asokodit_leinelä
19.02.2018
Jari Riskilä
Asoasukkaiden asumisturvaa ei saa heikentää

Ministeri Sampo Terho kirjoitti 17.2.2018 blogissaan asumisoikeusjärjestelmästä tavalla, jota on pakko kommentoida. Teksti sisältää runsaasti asiavirheitä alusta loppuun.

Toisin kuin Terho esitti, asumisoikeusjärjestelmä kehitettiin jo 80-luvun lopulla. Motiivina oli saada nuorille lapsiperheille kohtuuhintaisia asuntoja aikana, jolloin asuntojen hinnat kohosivat ennennäkemättömällä tavalla. Järjestelmää kehittämässä oli laajasti niin opiskelijajärjestöjä, poliittisia toimijoita kuin Terhon mainitsemia rakennuttajayhtiöitä.

90-luvulla kohtuuhintaisia asuntoja tuotettiin jopa tuhansia vuosittain. Näin asumisoikeusasuntojen ja valtion tukeman vuokra-asuntotuotannon avulla pelastettiin suomalainen rakennusala konkursseilta ja suurtyöttömyydeltä. Mutta sen takia ei asojärjestelmää kuitenkaan alun perin luotu, vaan vastaukseksi kohtuuhintaisten asuntojen tarpeeseen.

Terhon olisi kannattanut tarkistaa, että kyllä myös yhdistysmuotoinen asumisoikeusasuntojen omistaminen tuli mahdolliseksi jo vuonna 1995. Jostain syystä asuntoja ei kuitenkaan ole syntynyt sitä kautta kuin kourallinen. Todennäköisesti syy on siinä, että rakennuttajayhtiöiden kautta saatava asumisoikeusasunto on asukkaalle niin paljon helpompi ja riskittömämpi tapa hankkia koti. Rakennuttaminen ja asuntojen omistaminen vaatii ammattitaitoa.

Terho väittää tekstissään, että asoasuntojen asumiskustannukset voivat olla jopa korkeammat kuin yksityisillä vuokramarkkinoilla. Väitteen osoittaa vääräksi ARAn marraskuussa 17.11.2017 julkaisema tutkimus. Sen mukaan asumiskustannukset asosasunnoissa ovat markkinavuokriin verrattuna jopa yli 15 % matalammat muun muassa pääkaupunkiseudulla, jossa sijaitsee suurin osa asumisoikeusasunnoista. Kuopiota lukuun ottamatta kustannukset ovat jopa ARA-vuokra-asuntojen vuokria matalammat.

Asukkaille siis tarjotaan alkuperäisen tavoitteen mukaista kohtuuhintaista asumista, ja omistajayhtiöt ovat voitonjakorajoitteisia. Vastikkeissa ei siis makseta osinkoja omistajille, kuten Terho väittää liittäessään ”yhden suurimman asumisoikeusasuntoja hallinnoivan yhtiön” VVO:n (nyk. Kojamo) maksamiin miljoonaosinkoihin. Suurimman asumisoikeusasuntoja omistavan yhtiön, Asuntosäätiön Asumisoikeus Oy:n (Asokodit), omistajana on Asuntosäätiö sr, joka osti yhtiön jo vuonna 2014 sen silloisilta omistajilta VVO:lta ja Satolta.

Asuntosäätiön taustalla ovat Väestöliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Vuokralaiset VKL, Invalidiliitto ja SAK. Perustajajärjestöjen yksi keskeinen arvotekijä on, ettei säätiö tulouta toiminnasta kenellekään osinkoja, vaan kaikki mahdollinen ylijäämä käytetään sääntöjen mukaan toiminnan kehittämiseen.

Asokotien toimintaan kuuluu myös aktiivinen asukashallinnon edistäminen, eli asukasvaikuttaminen on yhtiön näkökulmasta katsottuna positiivinen voimavara.

Ministeri Terhon blogin sisältämien useiden asiavirheiden vuoksi herää epäilys, että ministeri on tullut harhaanjohdetuksi. Tai sitten syyt löytyvät silkasta populismista.

