Asoasuminen on yhä kohtuuhintaista asumista

Ministeri Kimmo Tiilikainen totesi Perjantai-dokkarin Missä asut huomenna? -ohjelmassa, että asumisoikeusjärjestelmää ei voi uusia, koska näkemykset sen uudistamisesta ovat niin kaukana toisistaan. Ministerin mukaan asumisoikeusjärjestelmän alkuperäinen tavoite olisi matkan varrella hävinnyt.

Olen ministerin kanssa eri mieltä. Uudistamisen tarvetta ei ole siksi, että alkuperäinen tavoite olisi kadonnut ja pitäisi palauttaa, vaan siksi, että järjestelmää pitäisi ajanmukaistaa tämän päivän tarpeita vastaavaksi.

Sinällään täytyy todeta heti alkuun, että vaikka lakiuudistusta ei koskaan tulisikaan, järjestelmä on yhä elinvoimainen ja asumisoikeusasuminen erittäin suosittu asumismuoto.

Asumisoikeusjärjestelmä tarjoaa edelleen tavoitteidensa mukaista kohtuuhintaista asumista. Helsingissä Asokotien keskimääräinen käyttövastike on 13,51 euroa neliöltä samaan aikaan kun vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen keskimääräiset vuokrat ovat noin 21 euroa neliöltä. Luvut puhuvat puolestaan. Lisäksi monissa kohteissa Asokotien käyttövastikkeeseen sisältyy myös vesimaksu, joka vapaarahoitteisessa vuokra-asumisessa säännönmukaisesti peritään erikseen.

On kuitenkin totta, että asumisoikeusasuntojen asumiskustannukset voisivat olla vielä matalammat. Suurin osa Asokotien asunnoista on rakennutettu valtion myöntämillä ns. vuosimaksulainoilla, joiden ongelmana on erittäin hidas lyhentämistahti ja lainojen korkeat korot. Jos lainaehdot olisivat edullisemmat, se alentaisi suoraan asumiskustannuksia.

Asukkaat ovat maksaneet vastikkeissaan valtiolle huomattavasti korkeampia korkoja kuin markkinahintaisissa asuntolainoissa on viimeisen kymmenen vuoden aikana ollut. Valtion tukea ei siis järjestelmällä ole ollut, vaan päinvastoin lainat ovat olleet valtiolle erittäin kannattavia tulonlähteitä.

Valtion taholta vanhan lainakannan ongelma on myönnetty ja asiaan on yritetty tehdä korjausta muun muassa viime kesänä voimaan astuneen korkotukilainoja koskevan lakimuutoksen myötä. Se ei kuitenkaan koskenut mainittuja vuosimaksulainoja, joita Asokodeilla on lainakannasta jopa 65 %.

Asumisoikeusjärjestelmää on yritetty uudistaa toden teolla vasta tällä hallituskaudella. Pieniä muutoksia on tehty aiemminkin. Esimerkiksi vuonna 2006 saatiin aikaan hyvä muutos, joka mahdollisti yli 55-vuotiaiden pääsyn asumisoikeusjärjestelmään. Sitä mahdollisuutta on käytetty runsaasti hyödyksi.

Me ehdotamme nyt ministeri Tiilikaiselle, että perustetaan lain uudistamista varten toimielin, joka muodostuu virkamiehistä, alan toimijoista sekä toimijoiden asukashallintojärjestelmän mukaan valituista asukasedustajista.

Asumisoikeusjärjestelmään on tiiviisti kytketty lain tasolla malli asukkaiden mahdollisuudesta vaikuttaa asumiseensa. Asokodeillakin toimii asukashallinto, johon asukkaat pääsevät itse valitsemaan toimijat. Näitä toimijoita kannattaisi ehdottomasti käyttää hyödyksi uudistustyössä. Heillä on kokemusta asoasumisesta ja he ovat sitoutuneet kehittämään järjestelmää sen alkuperäisen tavoitteen mukaan. Sama tavoite on myös Asokodeilla, eli säilyttää hyvä ja kohtuuhintainen asumismuoto tulevillekin asukkaille.

Asumisoikeusjärjestelmän tuottamissa asunnoissa asuu jo reilusti yli sata tuhatta asukasta. Asuntoja on lähes 50 000.  Jos asumisoikeusjärjestelmän kehittäminen laiminlyödään, se on väärin sekä nykyisiä että potentiaalisia asoasukkaita kohtaan.

Nykyisten asukkaiden kannalta päivittämisen tarvetta on esimerkiksi normeissa, jotka koskevat asunnon vaihtamista. Asunnontarvitsijoiden asiaa olisi puolestaan paikallaan edistää kehittämällä asoasuntojen hakujärjestelmää ja asukasvalintamenettelyä.      

Vaikka lakiuudistusta ei tulisikaan, asojärjestelmä voi hyvin. Asoasunnoilla on kova kysyntä ja niitä rakennutetaan koko ajan lisää. Lain uudistaminen olisi kuitenkin valtion taholta positiivinen ele sekä toimijoille että asukkaille, joista monet ovat luoneet järjestelmän piiriin pitkäaikaisen kodin.

Asuntosäätiöön kuuluvalla Asokodeilla yli kymmenen vuotta asuneita asukkaita on jo 4 832 asunnossa. Asukasvaihtuvuus on vain noin 16 % ja asuntojen käyttöaste yli 98 %.

Jari Riskilä
Asokotien toimitusjohtaja

Load more comments
Thank you for the comment! Your comment must be approved first
|