholta. Päälle käyvät esimerkiksi villavaatteet ja päällimmäiseksi ulkoilupuku.

Vanha viisaus, jonka mukaan lämpimänä pysyy, jos jalat ovat lämpiminä, pitää paikkansa. Vaikka goretex-kengätkin pitävät melko hyvin kosteutta, kumisaappaat jalassa ei tarvitse kieltää vesilätäköissä hyppimistä.

Retket

Ei jaksaisi taas mennä lähileikkipuistoon? No menkää eväsretkelle vaikka lähimetsään. Välipalaksi on helppo pakata voileipiä ja pillimehuja. Lapselle ja miksei aikuisellekin ulkona syöminen on aina seikkailu. Metsäksi kelpaa pienikin metsä. Hyviä eväiden syöntipaikkoja ovat esim. suuret kivet, joiden päälle pääsee kiipeämään. Pepun alle voi pakata mukaan pienet styroksiset istuinalustat.

Sienestäminen

Metsään on mukava mennä sienikorin kanssa, vaikka ei aina mitään löytäisikään. Metsässä voi nauttia kaikesta muustakin: maisemista, raikkaasta ilmasta ja luonnon äänistä. Myös sieniretkelle voi pakata mukaan pienet eväät ja nauttia ne sopivassa kauniissa paikassa. Muista ottaa mukaan ainakin juomapullo.

Sieniveitsenä toimii hyvin esim. rapuveitsi. Varsinaisissa sieniveitsissä on usein myös suti, jolla sienen pinnan saa siistittyä mullasta, mutta pakollinen väline se ei ole. Mitä paremmin siistit sienet jo metsässä, sitä vähemmän perattavaa jää kotiin.

Jos sienestät suositulla ulkoilualueella, poikkea polulta. Vaikka polunvarsi olisi jo kerätty, vähän syrjemmällä on usein sieniä poimimatta. Kyykisty, niin näet sienet paremmin. Ensimmäisen sienen löytäminen on usein vaikeinta. Sen jälkeen silmä taas tottuu ja tietää mitä etsiä. Kun löydät jostain paikasta yhden sienen, katso paikan ympäristö tarkasti. Poimi vain niitä sieniä, jotka tunnet varmuudella. Lajeja voi opetella lisää pikkuhiljaa, pari vuodessa. Hyvä tapa oppia sienistä on lähteä mukaan kokeneemman sieniretkelle.

Hirvikärpäsiltä suojaa vaaleisiin vaatteisiin pukeutuminen ja peittävä hattu, kun taas punkeilta suojaa pitkät hihat ja lahkeet, jotka voi laittaa sukkien sisään. Retken jälkeen voi silti tehdä hirvikärpästarkistuksen siinä missä punkkitarkistuksenkin. Mukava tapa on retken jälkeen saunominen, joka poistaa viimeisetkin hiuksiin jääneet hirvikärpäset.
Lue lisää
keilakuja2_talkoita_tapahtumia
05.09.2018
Jari Riskilä
Asojärjestelmä luo hyviä asuinyhteisöjä

Vantaan Länsimäessä, Keilakuja 2:ssa juhlittiin elokuussa talon valmistumisen 25-vuotisjuhlia. Kohde on ensimmäisiä asumisoikeustalojamme. Ihan ensimmäinen löytyy Rovaniemen Susikujalta. Sinne talo nousi vuonna 1991 eli heti järjestelmän käyttöönoton alkutaipaleella.

Uutisoimme Keilakujan juhlat niin nettisivuillamme kuin myös Kotimaisema -lehdessä, koska haluamme kannustaa asukkaita järjestämään vastaavanlaisia tilaisuuksia. Niissä tutustutaan naapureihin ja sitä kautta taloon syntyy hyvä henki, kuten Keilakujan moottorimieheksi itsensä nimennyt asukastoimikunnan puheenjohtaja Ilmari Pöysti toteaa haastattelussa.

Asumisoikeusjärjestelmän etuna on, että sillä on hyvät edellytykset synnyttää pitkäaikaisia asuinyhteisöjä. Asukkaat valitsevat asumisoikeuden, koska sen avulla voivat valita missä ja kuinka pitkään haluavat asua.

Asumisen jatkuvuuteen liittyvän turvan lisäksi asoasunto on turvallinen myös sijoituksena. Asunnosta luopuessaan asukas tietää saavansa asumisoikeusmaksuun sijoittamansa rahat inflaatiolta suojattuina takaisin.