Joka tapauksessa tilastot osoittavat, että asojärjestelmä on asukkaille vuokra-asumista edullisempaa asumista. Asukkailla on myös sananvaltaa asumiseensa, mutta on selvää, että juridisten vastuiden yhtiön taloudellisista ja lain antamista velvoitteista tulee kuulua yhtiölle.

Asojärjestelmä on jo nyt yhteisöllinen, ja sekä asumisoikeuden hankintaan että vastikemääritykseen kohdistuu lakiin perustuva hintasääntely. Asumisoikeusasunnot ovat asukkaalle turvallisia, kohtuuhintaisia ja omakustannusperiaatteella toimivia.

Asoasunto on sikäli verrattavissa omistusasuntoon, että asumisoikeuden voi antaa perinnöksi. Omistusasuntoa turvallisempia asoasunnot  ovat ennen kaikkea siksi, että asumisoikeuden realisoidessaan asukas tietää saavansa sijoittamansa asumisoikeusmaksun indeksillä tarkistettuna takaisin.

Yhdestä asiasta voimme kuitenkin olla ministeri Terhon kanssa samaa mieltä. Asokodit ja sen omistava Asuntosäätiökin haluavat, että asukkaiden asumisturva säilyy myös lakia uudistettaessa. Se on perusasia, josta ei saa tinkiä.

Jari Riskilä
Asokotien toimitusjohtaja

Lue lisää
magneettikatu_770x580
09.02.2018
Esa Kankainen
Toimijoiden ammattitaitoon kannattaisi luottaa

Kävin esittämässä Asuntosäätiön lausunnon eduskunnan talousvaliokunnalle. Kyseessä oli tarkastusvaliokunnan loppuvuodesta julkaiseman Asuntopolitiikan kehittämiskohteet -julkaisun suositukset.

Hyvää niissä suosituksissa oli muun muassa ehdotukset kaavoituksen ja tonttitarjonnan edellytysten parantaminen, normien joustavoittaminen ja ARA-rahoituksen ehtojen muuttaminen asuntotuotantoa tukeviksi.

Noilla asioilla on vaikutusta kohtuuhintaisen asuntotuotannon lisäämiseen, mikä on ainoa keino hillitä asuntojen hintojen ja vuokrien nousua kasvupaikkakunnilla.

Pidempään puhuin niistä suosituksista, jotka toimivat ihan päinvastoin, eli ovat jopa haitallisia ja estävät asuntotuotannon lisäämistä.

Asuntopolitiikan kehittämiskohteet -julkaisussa kritisoidaan tuotantotukia. Se on mielestäni kummallista sikäli, että tuotantotuen kautta vaikutetaan pitkäjänteisesti kohtuuhintaiseen rakentamiseen, asumiskustannuksiin ja myös asumistukimenoihin.

Valtion pitäisi käsittääkseni tehdä kaikkensa erityisesti asumistukien kasvun hillitsemiseksi. Asumistukea korottamalla ei ratkaista asumisen tämän päivän ongelmia, vaan ratkaisu pitäisi hakea nimenomaan tuotantoa lisäävistä elementeistä.

Julkaisussa ehdotettu tonttimaahan kohdistuvien verojen ja maksujen nostaminen lisäisi sekin asumistuen tarvetta, koska toimenpide nostaisi väistämättä vuokria ja vastikkeita. Emme siis missään tapauksessa voineet allekirjoittaa sitäkään suositusta, sillä asumisen kulut ovat asukkaillemme jo riittävän kovat.

ARA-asuntojen tuotantoedellytyksiä heikentäisi myös ehdotus, jonka mukaan ARAn varallisuutta käytettäisiin muuhun kuin tuettuun asuntotuotantoon. Olen aivan vakuuttunut siitä, että jos se avaus tehdään, ARA-tuotannolle jää yhä vähemmän resursseja käytettäväksi.

ARAn varat tulevat arava- ja vuosimaksulainojen lyhennyksistä ja koroista. On kohtuullista, että asukkaiden maksamat ylisuuret korot hyödyttävät juuri niitä, jotka ovat olleet niiden varojen kerryttäjinä.

