Perheen kasvun myötä suurempaan asuntoon?

Kahdesta aikuisesta lapsiperheeksi - riittääkö meillä tila?

Muutos kahden aikuisen huushollista lapsiperheen kodiksi on melkoinen sekä henkisesti että fyysisesti. Vaikka pieni vauva ei paljoa tilaa vielä tarvitsekaan, muutama mietinnän paikka on edessä kun pieni ihminen ilmoittaa tulostaan.

Missä vaihdan vaipat - löytyykö makuuhuoneesta tila hoitopöydälle vai voisiko homman hoitaa pesukoneen päällä? Entä jos tilaa ei yksinkertaisesti ole?

Mihin sijoitan lastenvaunut? Jollei taloyhtiöllä tai itsellä ole sopivaa varastoa, mahtuvatko ne eteiseen, sillä porraskäytävässä niitä ei saa säilyttää?

Missä pieni ihmisenalku saa nukuttua päiväunensa, onko ulkoterassia, parveketta tai muutoin sopivaa, happirikasta ja turvallista paikkaa?

Onko ympäristö tarpeeksi rauhallinen vauvan päiväunia ajatellen? On myös tehtävä hankintoja, mietittävä kasvuympäristöä ja kun lapsi hieman kasvaa, katsottava onko piha soveltuva leikkeihin tai koti lähellä leikkipuistoa.

Tilantarve muuttuu kasvun myötä

Hieman isompina lapset myös alkavat kaivata enemmän tilaa, tulee (mystisesti valtava määrä) leluja, isompia sänkyjä, isompia leluja, ja ylipäänsä enemmän tavaraa. Kun ruokapöydän ympärillä tuolit alkavat lisääntyä ja toinen pää on kroonisesti askarteluvaltakuntaa, alkaa lisätila tuntua oikein mukavalta ajatukselta.

Vanhemman hermoja helpottaa tieto siitä, että leluille on olemassa (teoreettinen) oma paikka, vaikka luonnonlakien mukaan (entropia) lelut kyllä silti tulevat kulkeutumaan kaikkialle.

Paikka vaihtuu, koti pysyy

Kun päätös sitten on tehty ja muutto häämöttää, kannattaa asiasta alkaa keskustella lasten kanssa hyvissä ajoin. Tuttu ympäristö ja tutut kuviot tulevat hieman muuttumaan, vaikka moni asia toki pysyy samana, ja moni asia voi huolettaa lapsen mieltä.

Olemme kuulleet tarinaa pienestä ihmisestä, joka murheissaan ryhtyi hyvästelemään rakkaita lelujaan muuton lähestyessä. Vanhemmilta oli kaiken kiireen keskellä unohtunut kertoa että kodin tutut ja turvalliset tavarat leluineen ja kaikkineen lähtevät kyllä mukaan - paikka ja seinät vain vaihtuvat.

Lasta voi myös pelottaa ja harmittaa muutos, lähtö tutuista ympyröistä ja siirtyminen uuteen, vielä tuntemattomaan paikkaan. Tunnetta voi etukäteen helpottaa tutustuminen uuteen asuinpaikkaan, ja vanhemman lupaus jostakin kivasta uudesta mahdollisuudesta. Oma huone, trampoliini pihalla tai vaikkapa oma kasvimaa voi saada mielen kääntymään jännityksestä innoksi.