Asumisen pitkäaikaisuus ja  taloudellinen turvallisuus eivät tietenkään vielä takaa  hyvän asuinyhteisön syntymistä. Tarvitaan myös tuollaisia Ilmarin kaltaisia moottorimiehiä ja -naisia, jotka ymmärtävät yhteisöllisyyden merkityksen ja ovat valmiita tekemään asioita yhteiseksi hyväksi. Sellaista toimintaa haluamme Asokodeissa tukea monin keinoin.

Asojärjestelmään kuuluu olennaisena osana yhteishallintolain mukainen asukashallinto, jonka tärkein tehtävä on antaa asukkaille vaikutusmahdollisuuksia omaan asumiseensa. Suurin osa asukkaista haluaa vaikuttaa Ilmarin lailla omassa talossaan, mutta on myös heitä, jotka haluavat vaikuttaa yhtiön toimintaan.

Pidämme tulevan viikon perjantaina valtakunnallisen Asofoorumin, jonne asukkailla on ollut mahdollisuus valita edustajansa 31 toimintapaikkakunnaltamme. Odotamme vilkasta keskustelua, jolle on ohjelmassa varattu runsaasti tilaa.

Asukkaat eivät halua meiltä vain valmiita esityksiä, vaan vuorovaikutteisuutta. Sitä olemme pyrkineet lisäämään, sillä meille on tärkeää kuulla suoraan asukkailta, mitä he asumiseltaan haluavat.

Kritiikkiäkin varmasti saamme, ja sitä suorastaan odotamme, koska rakentava palaute toiminnasta on pelkästään hyvä, asioita eteenpäin vievä voima.

Yhtiölläkin on suuri rooli hyvän asuinyhteisön syntymisessä. Meidän tehtävämme on ylläpitää ja hallinnoida kiinteistöjä niin hyvin, että asukkaat haluavat asua taloissamme pitkään. 

Hyvien asuinyhteisöjen syntymistä edistäisi myös asumisoikeuslain muutos sellaiseksi, että asukkaat saisivat asumistarpeidensa muuttuessa helpommin uuden asunnon samasta talosta. Järjestelmänkin soisi tukevan Keilakujan kaltaisten naapurustojen syntymistä, sillä turvallinen yhteisö ja asuinympäristö tukee ihmistä elämässä monin tavoin.

Lue lisää
vinkit_parhaaseen_kahviin
09.08.2018
Vinkit parhaaseen kahviin

Varmista paras mahdollinen kahvitteluhetki näillä vinkeillä:

Varmista raikkaus

Veden ja kahvipurujen annostelu kahvinkeittimeen edellisenä iltana voi olla houkutteleva ajatus, mutta paras kahvi syntyy raikkaasta vedestä ja vasta (jauhetuista ja) mitatuista kahvipuruista.

Veden raikkauden voi varmistaa mittaamalla veden vesikannulla kahvipannun sijaan, sillä kahvikannussa voi olla edellisiltä käyttökerroilta jäämiä kahvin rasvasta.

Kahvinkeiton muut niksit

Kahvin aromit pääsevät paremmin oikeuksiinsa, kun kastelet suodatinpussin kuumalla vedellä juuri ennen kahvipurujen mittaamista. Tällöin suodatinpussista imeytyy vähemmän paperin makua, suodattimeen valuva vesi ei viilene ja aromit irtoavat kahvipuruista paremmin.

Mittaa kahvia kahvimitta (7-8 g) jokaista keitettävää kuppia (1,25 dl) kohti. Älä ravista suodatinpaperiin mitattuja kahvipuruja, jotta suodatinpaperin huokoset eivät tukkeudu. Sen sijaan tasoita kahvipurujen pinta lusikalla, jotta vesi valuu tasaisesti läpi.

Sekoita kahvipannuun valunut kahvi ennen kaatamista, jotta maku on mahdollisimman tasainen.

Mikäli kahvia ei juoda heti, älä jätä kahvia kahvinkeittimen kuumalle pannulle, vaan kaada termoskannuun. Tarjoa kahvi termoskannusta mieluiten puolen tunnin sisällä ja sekoita kahvi ennen tarjoilua.

Puhtaus on kaiken a ja o

Hyvää kahvia ei synny likaisella kahvinkeittimellä.