Viimeisenä alan toimintaa heikentävänä seikkana nostin esiin suosituksen, jonka mukaan ARA-tontteja vuokrattaisiin samoilla hinnoilla vapaarahoitteisen tuotannon kanssa. Jälleen kerran esimerkki siitä, kuinka asumiseen kohdistuvia maksuja lisäämällä nostettaisiin asukkaidemme asumiskustannuksia ja valtion asumistukimenoja.

Nostin vielä esiin seikan, mikä oli jäänyt kokonaan julkaisussa huomiotta kertoen ehkä poissaolollaan tilaajan tavoitteista. Asumisoikeusasumista ei mainita julkaisussa.

Taannoisessa asuntopoliittisessa seminaarissa ministeri Tiilikaiselta kysyttiin leikkimielisessä sanaleikissä valitsisiko hän asumisoikeusasumisen vai osuuskunta-asumisen. Hän valitsi jälkimmäisen, koska sillä on kuulemma parempi tulevaisuus.

Onko ministeri sitä mieltä, että satatuhatta asukasta on valinnut väärin? Onko valtiovallan taholta järkevää pitää menneisyyden mallina järjestelmää, joka on osoittautunut hyväksi kohtuuhintaisen asumisen malliksi ja segregaation torjunnan välineeksi. Meidän mielestämme siihen ei pitäisi olla varaa.

Päätin esitykseni valiokunnassa toivomukseen, että valtion tukeman tuotannon koko prosessia kehitettäisiin rahoituksen, tehokkuuden ja toiminnan osalta yhdessä alan toimijoiden kanssa.

Tiedän, että emme ole ainoat alan toimijat, jotka ovat tuoneet lainsäätäjille juuri näitä samoja asioita esiin. Ammattitaitoamme kannattaisi käyttää hyödyksi.

Meillä vastuullisilla alan toimijoilla on sama tavoite kuin valtiolla: tuottaa pitkäjänteisesti kohtuuhintaisia asuntoja parantamaan asukkaiden elämänlaatua ja edistämään elinkeinoelämän toimivuutta.

Esa Kankainen
Asuntosäätiön toimitusjohtaja

Lue lisää
02.02.2018
Jari Riskilä
Hyvin hoidettuja asioita

ARAn marraskuussa julkaisema asuntomarkkinatutkimus osoitti, että asumisoikeusasuntojen vastikkeet ovat pääkaupunkiseudulla ja Tampereella keskimäärin yli 15 prosenttia alempia kuin vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen vuokrat. Muissa yli sadantuhannen asukkaan kaupungeissa asumisoikeusasuntojen käyttövastikkeet ovat 6,3 – 13,5 prosenttia alemmat.
Kuopiota lukuun ottamatta isoissa kaupungeissa käyttövastikkeet menevät myös alle ARA-vuokra-asuntojen vuokrien. 

Omistajatahojen eroja vastikkeissa selittää muun muassa se, että esimerkiksi Asokodeilla on kaikkein eniten 90-luvulla rakennutettua asuntokantaa, jonka korjaustoiminta vaatii enemmän taloudellisia satsauksia kuin nuorempi asuntokanta.

Asokotien 16 076 asunnosta 65 %:a on 90-luvun tuotantoa. Myös Asokotien asuntokannan pientalovaltaisuus nostaa korjaustoiminnan kustannuksia. Tästäkin huolimatta Asokodeissa on pystytty pitämään vastikkeet kohtuullisina.

ARAn tutkimus osoittaa selkeästi, että asumisoikeusasumisen perusidea toimii yhä edelleen. Yksi järjestelmän keskeinen elementti on, että vastikkeiden pitää olla vastaavien vuokra-asuntojen vuokria edullisempia.

