Vuokralla asuminen on oikeutettu tapa asua

TEKSTI: Päivi Ruuskanen  |  KUVA: Mikko Käkelä

Vaikka vuokra-asuminen yleistyy koko ajan, yhä edelleen asumismuotoa vaivaa imago-ongelma. Vuokralaiset kokevat, että vuokralla asuminen on aina jollain lailla väärä tapa asua. Edunvalvonnan haasteena on myös kallis asuminen. 

Vuokralaiset ry:n toiminnanjohtaja Anne Viita on hoitanut vuokralaisten edunvalvontatehtäviä jo yli 30 vuotta. Sinä aikana asuntomarkkinoilla on tapahtunut paljon eli hiljaista tietoa asumisen asioista on kertynyt reppuun melkoisesti. Hän on ollut pitkään myös Asuntosäätiön hallituksessa ja toimii tällä hetkellä sen puheenjohtajana. Vuokralaiset ry on yksi Asuntosäätiön perustajajärjestöistä.   

Historian havinaa 

Samaan aikaan, kun Viita aloitti uraansa Vuokralaisissa, Suomessa elettiin 80-luvun lopulla hurjaa nousukautta, joka laittoi myös asuntojen hinnat nousukiitoon. Kuumentuneet markkinat synnyttivät pikavauhdilla asumisoikeusjärjestelmän helpottamaan erityisesti lapsiperheiden elämää.  

90-luvun alun suuri lama puolestaan romahdutti omistusasuntomarkkinat ja lisäsi sekä vuokra- että asoasuntojen kysyntää. Vuokrasääntelyn purku vuonna 1995 vapautti vuokramarkkinat ja lisäsi toki asuntotuotantoa, mutta avasi pandoran lippaan vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen hinnoittelulle.   

Ympyrä on sulkeutunut sikäli, että sekä omistusasuntojen että vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen hinnat ovat jälleen ennätyksellisen korkeat.  

– Kohtuuhintaisen ARA-vuokra-asumisen suosio on lähtenyt kovaan nousuun, mutta entistä harvempi saa asunnon, sillä niiden määrä on vähentynyt rajusti parissa kymmenessä vuodessa, kertoo Viita. 

Vanhoista asenteista eroon 

Vuokralla asuvia on Suomessa jo noin 1,5 miljoonaa henkilöä. Vuokralaisten suuresta määrästä huolimatta asumismuoto kärsii yhä imago-ongelmasta. Jos asut vuokralla ARA-asunnossa ja tulot nousevat himpun verran yli rajojen, saat tuntea olevasi ei toivottu asukas. Jos puolestaan asut vapaarahoitteisessa vuokra-asunnossa, saat selitellä, miksi et osta omistusasuntoa.  

– Ei selvästikään ole oikeaa tapaa olla vuokralainen. Hallintamuotojen pohtimisen sijaan pitäisi mielestäni aina olla etusijalla ajatus siitä, että asukas saa tarpeitaan vastaavan asunnon. Meidän pitäisi jo päästä 70-luvun ajattelumallista, että hyvät perheet asuvat vain omistusasunnossa, esittää Viita. 

Vuokra-asumisen suosiota ei selitä pelkästään kalliit omistusasunnot. Myös elämäntapamme ovat muuttuneet ja vuokra-asuminen palvelee ihmisten tarpeita paremmin.  

– Toisaalta asuntomarkkinoiden polarisoituminen hyvän ja huonon kysynnän alueisiin on tuonut esiin omistusasumisen riskejä, mikä on heikentänyt omistusasumisen imagoa, pohtii Viita ja muistuttaa, että omistusasunnot ovat helposti myös työmarkkinoiden kehittymistä jarruttava tekijä. 

– Ihmiset ovat huomattavasti tiukemmin tiettyyn paikkaan sidottuja omistusasuntojen myötä.  

Vuokrasääntelyn keino pitäisi tutkia 

Viidan mielestä on hyvä asia, että vuokra-asuntoja on nykyään runsaasti tarjolla. Ongelmana on kuitenkin asumisen korkea hinta, jota koronatilanne on kärjistänyt. ARAn tilastojen mukaan vapaarahoitteiset vuokra-asunnot ovat esimerkiksi Helsingissä yli puolet kalliimpia kuin ARA-asunnot.  

– On kestämätöntä, että asuminen on se, jonka kustannukset nousevat koko ajan, korostaa Viita, eikä sulje pois vuokrasääntelynkään palauttamista.  

– Vuokrasääntelyn purkua on vastustettu ajatuksella, että sitten vuokra-asuntotuotanto loppuu. Mutta onko vapaarahoitteinen asuntotuotanto kuitenkaan se oikea keino saada markkinoille uusia asuntoja? Eikö kansantaloudellisesti olisi järkevämpää tuottaa lisää kohtuuhintaisia ARA-asuntoja, joissa ihmisille jäisi rahaa käytettäväksi esimerkiksi palvelujen ostamiseen, kysyy Viita. 

Usein kuitenkin kuulee väitettävän, että ARA-tuotanto syrjäyttää vapaarahoitteisen tuotannon. 

– Tuotantoluvut kertovat ihan toista. Parissa kymmenessä vuodessa markkinoilta on hävinnyt kymmeniä tuhansia kohtuuhintaisia ARA-asuntoja samaan aikaan kun vuokra-asuntojen kokonaistuotannon määrä on kasvanut. Käytännössä se on tarkoittanut asukkaille jatkuvasti kasvavia asumisen kustannuksia ja veronmaksajille isoa vuosittaista laskua asumistukimenoina.  