Jokaisen kahvinkeiton jälkeen kahvikannu onkin hyvä pestä tiskiaineella ja kuumalla vedellä, jotta kannuun ei jää kahvista irtoavaa rasvaa. Pelkkä vedellä huuhtelu ei riitä. Termoskannu puhdistuu kätevästi esimerkiksi kuumalla vedellä ja muutamalla lusikallisella ruokasoodaa.

Myös kahvinkeittimen muut irtoavat osat tulee pestä säännöllisesti, aina vesisäiliötä myöden. Vesisäiliön huolellisempi pesu onnistuu irrottamalla kahvinkeitin sähköverkosta ennen vesisäiliön puhdistamista ja varmistamalla että vettä ei pääse kahvinkeittimen sähköosiin. Käytä pestessä kuumaa vettä, astianpesuainetta sekä tiskiharjaa sekä tarvittaessa myös pulloharjaa. Lopuksi huuhdo vesisäiliö useaan kertaan ja keitä 2-4 kannullista vettä.

Kalkkisaostumat pois

Perusteellisempi puhdistus on hyvä tehdä vähintään kerran vuodessa, jotta keittimeen ei synny kalkkisaostumia, jotka heikentävät kahvin makua, mutta myös hidastavat kahvinkeittoa sekä lisäävät sähkönkulutusta. Mitä kovempaa vesi on, sitä useammin kahvinkeitin tulee puhdistaa kalkkisaostumista. Pääkaupunkiseudun vesi on pehmeämpää kuin useilla muilla paikkakunnilla.

Puhdistus onnistuu esimerkiksi vedellä laimennetulla väkiviinaetikalla tai kalkinpoistoaineella. Tarkista kuitenkin kahvinkeittimen ohjekirjasta, ettei etikan tai kalkinpoistoaineiden käyttöä ole kielletty.

Etikalla puhdistaminen:

  1. Annostussuhde on puolet vettä ja puolet väkiviinietikkaa.
  2. Täytä vesisäiliö puolilleen.
  3. Kytke virta päälle.
  4. Kytke virta pois, kun puolet vedestä on valunut kahvikannuun.
  5. Anna liuoksen vaikuttaa 10 minuuttia.
  6. Kytke virta takaisin päälle, jotta vesisäiliö tyhjenee. Kahvikannuun valuva vesi on nyt sameata.
  7. Keitä 2-4 kannullista puhdasta vettä.
  8. Pese kahvinpannu hyvin.
Lue lisää
Tupakeittiö
19.07.2018
Esa Kankainen
Yleishyödyllisyys nojaa kohtuuteen

Suomi-Areenalla puhutaan tänään kohtuullisuudesta asumisessa. Hyvä ja tarpeellinen aihe, jota pohdin tässä blogissani yleishyödyllisen toimijan näkökulmasta.

Yleishyödyllisyys on viime vuosina ollut jollain lailla väheksytty asia. Ehkä siksi, että kohtuullisuus ei ole ollut kovin muodikas hyve pitkään aikaan. Onneksi kuitenkin viime aikoina on näkynyt merkkejä sen arvostuksen kasvusta.

Moni on ymmärtänyt, että kohtuuttomuus vie meitä huonompaa suuntaan niin yksilön elämässä kuin yhteiskunnan tasolla. Innostus terveellisiin elämäntapoihin ja ilmastomuutos ovat olleet hyviä herätteitä.

Kohtuullisuus kuvaa erittäin hyvin myös yleishyödyllisen rakennuttajan ja asuntojen omistajan toimintaa. Omakustannusperiaate vuokran- ja vastikkeenmäärittelyssä pitää huolta, että asukkaat maksavat asumisessaan vain toteutuneita kuluja. Yhtiöiden voitonjakorajoitteisuus vielä varmistaa, ettei vuokrissa kerätä omistajille – tai Asuntosäätiössä perustajajäsenille – ylimääräisiä tuottoja.

Asuntosäätiön tapauksessa myös säätiölainsäädäntö pitää huolta, että toiminnasta kertyneet tuotot käytetään vain oman toiminnan kehittämiseen.

Nuo mainitut asiat ovat lain ja lainaehtojen säätelemiä, mutta kyse on myös arvovalinnasta. Valitessaan yleishyödyllisen toimintamallin Asuntosäätiö on halunnut toteuttaa nimenomaan kohtuullisuuden periaatetta.

Se tarkoittaa asumisen kohtuuhintaisuuden lisäksi sitä, että kiinteistöjen ylläpitoon on sitouduttu elinkaarimallin mukaisesti. Kunnossapidossakaan ei etsitä pikavoittoja. Asunnoista ja taloista pidetään ennakoiden hyvää huolta ja asukkaille rakennetaan kokonaisuudessaan hyvää asumisen ympäristöä.

