Asuntosäätiö on asukkaita varten

TEKSTI: Päivi Ruuskanen  |  KUVA: Annukka Pakarinen

Asuntosäätiön tehtävänä on myös tulevaisuudessa tuoda asumiseen tavallisen ihmisen näkökulma. Toimitusjohtaja Esa Kankaisen mielestä kohtuuhintaisen asumisen tarjoajalle ja puolestapuhujalle riittää tehtävää edelleen.

Toimitusjohtaja Esa Kankainen luonnehtii Asuntosäätiön tulevaisuutta valoisaksi. Aihetta tulevaisuudenuskoon onkin, sillä 70-vuotinen historia on rakentanut toiminnalle Tapiolan kehittämisestä lähtien vankan pohjan, josta on syytä tuntea ylpeyttä. Niin kokevat myös työntekijät, jotka muun muassa henkilöstökyselyissä ovat tuoneet esiin arvostavansa merkityksellistä työtään. Kestävä arvopohja ja vastuullinen tapa toimia ovat keskiössä asuntosäätiöläisten työssä.

Historiaa on tehty henkilöstölle tutuksi viime vuosien aikana monella tavalla, muun muassa järjestämällä henkilöstölle opastettu kävelykierros Tapiolassa. Myös toimitilat uusittiin historiaa kunnioittaen tuomalla vanhat valokuvat olennaiseksi osaksi sisustusta. Asuntosäätiön historiasta tutut alueet näkyvät osana arkea neuvottelutilojen nimissä.

Perustajien arvot kunniassa

– Meillä on merkityksellistä yhteiskunnallista työtä tekevät perustajajärjestöt, joiden arvojen mukaan toimimme edelleen. Jo perustamiskirjassa on määritelty, että tehtävämme on toteuttaa kohtuuhintaista ja viihtyisää asumista kaikenikäisille, mutta erityisesti lapsiperheet huomioiden, kertoo Esa Kankainen.

Asuntosäätiön perustajajäseniä ovat Invalidiliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, SAK, Vuokralaiset ry, Väestöliitto sekä aikoinaan lakkautettu Virkamiesliitto.

Arvot eivät ole pelkkää sanahelinää, vaan näkyvät myös käytännössä, esimerkiksi perheasuntojen tuottamisena. Kun asuntojen keskipinta-ala on laskenut suomalaisessa asuntokannassa viimeisen kymmenen vuoden aikana melkoisesti, Asuntosäätiö rakennuttaa edelleen väljiä asuntoja. Esimerkiksi asumisoikeusasuntojen keskipinta-ala on noin 65 neliötä.

– Miniasunnot eivät kuulu meidän valikoimiimme. Toki teemme myös pienempiä asuntoja, mutta yksiötkin ovat vähintään 30-neliöisiä ja hyvin suunniteltuja, toteaa Kankainen ja muistuttaa, että hyvään asumiseen kuuluu myös talon toimivat ja viihtyisät yhteiset tilat sekä lähiympäristö.

Asuntosäätiö on Tapiolasta lähtien ollut myös vahva aluekehittäjä. Tapiolan kehittäminen infrastruktuurista lähtien toimivaksi asuinalueeksi toi kokemusta, näkemystä ja meriittiä hyvien asuinalueiden kehittämiseen.

– Tänä päivänä aluekehittäminen on ennen kaikkea kumppanuuteen perustuvaa toimintaa. Uskoisin, että maineemme pitkäjänteisenä toimijana, joka tekee mitä lupaa, on auttanut meitä löytämään hyviä kumppaneita ja luonut mahdollisuuksia pysyä mukana tässä markkinassa.

Laatua panostamalla oikeisiin asioihin

Asuntotuotannon, korjausrakentamisen ja aluekehittämisen saralla Asuntosäätiö on panostanut sekä hyvään suunnitteluun, tutkittuun tietoon ja riittäviin henkilöstöresursseihin että ymmärrykseen asiakkaan näkemyksen tärkeydestä.

– Pyrimme aina palkkaamaan hyvät suunnittelijat hankkeisiimme ja etsimään uusia ratkaisuja ja konsepteja myös ulkopuolisten ajatushautomoiden kanssa tarjottavaksi kaupungeille, jotka pääosin vastaavat tonttitarjonnasta. Olemme mukana myös yliopistotason tutkimushankkeissa, kertoo Kankainen ja korostaa uudistuotannon lisäksi korjausrakentamisen korostuvan niin Asuntosäätiön kuin koko alan toiminnassa tulevaisuudessa.

– Korjausrakentamisen prosessien kehittämiseen panostamme todella paljon tällä hetkellä. Olemme kehittäneet muun muassa tahtituotannon mukaista rakentamista, jonka tavoitteena on löytää nopea ja tehokas tapa korjata niin, että asukkaita häirittäisiin mahdollisimman vähän.

