Asumisoikeusasumisen suosio kovassa kasvussa

Helsingin Uutiset kertoi taannoin, että asumisoikeusasunnoilla oli viime vuonna koko maassa noin 15 000 hakijaa eli 32 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Uutinen oli helppo uskoa, sillä hakijoiden määrien lisääntyminen nousu näkyi myös meillä Asokodeilla.

Pääkaupunkiseudulla hakijamäärät ovat kasvaneet vielä reippaammin. Asokodeillakin erityisesti helsinkiläiset kohteet ovat erittäin kysyttyjä, sillä muiden asumismuotojen tavoin  asoasumisessakin sijainti vaikuttaa kysyntään merkittävästi. Onneksi yhtiömme asunnot  pärjäävät tässä sijaintikisassa hyvin.

Myöskään asumiskustannukset huomioiden ei ole mikään ihme, että asoasuntojen suosio kasvaa. ARAn joulukuussa julkaiseman asuntomarkkinakatsauksen mukaan käyttövastikkeet nousivat koko maassa viime vuoden aikana keskimäärin vain 0,3 %, Asokodeilla vielä vähemmän eli 0,25 %. Vapaarahoitteisissa vuokra-asunnoissa vuokraa korotettiin Tilastokeskuksen mukaan viime vuonna keskimäärin 1,4 %.

Pääkaupunkiseudulla vapaarahoitteiset vuokrat olivat ARAn tilastojen mukaan keskimäärin  29 % kalliimpia kuin asoasuntojen käyttövastikkeet.  Vastikkeet olivat myös halvempia kuin ARA-asuntojen vuokrat kaikissa muissa vertailukaupungeissa paitsi Kuopiossa, jossa ne olivat 1 % kalliimpia. Vantaalla, Helsingin seudun kehyskunnissa ja Oulussa käyttövastikkeet olivat noin 10 % edullisempia kuin ARA-vuokrat.

ARAn selvityksessä todettiin myös, että asoasuntojen vaihtuvuus on pienentynyt jo viisi vuotta peräkkäin. Kaikissa asumisoikeusasunnoissa vaihtuvuus oli vuoden vaihteessa 19,4 %. Meillä Asokodeilla asukasvaihtuvuus on niinkin pieni kuin 16 %. Pieni vaihtuvuus kertoo asumismuodon suosiosta muihin asumisvaihtoehtoihin verrattuna.

Viime vuonna maahamme valmistui 1 800 asumisoikeusasuntoa, mikä on 20 % kaikista valmistuneista ARA-asunnoista. Asoasuntoja rakennettiin pääasiassa pääkaupunkiseudulle, jolla sijaitsee 45 % kaikista asoasunnoista. 

Asumisoikeusasuntojen kysyntä on ARAn selvityksenkin mukaan kovinta Helsingissä, jossa asoasuntojen markkinatilanne määritellään kireäksi. Tämä ei ihmetytä, kun tietää missä hinnoissa omistusasunnot ja vapaarahoitteiset vuokra-asunnot alueella ovat. Sen sijaan ihmetyttää se, miksi kaupunki ei osoita tontteja nykyistä runsaammin  juuri asumisoikeusasuntojen tuottamiseen, sillä asoärjestelmä on kuin täsmäase vallitsevaan kohtuuhintaisten asuntojen pulaan.

Asoasunnot ovat erinomainen asuntopoliittikan väline erityisesti siksi, että asoasuntoihin kohdistuvat ARA-rajoitukset ovat pysyviä. Toisin kuin määräaikaisten rajoitusten alaiset valtion tukemat vuokra-asunnot, Asoasunnot ovat siten pysyvästi hintasäänneltyjä, eli niiden kohtuuhintaisuus on taattu hamaan tulevaisuuteen.        

Asumisoikeusasumisen etuna on, että asumisoikeuden saa suhteellisen pienellä pääomalla verrattuna omistusasumiseen, eli myös pienituloisella  työntekijällä on varaa hankkia tarpeidensa mukainen pysyvä asunto läheltä työpaikkaa ja palveluita. Asunnon hankinta on myös täysin riskitön asukkaalle, sillä hän pääsee asunnosta eroon viimeistään kolmen kuukauden kuluttua irtisanomisesta ja saa asumisoikeusmaksun takaisin indeksillä tarkistettuna.

Yhtiö myös pitää huolta taloista ja asunnoista ammattimaisesti, ja vastikkeiden tasausjärjestelmän ansiosta isotkaan korjaustoimet eivät nosta vastikkeita yllättäen. Asuminen on siis edullisuuden lisäksi helppoa ja turvallista.

Välillä kuulee osin kummallistakin kritiikkiä asumisoikeusjärjestelmää kohtaan. Tekeekin mieli kysyä, ovatko Suomen yli 47 000 asoasunnossa asuvat yli 100 000 asukasta väärässä, kun pitävät niin hanakasti kiinni nykyisistä asunnoistaan, tai perustuuko hakijamäärien ripeä kasvu hakijoiden väärinymmärrykseen. Eivät ole, eikä perustu. Asoasuntoja tarvittaisiin vaan reilusti lisää, jotta yhä useampi asukas voisi päästä kiinni tähän tutkitusti edulliseen ja turvalliseen asumismuotoon.

Jari Riskilä
Asokotien toimitusjohtaja