Pitkäjänteiseen omistajuuteen sitoutuminen luo asukkaalle turvallisuuden tunnetta, joka rakentaa pohjaa muulle elämälle. Parhaimmillaan hyvä asuinympäristö ja kohtuuhintainen asuminen luovat elämänmittaisia sosiaalisia verkostoja, joiden arvoa ei voi rahalla mitata.

Kevään lehdessämme kerrottiin kahdesta eläkeläisrouvasta, jotka olivat asuneet naapureina talossamme jo 55 vuotta. Elämäntilanteet olivat vaihdelleet kummallakin, mutta samasta talosta oli löytynyt uusi koti muutoskohdissakin. Talosta ei oltu muutettu pois edes peruskorjausvaiheessa vaikka vuokra kallistui. Hinta koettiin vastaavan laatutason paranemista.

Jos ja kun pystymme Asuntosäätiö-konsernin toimintojen avulla tuottamaan tuollaisia asioita, olemme mielestäni onnistuneet yleishyödyllisenä toimijana erinomaisesti.

Meidän kaltaisia toimijoita ei ole Suomessa enää kovin montaa. Asunnon tarvitsijoiden kannalta olisi edullista, että yleishyödyllisiä toimijoita olisi enemmän. Vaikutamme kohtuullisella asumisen hintatasolla koko asuntomarkkinaan ja toimintamallilla hyvän elämän perusteisiin.

Yleishyödyllisen toiminnan kiinnostavuuteen vaikuttaa olennaisesti, kuinka valtion taholta osataan arvostaa toimintaa ja ymmärretään niin verotuksen kuin lainsäädännön osalta miettiä asioita kohtuullisuuden näkökulmasta.

Viime vuosina kohtuullisuus ei ikävä kyllä ole ollut määräävä tekijä valtion asuntosektoriin kohdistamissa toimissa. Jos odotetaan toimijoilta kohtuullisuutta, pitäisi sitä voida odottaa myös toiminnan raamit asettavalta taholta.

Esa Kankainen
Asuntosäätiö-konsernin toimitusjohtaja

Lue lisää
Mita_omilleen_muuttavan_nuoren_on_osattava
17.07.2018
Mitä omilleen muuttavan nuoren on osattava

Kotoa omilleen nuoren matkaan pakataan yhtä ja toista, mutta mitä kaikkea nuoren tulee osata ensimmäisessä kodissaan?

  1. Raha. Nuorelle voi tulla yllätyksenä se, mihin kaikkeen rahaa kuluu. Keskustelkaa rahasta ja siitä mistä kaikesta kuukausittaiset menot muodostuvat esimerkiksi vuokran ja puhelinlaskun lisäksi. Entä osaako nuori esimerkiksi huomioida ruokakaupassa pakkausten kilohinnat, tai toimia verottajan kanssa?
  2. Sopimukset. Edellisen lisäksi on hyvä tarkistaa, että nuori ymmärtää huolehtia vuokrasopimuksen lisäksi esimerkiksi sähkösopimuksesta ja vakuutuksista. Muistuta myös, että sopimukset ja tärkeät postit tulee säilyttää, sillä niitä voidaan tarvita myöhemmin.
  3. Viikottainen siivous. Mikälli siivousrutiineissa on kertaamisen varaa, käykää perusasiat läpi – kuten esimerkiksi se, ettei samalla rätillä puhdisteta keittiötä ja kylpyhuonetta! Värien ja lämpötilojen vaikutukset tekstiileihin on myös hyvä kerrata pyykinpesun osalta, jotta ei tule ikäviä yllätyksiä.
  4. Suursiivous. Ja jos imurointi sujuisikin, nuori ei välttämättä ole tullut ajatelleeksi esimerkiksi sitä, että myös tyyny ja peitto tulee pestä, tai että esimerkiksi lattiakaivo ja kahvinkeitin on puhdistava säännöllisesti. Koti pysyy raikkaampana ja laitteet toimivat paremmin, kun myös näistä pidetään huolta.
  5. Sulakkeet. Tietääkö nuori, kuinka toimitaan, kun sulakkeet palavat? Tarkistakaa yhdessä, millainen sulaketaulu löytyy uudesta kodista ja ohjeista sen mukaan.
  6. Ruoka. Vaikka nuori osaisi jo valmistaa ateriansa, ei hänellä ole välttämättä näkemystä siitä, mitä kaikkea ruokakaapista olisi hyvä pitää ns. pahan päivän varalle. Pasta ja yrteillä maustettu tomaattikastikesäilyke pelastavat, kun esimerkiksi flunssa kaataa sängyn pohjalle, eikä jaksa lähteä kauppaan.
  7. Ensiapu. Olisiko syytä kerrata, kuinka tulee toimia pienten tapaturmien yllättäessä? Ainakin haavanpuhdistusaine, sidetarpeet, laastarit, särkylääke ja kuumemittari on hyvä pakata muuttokuorman matkaan.
  8. Vaatehuolto. Pysyykö neula ja lanka kädessä, jotta nuori saa tarvittaessa esimerkiksi ommeltua napin paikoilleen? Varmista, että nuoren muuttokuormasta löytyy esimerkiksi matkoillekin helposti mukaan otettava ompelusetti.
  9. Työkalut. Vasara, ruuvimeisseli ja pihdit, niillä pääsee jo alkuun esimerkiksi huonekaluja kootessa. Sulakkeita on myös hyvä varata, mikäli huoneistossa ei ole automaattisulaketaulua.
  10. Poikkeustilanteisiin varautuminen. Tietääkö nuori, kuinka toimitaan tulipalon yllättäessä tai kun sähkökatko yllättää? Sammutuspeitto siinä kuin taskulamppu, kynttilöitä ja tulitikkuja on hyvä varata valmiiksi käden ulottuville.

