Yleishyödyllisyys nojaa kohtuuteen

Suomi-Areenalla puhutaan tänään kohtuullisuudesta asumisessa. Hyvä ja tarpeellinen aihe, jota pohdin tässä blogissani yleishyödyllisen toimijan näkökulmasta.

Yleishyödyllisyys on viime vuosina ollut jollain lailla väheksytty asia. Ehkä siksi, että kohtuullisuus ei ole ollut kovin muodikas hyve pitkään aikaan. Onneksi kuitenkin viime aikoina on näkynyt merkkejä sen arvostuksen kasvusta.

Moni on ymmärtänyt, että kohtuuttomuus vie meitä huonompaa suuntaan niin yksilön elämässä kuin yhteiskunnan tasolla. Innostus terveellisiin elämäntapoihin ja ilmastomuutos ovat olleet hyviä herätteitä.

Kohtuullisuus kuvaa erittäin hyvin myös yleishyödyllisen rakennuttajan ja asuntojen omistajan toimintaa. Omakustannusperiaate vuokran- ja vastikkeenmäärittelyssä pitää huolta, että asukkaat maksavat asumisessaan vain toteutuneita kuluja. Yhtiöiden voitonjakorajoitteisuus vielä varmistaa, ettei vuokrissa kerätä omistajille – tai Asuntosäätiössä perustajajäsenille – ylimääräisiä tuottoja.

Asuntosäätiön tapauksessa myös säätiölainsäädäntö pitää huolta, että toiminnasta kertyneet tuotot käytetään vain oman toiminnan kehittämiseen.

Nuo mainitut asiat ovat lain ja lainaehtojen säätelemiä, mutta kyse on myös arvovalinnasta. Valitessaan yleishyödyllisen toimintamallin Asuntosäätiö on halunnut toteuttaa nimenomaan kohtuullisuuden periaatetta.

Se tarkoittaa asumisen kohtuuhintaisuuden lisäksi sitä, että kiinteistöjen ylläpitoon on sitouduttu elinkaarimallin mukaisesti. Kunnossapidossakaan ei etsitä pikavoittoja. Asunnoista ja taloista pidetään ennakoiden hyvää huolta ja asukkaille rakennetaan kokonaisuudessaan hyvää asumisen ympäristöä.

Pitkäjänteiseen omistajuuteen sitoutuminen luo asukkaalle turvallisuuden tunnetta, joka rakentaa pohjaa muulle elämälle. Parhaimmillaan hyvä asuinympäristö ja kohtuuhintainen asuminen luovat elämänmittaisia sosiaalisia verkostoja, joiden arvoa ei voi rahalla mitata.

Kevään lehdessämme kerrottiin kahdesta eläkeläisrouvasta, jotka olivat asuneet naapureina talossamme jo 55 vuotta. Elämäntilanteet olivat vaihdelleet kummallakin, mutta samasta talosta oli löytynyt uusi koti muutoskohdissakin. Talosta ei oltu muutettu pois edes peruskorjausvaiheessa vaikka vuokra kallistui. Hinta koettiin vastaavan laatutason paranemista.

Jos ja kun pystymme Asuntosäätiö-konsernin toimintojen avulla tuottamaan tuollaisia asioita, olemme mielestäni onnistuneet yleishyödyllisenä toimijana erinomaisesti.

Meidän kaltaisia toimijoita ei ole Suomessa enää kovin montaa. Asunnon tarvitsijoiden kannalta olisi edullista, että yleishyödyllisiä toimijoita olisi enemmän. Vaikutamme kohtuullisella asumisen hintatasolla koko asuntomarkkinaan ja toimintamallilla hyvän elämän perusteisiin.

Yleishyödyllisen toiminnan kiinnostavuuteen vaikuttaa olennaisesti, kuinka valtion taholta osataan arvostaa toimintaa ja ymmärretään niin verotuksen kuin lainsäädännön osalta miettiä asioita kohtuullisuuden näkökulmasta.

Viime vuosina kohtuullisuus ei ikävä kyllä ole ollut määräävä tekijä valtion asuntosektoriin kohdistamissa toimissa. Jos odotetaan toimijoilta kohtuullisuutta, pitäisi sitä voida odottaa myös toiminnan raamit asettavalta taholta.

Esa Kankainen
Asuntosäätiö-konsernin toimitusjohtaja