En malta olla nostamatta esiin ammattimaisten kiinteistönomistajien roolia. Asioita on osattu hoitaa hyvin, kun vastikkeet on pystytty pitämään lain vaatimassa raamissa. Näin siitäkin huolimatta, että vanhenevaa asuntokantaa on pitänyt korjaustoiminnan kautta pitää kilpailukykyisenä ja vanhojen talojen lainaehdot ovat nostaneet kustannuksia erityisesti viime vuosina. Samoin asumisen verotus on vuosi vuodelta kiristynyt ja rakentamisen hinta kallistunut.

Voin varsin vapaasti kehua yhtiötämme ja muita toimijoita tässä asiassa, koska olen ollut tehtävässäni vasta kuukauden verran, eli en ole ollut vaikuttamassa näihin tuloksiin. Koen yhdeksi tärkeimmistä tehtävistäni varmistaa, että vastiketaso pysyy järjestelmän idean mukaisena, kustannuspaineista huolimatta.

ARAn esiin nostama vastiketieto on mielestäni hyvä osoitus asumisoikeusasuntojen omistajayhteisöjen ammattimaisesta ja yleishyödyllisestä luonteesta. Yleishyödyllisyys ei ole ollut kauhean suosittu termi viime vuosina asuntoalalla, mutta haluan olla nostamassa sitä uudelleen arvoonsa.

Tehtävämme on olla luomassa ihmisille hyvää asumista. Samalla edesautamme elinkeinoelämän toimintaa tarjoamalla työntekijöille asuntoja, joiden kustannuksiin myös tavallisella palkansaajalla on varaa.

Asumisen kustannukset pysyvät kohtuullisina, koska asumisoikeusasumisen pelisääntöihin kuuluu, että omistajille ei kerätä vastikkeissa voittoja. Asukkaat maksavat asumiseensa liittyvistä kuluista.

Vaikka asumisoikeusjärjestelmällä on tiukat lakisääteiset reunaehdot ja valvonta, toimijat ovat myös halunneet kehittää asumismuotoa ja rakennuttaa koko ajan lisää haluttuja asuntoja. Yleishyödylliset arvot ovat mitä ilmeisemmin voimissaan.

Yleishyödyllisyyden lisäksi puhuisin yhteiskuntavastuullisesta toiminnasta, sillä ainakin itseäni juuri se seikka motivoi siirtymään Asokotien toimitusjohtajaksi. Me emme ole Asokodeissa pakertamassa kukin yksittäistä työsarkaamme, vaan toteuttamassa tärkeää yhteiskunnallista tehtävää yhteistyössä asukkaiden, yhteistyökumppaneiden ja viranomaisten kanssa.

Jari Riskilä
Asokotien toimitusjohtaja

Lue lisää
Miten_liikkua_turvallisesti_talvella_blogi
19.01.2018
Vinkit turvalliseen talviliikkumiseen

Talvella Suomen keliolosuhteet saattavat tunnetusti olla mitä tahansa. Taivaalta tulee välillä vettä, välillä räntää tai lunta. Samalla pakastuva ilma jäädyttää tiet ja polut liukkaiksi. Jokaisen kannattaakin ehdottomasti kiinnittää huomiota turvalliseen liikkumiseen talven pimeinä aikoina. Kokosimme tähän artikkeliin vinkkejä pärjäämiseen kelillä kuin kelillä.

 

Nastat, nastat, nastat

 

Nastat ovat mainio ratkaisu liikkumiseen talvikeleillä. Nastoja saa nykyään niin jalkineisiin kuin kulkuneuvojen renkaisiin. Liikuit sitten pyörällä tai autolla, ovat nastat renkaissa ainoat todelliset pitoa antavat apuvälineet jäisellä tienpinnalla. Paljon pyöräileville suositellaan ainakin eturenkaan nastoittamista, jolloin käännökset ovat helpompia.

 

Kengissä on tarjolla niin nasta- kuin pitokenkiäkin. Kenkiin voi myös ostaa irrotettavan nastapohjan. Jos kenkien nastat ovat sisään kääntyvää mallia, muista kääntää ne pois sisällä, niin lattiat säästyvät. Toisaalta tavalliset talvikengätkin voivat auttaa pystyssä pysymistä, jos pohja on kumia ja hyvin kuvioitu. Sileäksi kuluneet kengänpohjat ovat liukkaimmat.