Ja kun poismuuton aika tulee, tutustukaa myös muuttajan muistilistaan.

Vinkki muuttoon valmistautuville: Pääkaupunkiseudun asukkaat voivat hyödyntää pääkaupunkiseudulla palvelevaa Liiteri-verkostoa (Asoliiteri), josta löytyy esimerkiksi muuton ja suursiivouksen yhteydessä tarvittavia tarvikkeita. Asuntosäätiön ja Asokotien asukkailla on lisäksi mahdollisuus hyödyntää asiakasetuja, joihin kuuluu mm. alennuksia muuttoon liittyvistä palveluista.

Lue myös Asumisoikeusasunnon voi hankkia myös opiskelemaan lähtevälle lapselle.

Lue lisää
Reppu selässä
12.07.2018
Vinkit autottomaan lomailuun kotimaassa

Loma kotimaassa voi olla muutakin kuin mökkeilyä ja omalla autolla paikasta toiseen huristamista.

Leiki turistia kotikaupungissa. Kulje kaduilla kamera kädessä kuin turisti konsanaan. Hyppää turistibussiin, vieraile museoissa ja istahda kahvilaan viettämään kiireetön hetki. Turisteille suunnatuista oppaista löytää erilaisia vinkkejä.

Tee museokierros. Suomesta löytyy jopa satoja museoita. Pelkästään Helsingin keskustasta löytyy useita museoita vain muutaman minuutin kävelymatkan päässä toisistaan, mutta entä jos suuntaisitkin junalla Järvenpäähän ja sieltä vuokraisit pyörän, jolla kiertäisit Tuusulanjärven historialliset kulttuurikohteet, kuten Sibeliuksen Ainolan ja Aleksis Kiven mökin? Tuusulanjärven useisiin nähtävyyksiin voi myös tutustua hop on hop off -bussilla paikasta toiseen siirtyen. Tutustu museotarjontaan osoitteessa museot.fi ja Tuusulanjärven tarjontaan osoitteessa visittuusulanjarvi.fi.

Mene metsään. Suomessa on 40 kansallispuistoa, joista löytyy eri pituisia ja tasoisia reittejä. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulta pääsee julkisilla kulkuneuvoilla niin Nuuksioon kuin Sipoonkorpeen. Kaupunkilaiselle ulkona yöpyminenkin voi olla elämys, ja retkeilyvarusteet voi tarvittaessa myös vuokrata (kuinoma.fi tai liizi.fi). Tutustu reitteihin tarkemmin osoitteessa luontoon.fi.

Rentoudu puistoissa ja puutarhoissa. Kesällä jos milloin, kannattaa nauttia kaupunkien viherkeitaista. Esimerkiksi Helsingin rautatieaseman kulmilta löytyvä Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa vierähtää helposti tovi ja toinenkin, samoin Kotkan Sapokan vesipuistossa ja Joensuun Botaniassa.

