Remontti lapsiperheessä

Kotiremontoijan selviytymisopas

Remontti on lähestulkoon aina stressin paikka. Harvaan asiaan ihminen suhtautuu ennakkoon niin yltiöpositiivisesti, kuin siihen että koko koti on remontin keston ajan yhtä hullunmyllyä.

“Ihan hyvin voi kaksi viikkoa syödä mikroruokaa ja tarvittaessa pestä astiat kylppärin lavuaarissa” on peukuttamisen arvoista sinnikkyyttä, jos puhutaan kahden aikuisen huushollista. Siinä vaiheessa kun reseptiin tulee mukaan ennalta-arvaamattomia käänteitä kuten vaikkapa remontin viivästyminen, ja nappiajoituksella iskenyt sairastuminen (lapselle, jonka piti päiväsaikaan edistettävän remontin tekoaikaan olla päiväkodissa) on melkoinen soppa valmis.

Vahinko ei koskaan ikinä tule kello kaulassa, sanotaan, mutta ehkä joskus virheistä voi oppia ja välittää kantapään kautta saadut vinkit eteenpäin. Niinpä koostimme kotiremontoijan selviytymisoppaan.

Ennakoi

Remontointihan on periaatteessa yksinkertaista hommaa. Vanhan purku, siivous, uuden rakentaminen, ja siivous. Mikä tässä nyt voi mennä pieleen?

No, kokemuksen syvällä rintaäänellä - suunnilleen kaikki mahdollinen, jos niikseen tulee. Rakenteista voi löytyä jännittäviä purkkaviritelmiä, tavarantoimitus voi olla takkuavaa, ammattimiehen paikalle saaminen hädän tullen (mikään ei piristä niin kuin putkivuoto) hidasta tai muuta yllättävää sattua.

Ennen projektin aloittamista suosittelemme lämpimästi istahtamaan alas ja pistämään mielikuvituksen liikkeelle. Missä on suunnitelman heikot lenkit, mikä kohta voi kaataa korttitalon jos niikseen tulee? Onko toimitusajat varmistettu, purkuromun poiskuljetus mietitty, putkimiehen numero pikavalinnoissa?

Kysy apua

Kuten edellä mainittu, joskus tulee vastaan tilanteita, joita taitavinkaan DIY-henkinen ihminen ei itse handlaa, tai edes saa tehdä. Niinpä ammattimies kannattaa valjastaa avuksi jo hyvissä ajoin, erityisesti jos remontissa tarvitsee tehdä vaikkapa putki- tai sähkötöitä.

Ihan erillinen villi kortti lapsiperheen remonttihommissa ovat tietenkin lapset, jotka eivät välttämättä voikaan nukkua päiväunia kompressorin hurinassa tai vasaran paukkeessa.

Kysy siis hyvissä ajoin tukiverkostoasi (mummot, kummit, ystävät, naapurit) olemaan valmiudessa tarvittaessa. Sylissäsi voi jossakin vaiheessa olla kombinaatio “kaksivuotias korvatulehduspotilas ja keittiöremontti”.

Suojaa, suojaa, suojaa

“Ei se pöly täältä keittiöstä tonne makkareihin saakka kulkeudu…” Joo ei kulkeudu ei, jos olet todella suojannut kaikki muut tilat ja tilkinnyt jokaikisen pienen kolon jäätävällä tarkkuudella. Muussa tapauksessa remontin tekijöiden liikkuminen sekä luonnonlaki takaavat sen, että pölyä, sahanpurua, roskia ja ruuveja on kaikkialla. Myös tukassa. Ja lakanoissa.

Rykäise kerralla

Jos “kyllä me tässä ohessa voidaan se tehdä” on itsepetosta, “tähän ei varmasti kulu enempää kuin kaksi viikkoa” on suurin mahdollinen huijaus minkä ihminen voi suustaan päästää. Noin pääsääntöisesti remonttien luonnonlakiin kuuluu, etteivät ne ikinä tapahdu aikataulussa. Erityisesti jos päävastuun tekemisestä kantaa itse, on niin helppo lykätä, viivyttää, “joo jatkan sitten heti kun tämä-ja-tämä juttu on ohi”, ja ajatella että eihän tähän nyt kauaa mene. No, menee. Ja mitä pidempään menee, sitä kireämmällä on kaikkien hermot remonttihomman keskellä. Muutamasta puuttuvasta jalkalistasta kukaan tuskin jaksaa nillittää, tai edes huomaa koko asiaa, mutta esimerkiksi vessanpöntön puuttuminen on asia, jonka kyllä joku jossakin vaiheessa havaitsee.

Yritä siis saada homma valmiiksi sovitun ajan puitteissa. Tästä kiittävät niin parisuhde kuin perhedynamiikkakin.

Muista lepo

Remontti tehty, uudenkarhea keittiö käytössä ja koti kauniina. Samalla puoli kroppaa ruvella, hermot kireällä ja stressin laukeamisen tuoma flunssa kutittelee kurkussa.

Nyt on aika levätä. On nimittäin ihan aidosti ja oikeasti siihen kerrankin lupa - on työskennelty, saatu aikaan jotakin ja omien (tai ammattilaisten) kätten jälkeä on syytäkin ihailla. Remontista on selvitty.