Myös muihin mahdollisiin apuvälineisiin, kuten kävelykeppeihin ja rollaattoreihin on mahdollista saada pitoa nastoilla. Niistä kannattaa kysyä välineisiin erikoistuneista liikkeistä tai vuokraamoista.

 

Tarkkana pihoilla!

 

Talvella talojen pihat saattavat olla erityisen liukkaita, sillä niiden auraus hoidetaan usein kolalla tai pienillä auroilla. Ne pakkaavat lunta teiden pintaan liukkaaksi kerrokseksi. Sama kerros voi lauhemmilla keleillä jäätyä lähes näkymättömäksi kerrokseksi mustaa jäätä, joka on usein todella liukas ja huomaamaton alusta jalankulkijalle.

Ole erityisen tarkkaavainen, jos joudut lähtemään liikkeelle ennen kuin huoltoyhtiö on kerinnyt käydä hoitamassa pihan.
 

Valaistut ja hoidetut reitit

 

Myös omilla reittivalinnoilla on merkitystä. Talvella valo on vähissä ja liukkautta ei aina havaitse helposti. Musta jää voi yllättää monen kulkijan, kun olosuhteet sille ovat lauhalla talvella hyvin otolliset.

 

Kannattaa pysytellä hyvin valaistuilla ja hoidetuilla reiteillä asioilla liikkuessaan. Turhan moni on liukastellut itsensä sairaalakuntoon valitsemalla ”oikopolun” poikkeamalla hoidetuilta reiteiltä. Pimeillä poluilla ei välttämättä näe aina eteensä, ja kuopat sekä liukkaat pinnat voivat jäädä pahaa aavistamattomalta kulkijalta huomaamatta.

 

Näy ja käytä heijastinta!

 

Pimeään vuodenaikaan vaaroja saattavat aiheuttaa kelin lisäksi myös moottoriajoneuvoilla liikkuvat kanssakulkijat. Pimeällä tiellä autoilijat eivät yksinkertaisesti havaitse mustissa kulkevia kävelijöitä tarpeeksi ajoissa.

 

Paras henkivakuutus turvalliseen liikkumiseen on huomiota herättävä kovapintaisen heijastimen käyttö tai heijastinliivi. Heijastinliivillä varustetun ihmisen huomaa todella kaukaa, ja kulkeminen onkin huomattavasti turvallisempaa ja näkyvämpää sen kera.

 

Muista heijastimet myös perheen karvaisille perheenjäsenille. Heijastinliivissä on hyvä johtaa joukkoa!

Lue lisää
16.01.2018
Jari Riskilä
Asumisoikeusjärjestelmästä on helppo innostua

Tarpeellinen, erityinen ja  innostava tulevaisuuden juttu, jossa on tietysti myös omat haasteensa. Noin kuvaisin tuntojani asumisoikeusasumisesta, kun otin vuoden alussa vastaan Asokotien toimitusjohtajan tehtävät.

Yhteiskunnallisesta tarpeellisuudesta ei liene mitään epäselvyyttä. Kohtuuhintaisia asuntoja tarvitsevat sekä asukkaat että elinkeinoelämä.

Asoasuntojen avulla ehkäistään segregaatiota alueilla, joille ei voida tuottaa enempää ARA-vuokra-asuntoja, eikä omistusasunnoille löydy kysyntää. Voidaan jopa sanoa, että segregaatiota torjumalla asoasunnot ovat tavallaan edistämässä myös yhteiskuntarauhaa.

Henkilökohtaisesti pidän tärkeänä sitä, että Asokodit tuottaa aidosti yleishyödyllisiä asuntoja eli omakustannusperiaatteella toimivia kohtuuhintaisia ja turvallisia koteja asukkaille suhdanteista riippumatta. Murroksen keskellä elävässä yhteiskunnassa asuminen on yksi tärkeimmistä perusasioista, jonka vakaudesta yleishyödylliset toimijat pitävät osaltaan huolta.