Nauti päiväretkistä. Ei reissuja tarvitse aina yötä vasten tehdä, jossain toisaalla majoittuen. Lähde aamulla esimerkiksi bussilla muutaman tunnin päässä sijaitsevaan kaupunkiin retkelle ja palaa illalla. Tai miten olisi piknik? Tutustu piknik-vinkkeihimme.

Pyöräile. Ja jos et omista pyörää, sellaisen voi myös vuokrata. Esimerkiksi Helsingissä kaupunkipyörän vuokraaminen on helppoa, kun vuokrapisteitä löytyy keskustan alueelta tämän tästä. Lisäksi Asokodin pääkaupunkiseudun asukkailla on mahdollisuus Asoliiterin asiakkaina lainata sähköavusteista polkupyörää.

Hyödynnä julkista liikennettä. Seuraa esimerkiksi VR:n ja bussiyhtiöiden tarjouksia ja hyödynnä halvempia matkustusaikoja.

Yövierailut. Hotelli-, hostel- ja airbnb-majoituksen lisäksi majapaikka siinä kuin mukava kuulumisten vaihtamisen paikka voi löytyä toiselta paikkakunnalta sukulaisten tai ystävien luona. Muista kuitenkin vastavuoroisuus; tarjoudu majoittamaan luonasi, kun saapuvat kotikaupunkiisi.

Pakkaa kevyesti. Autottomana matkaillessa on kätevintä pitää matkatavarat minimissä, joten varusteiden monikäyttöisyys on plussaa. Reppu kulkee kätevimmin mukana, lisäksi repussa jaksaa kantaa enemmän kuin laukussa.


Lue lisää
piknik
11.07.2018
Mitä piknikille evääksi?

Piknik kiteytyy monen mielestä herkullisten eväiden ympärille. Vaihtoehtojakin on useita, päädyt sitten ostamaan eväät valmiina tai tekemään itse.

  1. Salaatit. Esimerkiksi pasta- ja perunapohjaiset salaatit ovat käteviä, kun tulee ruokkia nälkäinen seurue. Piknikeille salaatteja tehdessä on hyvä kuitenkin varautua pakkaamaan vesipitoisimmat ainekset, kuten kurkut ja tomaatit, erilliseen astiaan, jotta perillä saa nauttia mahdollisimman raikkaasta salaatista. 
  2. Täytetyt kolmiovoileivät ja patongit ovat käteviä, kun erillisiä lautasia ja aterimia ei tarvitse pakata mukaan. On kuitenkin hyvä huomioida, että esimerkiksi majoneesipohjaiset täytteet on syytä säilyttää kylmäkassissa tai -laukussa, sillä niin maitotuotteet kuin majoneesi menevät kesähelteellä helposti pilalle. 
  3. Suolaisia ja makeita muffinsseja tai piirakoita. Suolaiset muffinssit toimivat esimerkiksi salaatin seurana leivän sijasta, makeat jälkiruokana. 
  4. Sushi on loistavaa evästä esimerkiksi ex tempore -piknikeillä, ei muuta kuin valmiit sushit kaupasta tai ravintolasta mukaan!
  5. Hedelmät ja marjat. Pakkaa muovirasiaan valmiiksi pilkottu vesimeloni. Nauti tuoreista mansikoista, tai tee herkullinen hedelmäsalaatti, jonka maustat esimerkiksi tuoreilla mintunlehdillä tai ripauksella chilijauhetta. Hedelmät ja marjat ovat joka tapauksessa kesäherkkuja parhaimmillaan ja maistuvat varsinkin kesähelteellä. 
  6. Smoothiet. Smoothie on sellaisenaan loistava välipala, jälkiruoka tai suorastaan ateria, riippuen siitä mistä smoothie on tehty. Kokeile esimerkiksi jälkiruoaksi Snickers-suklaapatukkaa muistuttavaa smoothieta, johon tulee (pakastettua) banaania, maapähkinävoita ja kaakaojauhetta. Hakusanalla "Snickers smoothie" löydät internetistä useammankin ohjeen.
  7. Vettä, mehua, jääteetä ja -kahvia. Varaa piknikille riittävästi juomaa, erityisesti hellepäivänä. Termospulloon voit esimerkiksi tehdä valmiiksi jääteetä tai -kahvia jälkiruoan kanssa nautittavaksi.
Tutustu myös Piknik-järjestäjän muistilistaan.
Lue lisää