Ilmastonmuutos otettava huomioon kaikessa

Asuntosäätiön toimintaa linjaa tulevaisuudessa luonnollisesti myös ilmastonmuutoksen hillitseminen.

– Meillä on iso asuntokanta, jossa toimenpiteiden vaikuttavuus on suuri ja myös tahtotilamme on toimia siten, että asukas kokee tekevänsä ilmastoteon pelkästään asumalla asunnossamme, toteaa Kankainen.

Asuntosäätiö on tehnyt vanhassa asuntokannassaan jo paljon tekniikkaan ja korjaustoimintaan liittyviä energiansäästötoimia. Asuntosäätiö on mukana myös kiinteistöalan energiatehokkuussopimus VAETS:ssa, jonka tavoitteet on säntillisesti saavutettu ja jopa ylitetty.

Uudistuotannossa kehitetään muun muassa uudenlaisia järjestelmiä, esimerkiksi aurinkoenergian hyödyntämiseksi lämmityksessä ja viilentämisessä. Myös puurakentaminen kuuluu Asuntosäätiön toimintaan, ja rakenteilla on ensimmäinen Joutsenmerkki-kohde.

Ilmastokysymyksiin liittyy tavallaan myös asuntojen monikäyttöisyys, jonka Kankainen näkee uudistuotannon, mutta myös vanhan asuntokannan haasteena. Kestävän kehityksen mukaista olisi tuottaa asuntoja, jotka mahdollistaisivat asumisen pidempään ja soveltuisivat ihmisten erilaisiin elämäntilanteisiin. Monikäyttöiset asunnot muuntuvat helpommin vaihteleviin olosuhteisiin kuten etätyön tekemiseen, perhe-elämän tai asuntojen kysyntätilanteen muutoksiin.

– Asuntojen monikäyttöisyys on noussut erityisesti koronan myötä tärkeäksi asiaksi, johon mekin kiinnitämme entistä enemmän huomiota sen lisäksi, että teemme jatkossakin väljiä asuntoja, lupaa Kankainen.

Aso-asunnot päätuotteena

Tällä hetkellä Asuntosäätiön asuntokannasta suurin osa on asumisoikeusasuntoja, ja näin tulee olemaan jatkossakin. Vuokra-asuntojakin tehdään ja pääasiassa pitkällä korkotuella, mikä korostaa Asuntosäätiön halua olla pitkäjänteinen vuokra-asuntojen omistaja. Tarvittaessa asuntoja tehdään myös lyhyellä korkotuella.

– Toivottavasti lakkautetun Hitas-järjestelmän tilalle luodaan pian uusi järjestelmä, sillä markkinoilla tarvitaan myös kohtuuhintaisia omistusasuntoja. Meidän tuotantomme pääpaino on kuitenkin jatkossakin valtiontukemassa asuntotuotannossa, toteaa Kankainen.

Asumisoikeusasuntoja Kankainen pitää erinomaisena täsmätyökaluna kaupunkien täydennysrakentamiseen ja toisaalta segregaation ehkäisemiseen, mikä sekin koetaan Asuntosäätiössä tärkeäksi.

– Olemme vaikuttamassa segregaation ehkäisemiseen tarjoamalla kaupungeille erityyppistä asuntotuotantoa. Erityisesti asumisoikeustalojen rakennuttaminen vuokrataloalueille on koettu hyväksi keinoksi monipuolistaa asuinaluetta. Uskoisin, että tämän tyyppisissä hankkeissa olemme tulevaisuudessa yhä vahvemmin mukana.

Asukkaiden arvostukset esiin

Kankainen näkee asukkaiden asumistiedon olevan yhä tärkeämpää kehittämispääomaa tulevaisuudessa.

– Pyrimme entistä enemmän hakemaan tietoa siitä, mitä asukkaat arvostavat. On tärkeää saada tietää, mitä on tehty hyvin ja missä on parannettavaa, jotta voidaan kehittää esimerkiksi uudisrakentamista, kiinteistöjen korjaustoimintaa ja ylläpitoa. Kehitämme parhaillaan muun muassa tietojärjestelmiä parantaaksemme tiedon keruuta ja jalostamista.

Myös asukashallinto on keskeinen osa Asuntosäätiön toimintaa ja myös tiedonkeruuta liiketoiminnan kehittämiseksi.

– Asukashallinto on ollut toiminnassamme aina pidemmälle vietyä kuin mitä laki vaatii. Haluamme, että asukkaiden on helppo olla meihin yhteydessä ja toimia kanssamme, ja asukashallinto helpottaa tuon tavoitteen saavuttamista.

Kankaisen mukaan on paljon asioita, mitä asukkaiden kanssa voidaan yhdessä kehittää.

– Esimerkiksi asumisen palveluita on kaikkein järkevintä kehittää siten, että kysytään asukkailta, mitä he tarvitsevat, ja pyritään yhdessä löytämään keinot, joilla voimme auttaa.