Asumisoikeusasumisessakin on toki  haasteensa.  Niihin sain tutustua hieman ennakkoon joulukuussa, kun Helsingin käräjäoikeus antoi tuomionsa ns. vastikkeiden vertailuasiassa. Tuomio oli selvä, käräjäoikeus vahvisti Asokotien tulkinnan vertailuvuokrasta: vastikkeita tulee verrata yleisillä vuokramarkkinoilla perittäviin vuokriin rahoitusmalliin katsomatta, ei pelkästään ARA-vuokra-asuntojen vuokriin tai tilastovuokriin.

Huolimatta vapauttavasta tuomiosta, vastikemäärittely on myös jatkossa melkoinen haaste yhtiölle. Vanheneva asuntokanta täytyy pitää kohtuuhintaan kilpailukykyisenä tilanteessa, jossa vanhojen vuosimaksulainojen lyhennykset ovat korkeimmillaan. Samaan aikaan asumisen verotusta käytetään yhä vahvemmin työkaluna valtion yleiskulujen kattamisessa.

Valtio vaikeuttaa omakustannusperiaatteella toimimista myös muilla päätöksillään. Esimerkiksi tuleva lakiuudistus on mahdollisesti tuomassa toimintaan elementtejä, jotka voivat nostaa asumisen kustannuksia ja vaikeuttaa muun muassa korjaustoiminnan rahoitusmahdollisuuksia.

On ihan ymmärrettävää, että asukkaiden on vaikea hahmottaa kokonaistilannetta ja helppo epäillä yhtiön roolia kustannusten kasvussa. Siksi käräjäoikeuden päätös oli tervetullut vahvistus sille, että yhtiö toimii siten kuin sen lain ja virkamiesten ohjeistuksen mukaan pitääkin.

Asumisoikeusjärjestelmä on tarkkaan valvottu järjestelmä ja hyvä niin. Vain sitä kautta voidaan myös tulevaisuudessa taata yleishyödylliset arvot ja toimintatavat.

Tiedän, että yhtiön puolelta on tehty jo vuosikausia töitä muun muassa korkotukilainojen lyhennysohjelman järkevöittämiseksi. Samoin on pyritty lisäämään päättäjien ymmärrystä asojärjestelmän eduista ja tarpeellisuudesta niin asukkaille kuin koko yhteiskunnalle.

Samaa työtä aion itse jatkaa entistä painokkaammin. Asokotien tulee olla Suomen suurimpana asumisoikeusasuntoja omistavana yhtiönä lippulaiva, joka vie järjestelmää eteenpäin. Ja sen työn ohjenuorana pidän asumisen kohtuuhintaisuuden ja turvallisuuden varmistamista.

Tämän tekstin alussa käytin myös määrittelysanoja innostava ja tulevaisuuden juttu. Sellaiseksi koen tämän järjestelmän, joka luotiin jo vuonna 1990 vuokra- ja omistusasumisen väliin sijoittuvaksi vaihtoehdoksi asuntomarkkinoille.

Asojärjestelmä on innostava sen erinomaisten ominaisuuksien vuoksi. Asoasumisen kustannukset ovat yhä kohtuulliset ja omistusasumiseen verrattuna samoilla kuukausikuluilla saa tilavamman kodin. Elämä asokodissa on myös helppoa ja vaivatonta, koska yhtiö huolehtii ammattimaisesti asuntojen ja talojen kunnossapidosta.

Asumisoikeusasunto on myös sijoitus, sillä luopumisen yhteydessä asukkaalle maksetaan asumisoikeusmaksu takaisin rakennuskustannusindeksillä tarkistettuna. Sijoituksen arvo on näin pääsääntöisesti turvattu, ja tämän hetken korkotasolla sijoitus on myös kannattava.

Näistä lähtökohdista katson, että asumisoikeusasumisella on mahdollisuus kasvaa suorastaan loistavaksi asumisen vaihtoehdoksi tulevaisuudessa.