Päivähoitokin kuuluu nykyään kaikille 

Viita haluaisi ehdottomasti lisätä ARA-asuntojen määrää nykyisestään. Hän ei myöskään pidä kestävänä perusteena vastustaa ARA-tuotantoa siksi, että asuntoja ei riitä kaikille halukkaille. Hän ottaa esimerkin päivähoitopuolelta. 

– Vielä 70-luvulla päiväkodit oli tarkoitettu vain yksinhuoltajien lapsille. Muiden perheiden lapset sijoittuivat yksityisiin päivähoitopaikkoihin. Tänä päivänä pidetään itsestään selvänä asiana, että julkinen päivähoito kuuluu kaikille tulotasosta riippumatta. Samalla tavalla pitäisi nähdä asumiskysymys. Kyse on resurssien vapauttamisesta yhteiskunnan kehittämiseen. 

Asotuotannolla liikkuvuutta markkinoille 

Vuokra-asuntojen lisäksi Viita haluaisi lisää asumisoikeusasuntoja, joiden turvin pystyttäisiin helpottaa kaikkien ikäryhmien taloudellista elämäntilannetta. Vuokralaiset ry toimii myös asoasukkaiden edunvalvojana. 

– Riittävällä asotuotannolla saataisiin liikkuvuutta asuntomarkkinoille, kun ARA-vuokra-asunnoista tai vanhoista omistusasunnoista voitaisiin siirtyä asoasuntoihin.  

Tällä hetkellä liikkuvuutta ei pahemmin ole. Esimerkiksi Asuntosäätiön asumisoikeusasunnot ovat lähes täyskäytössä ja asukasvaihtuvuus vähäistä. Myös asoasioissa Viidalla on asuntopoliittisia terveisiä. 

– Asumisoikeusasuntojen tuotantoa hidastaa hallituskausittainen tempoileva asuntopolitiikka, minkä takia tuotanto on koko ajan katkolla. Ikään kuin järjestelmä ei olisi vieläkään vakiinnuttanut paikkaansa, harmittelee Viita. 

Asukasvaikuttaminen on lähidemokratiaa 

Vaikka hinta-asia on jatkuvasti paheneva ongelma, on vuokra-asumisessa moni asia mennyt myös hyvään suuntaan. Viita kehuu nykyaikaisia vuokranantajia pääosin valveutuneiksi ja yhteistyökykyisiksi.  

– Moni vuokranantaja ymmärtää jo, että vuokralainen ja vuokranantaja ovat lopulta samassa veneessä asumisen kysymysten kanssa, kehuu Viita. 

Yksi tärkeimmistä keskustelunaiheista vuokranantajien kanssa on asukkaiden tiedonsaanti- ja osallistumisoikeus. Parhaillaan ollaan uudistamassa lakia yhteishallinnosta ja siinä vuokralais- ja vuokranantajatahojen näkemykset ovat osittain vastakkaiset. Vuokranantajapuoli haluaa Viidan mukaan keskittyä asukasvaikuttamisessa pehmeämpiin asioihin kuten yhteisöllisyyteen. 

– Asukkaiden tyytymättömyys lähtee usein tiedon puutteesta ja siksi tiedon jakaminen ja kuulluksi tuleminen myös kiinteistöjen kunnossapitoon ja talouteen liittyvistä asioista on tärkeää. Tiedon saaminen on lähivaikuttamista ja luo luottamusta vuokranantajan toimintaan, vaikka lopulliset päätökset tehtäisiinkin yhtiössä, korostaa Viita, joka toivoo ympäristöministeriön kiinnittävän asiaan erityistä huomiota lakia uudistettaessa.  

– Asukasvaikuttaminen on lähidemokratiaa ja sitä pitää kunnioittaa. 

Tulevaisuus on asumisen palveluissa 

Kaiken kaikkiaan Viita uskoo vuokra-asumisen suosion jatkavan kasvuaan tulevaisuudessa. 

– Yhteiskunta on muuttunut monella tavalla pirstaloituneeksi, mikä lisää pienemmän riskin asumismuotojen suosiota. Uudet vuokralaissukupolvet ovat myös yhä valveutuneempia eli vuokranantajien täytyy osata tarjota yhä monipuolisimmin asumiseen liittyviä palveluita, visioi Viita ja antaa jälleen evästystä poliittisille päättäjille. 

– Tarvittaisiin jälleen uusi asumisen kehitysohjelma ”Hyvä asuminen 2030”, jotta tulevaisuuden asumisen tarpeet osattaisiin huomioida laajasti asuntosektorilla. Esimerkiksi asumisen väljyys on noussut koronan myötä entistä tärkeämmäksi tekijäksi. Myös keskiluokan asumistarpeita olisi nyt tärkeää tutkia tarkemmin. Tavallisten palkansaajien asumisahdinko vaikuttaa selkeästi jopa syntyvyyteen ja on sellainen asuntomarkkinoiden hiljainen signaali, jota ei pitäisi sivuuttaa ajattelemalla, että onhan ennenkin pärjätty, painottaa Viita. 

asuntosaatio_70_vuotta_juhlavuosilogo_2021

Maailma ympärillämme muuttuu, mutta yksi asia pysyy: koti on tärkein. Asuntosäätiö perustettiin vuonna 1951 kuuden kansalaisjärjestön Invalidiliiton, Mannerheimin Lastensuojeluliiton, SAK:n, Vuokralaiset Ry:n, Väestöliiton ja Virkamiesliiton (lakkautettu) toimesta.

Olemme aina uskoneet, että onnelliset kodit ja laadukas asuminen kuuluvat kaikille. Unelma, joka syntyi Tapiolan puutarhakaupungissa 70 vuotta sitten elää tänään jokaisessa ovenavauksessa. Asuntosäätiö 70 vuotta -sivulle >


Lue seuraava juttu