Halu vaikuttaa myös laajemmin asuntokysymyksiin

Asuntosäätiö vaikuttaa asuntomarkkinoilla ja -politiikassa ennen kaikkea toimintansa kautta. Toisaalta yleishyödyllisenä toimijana Asuntosäätiö on Kankaisen mielestä myös yhteiskunnallinen toimija, jolle on luontevaa ottaa kantaa myös asuntopoliittisiin kysymyksiin.

– Meidän roolimme on toimia ja puhua kohtuuhintaisen ja monimuotoisen asumisen sekä segregaation ehkäisemisen puolesta. Olemme tehneet paljon hyviä asioita kautta aikojen ja olemme menossa oikeaan suuntaan. Haluamme varmistaa, että myös tulevaisuudessa meidän kaltaisella, yhteiskunnallisella toimijalla on toimintaedellytykset, sillä kohtuuhintaisen asumisen tarve on suuri ja me pystymme vastaamaan siihen tarpeeseen, vakuuttaa Kankainen ja korostaa, että markkinoilla tarvitaan totta kai myös vapaarahoitteista tuotantoa.

– Valtiontukemaa tuotantoa voitaisiin silti lisätä merkittävästi, sillä siihen tavallisilla palkansaajilla on varaa. Ihmisten pitäisi voida löytää tarpeitaan vastaava aso-, vuokra- tai omistusasunto heille sopivilta sijainneilta.

Kohtuuhintainen asuminen on tämän hetken suurimpia asuntopoliittisia haasteita. Iso kysymys, johon ei yksittäisillä toimilla vaikuteta.

– On selvää, että tuetun tuotannon voimakas lisääminen olisi yksi tärkeä keino helpottaa tilannetta. Määrä pitäisi saada nousemaan jopa 12 000 ARA-asuntoon vuosittain. Sitä kautta vähennettäisiin myös jatkuvasti kasvavia asumistukimenoja, painottaa Kankainen, jonka mielestä muutaman miljoonan euron vuosisatsaus valtiontukemaan tuotantoon painii ihan eri sarjassa kuin kahden miljardin euron vuosittaiset asumistukimenot.

Myös kaavoituksen keventäminen olisi yksi keino asumiskulujen helpottamiseksi.

– Kohtuuhintaisen talon tekeminen on tänä päivänä hankalaa. Toivoisin, että yleishyödyllisiin toimijoihin luotettaisiin niin, että kaikkea ei tarvitsisi määrätä etukäteen kaavassa, esittää Kankainen ja ehdottaa myös korkotukilainsäädännön totaalista uudistamista.

– Korkotukilaki on aikansa elänyt. Se pitäisi päivittää kokonaan ja luoda sitä kautta paremmat edellytykset toiminnalle.

Onnellisuus kumpuaa kodista

Asuntosäätiö toteutti juhlavuotensa kunniaksi Kotionnellisuus-tutkimuksen, joka Kankaisen mukaan entisestään vahvisti Asuntosäätiön toiminnan merkityksellisyyttä toteuttaa hyvä koti kaikille.

– Koti nousi heti terveyden jälkeen kakkoseksi. Se vahvisti käsitystämme, että onnellisuus kumpua kodista. Se, että pystymme jatkossakin turvaamaan hyvän ja turvallisen kodin kymmenille tuhansille ihmisille, oikeuttaa meidät lunastamaan paikkamme tässä yhteiskunnassa.

Asuntosäätiöllä on omistuksessaan tällä hetkellä noin 18 000 asuntoa 31 paikkakunnalla. Asukkaat ovat osallistuneet 70-vuotiaan Asuntosäätiön juhlintaan sankoin joukoin eri puolilla Suomea. Asukkaat ovat järjestäneet pihajuhlia lähes 200 kohteessa, ja juhliin on osallistunut noin 8 000 asukasta.

– Olemme halunneet korostaa juhlavuoden merkitystä erityisesti asukkaiden juhlana. Heitä vartenhan koko Asuntosäätiö on olemassa.


asuntosaatio_70_vuotta_juhlavuosilogo_2021

Maailma ympärillämme muuttuu, mutta yksi asia pysyy: koti on tärkein. Asuntosäätiö perustettiin vuonna 1951 kuuden kansalaisjärjestön Invalidiliiton, Mannerheimin Lastensuojeluliiton, SAK:n, Vuokralaiset Ry:n, Väestöliiton ja Virkamiesliiton (lakkautettu) toimesta.

Olemme aina uskoneet, että onnelliset kodit ja laadukas asuminen kuuluvat kaikille. Unelma, joka syntyi Tapiolan puutarhakaupungissa 70 vuotta sitten elää tänään jokaisessa ovenavauksessa. Asuntosäätiö 70 vuotta -sivulle >


Lue seuraava juttu