Kaupungistuminen lisääntyy, ihmiset arvostavat yhä enemmän asumisen helppoutta, vapautta ja turvallisuutta, eikä omistamista koeta enää koko elämän johtotähdeksi. Asumisoikeusasuminen on kuin luotu näistä valinnoista kumpuavia  tarpeita varten. Siksi siitä on helppo innostua.

Jari Riskilä
Asokotien toimitusjohtaja

Lue lisää
Uusi_perheenjäsen_tulossa_blogi
12.01.2018
Uusi perheenjäsen tulossa – lisätilaa ja kenties uusi koti?

Monella perheellä on edessään pohdinnan paikka, kun elämään siunautuu uusi ihana perheenjäsen. Arki muuttuu, ja talouteen pitää järjestää tilat ja tavarat uudelle pienokaiselle.

Uusi tilanne tilanpuutteen osalta saattaa tulla eteen yllättävän nopeasti. Uudelle asumisratkaisulle syntyy pikainen tarve. Asuntosäätiö on auttanut monia perheitä heidän elämäntilanteidensa muutossa ja tarjoaa monia erilaisia ratkaisuja perheiden erilaisiin asumistarpeisiin.

Vauvalle oma huone ja silti kaikille omaa tilaa?

Vanhat tilat saattavat jäädä monesti ahtaiksi, kun perhekoon kasvaessa jokaisella ei löydy enää omaa tilaa. Kaikki kuitenkin tarvitsevat omaa rauhaa ja silti perheen kasvava tavaramäärä pitää mahduttaa entiseen pienemmälle porukalle suunniteltuun asumisratkaisuun. Monesti vauva vie pian oman huoneen, ja tarvitseehan lapsi kasvaessaan vielä lisää tilaa. Perhe saattaa tarvita myös uuden auton ja autopaikan.

Lisätilan hankkiminen uuden asunnon muodossa tulee usein tässä kohdin ajankohtaiseksi. Asuntosäätiö tarjoaa perheille monia eri asumismuotoja ja -kokoja, joista voi valita omaan tilanteeseen sopivimman ratkaisun. Neuvomme aina parhaamme mukaan perheitä heidän suurissa päätöksissään.

Joustavasti vuokralle tai matalalla kynnyksellä asumisoikeusasuntoon

Vuokralle muuttaessa perhe löytää vapaan asunnon yleensä todella nopeasti. Vuokraaminen on selkeästi nopein tapa vaihtaa isompaan ja sopivampaan asuntoon. Vuokralla asuessa ei tarvitse pohtia suuria pankkilainoja tai rasittaa päätään remonteilla. Lisäksi asuntoa voi aina helposti vaihtaa, jos perheen koko kasvaa entisestään. Vuokraaminen on ihanan huoleton ratkaisu kiireisen kasvavan perheen arkeen.

Myös asumisoikeusasuminen sopii erittäin hyvin nuorille perheille. Sen hankintakustannukset ovat omistusasuntoa pienemmät, joten perheelle jää myös enemmän käyttövarallisuutta päivittäiseen elämään. Tämä on yleensä suuri helpotus monille lapsiperheille. Perhe ei tarvitse suurta pankkilainaa asumisoikeusasunnon hankkimiseen, joten asuntotyyppi on monille omistusasuntoa helpommin saavutettavissa.

Asuntoihin tutustumaan!

Asuntoja löytyy monen kokoisia ja näköisiä aina yhden huoneen asunnoista kuuden huoneen koteihin. Kaikille löytyy varmasti omaan tilantarpeeseen riittävä ratkaisu. Kysy lisätietoja asuinalueista ja asunnoista asiantuntijoiltamme!

Oli asumistyypin ja tarvittavan tilan määrän ratkaisunne mikä tahansa, pyrimme aina auttamaan teitä elämänne suurissa askelissa parhaamme mukaan. Ole rohkeasti yhteydessä asumisen asiantuntijoihimme, ja löydämme yhdessä juuri teidän perheenne tarpeita parhaiten palvelevan asumisratkaisun.



Lue lisää
Urheilumahdollisuudet_lähiluonto
05.01.2018
Urheilumahdollisuudet lähiluonnossa

Jokainen meistä tarvitsee liikuntaa aktiivisen ja terveen elämän tueksi. Liikunnan harrastaminen edellyttää hyviä urheilu- ja virkistysalueita. Parhaimmillaan jo oman asunnon lähiympäristöstä saattaa löytyä todella hyviä liikuntapaikkoja luonnon helmasta.

Suomalaista metsää ei ole turhaan tunnettu maailmalla rauhoittavana ja rentouttavana paikkana. Jo kymmenen minuutin reippailu metsässä lievittää stressiä ja rauhoittaa kiireisen elämän pyörteissä juoksevia ihmisiä. Monesti omalta kotiseudulta löytyy yllättävänkin paljon mahdollisuuksia erilaisiin aktiviteetteihin, ja niihin kannattaa tutustua erilaisten nettipalveluiden kautta.

Talvilajit kunniaan!

Hiihto ja luistelu ovat talvella monien suosikkiharrastuksia. Parhaat reitit ja paikat voivat löytyä välillä yllättävän läheltä. Hiihtoreittejä rakennetaan usein yleisurheilukentille ja muille suurille kentille. Lisäksi niitä tehdään luonnon helmaan lenkkipoluille. Luistelukentät jäädytetään lähinnä hiekkapohjaisille jalkapallokentille tai omiin niille rakennettuihin kaukaloihin.

Hyviä talviliikunnan harrastuspaikkoja löytyy Helsingissä ulkoliikuntasivuston kautta. Sivustolta löytää talviset hiihto- ja luistelupaikat, sekä niiden ajankohtaisen tilanteen lisätietoineen. Molemmat lajit ovat mitä parhainta kuntoilua sekä vapaa-ajanviihdettä.

Lenkkeily ja pyöräily

Parhaat lenkkipolut kävelyyn ja sauvakävelyyn löytävät usein omasta lähimaastosta. Lenkkipolut löytää helpoiten karttapalveluista esim. Google Maps, jossa ulkoilureitit on merkattu nykyään hyvin ja monipuolisesti. Lisäksi kaupunkien omilta sivuilta voi käydä tutkailemassa ulkoliikuntamahdollisuuksia. Liikuntapaikat on usein lueteltu omalla sivulla, kuten esimerkiksi Helsingin kaupungin sivustolla.

Lisää pyöräily- ja vaellusreittejä Länsi-Uudeltamaalta löydät esimerkiksi täältä.

Jotain uutta?

Jos haluaa kokeilla hieman erilaisempia lajeja, ovat nykyään muodissa esimerkiksi lumikenkäkävely ja fatbike-pyöräily. Fatbike-pyöräilyssä pyörä on varustettu kantavilla suuripinta-alaisilla kumeilla. Idea on periaatteessa sama kuin lumikengissä, eli kantavuus lumisilla keleillä paranee. Molemmat harrastukset vaativat kuitenkin reilua lumipeitettä kunnolla nautittaviksi.

Lumikenkäkävely on mukava tapa retkeillä lumisessa maastossa. Voit myös pakata mukaan eväslaukun ja lähteä pienelle retkelle lähimetsiin. Muista kuitenkin kartat ja merkityt reitit, jotta vältyt eksymiseltä!

Fatbike-pyöräily sopii jokaiselle, sillä suurella pinta-alalla varustetuilla kumeilla pyörä liikkuu kevyesti myös lumisilla hangilla. Pyörän voi aluksi myös vain vuokrata. Jos lajista pitää, voi sen jälkeen harkita oman pyörän ostoa. Laji on mukava tapa tutustua lähiluontoon, ja samalla kohottaa omaa kuntoa erilaisilla pyöräreiteillä. Tutustu täältä erilaisiin pyöräilymahdollisuuksiin ja reitteihin.

Talvista liikkumisen iloa kaikille!

Lue lisää
Siskon Siivous Logo
15.05.2017
Test
Lue lisää
10.06.2016
Testi
Testi
Lue lisää