Asumistuki on tuotantotukea

Valtion asumiseen osoittamasta tuesta puhuttaessa on tapana erottaa toisistaan jyrkästi asuntojen rakentamiseen annettavat tuotantotuet ja asumismenojen kattamiseen tarkoitettu asumistuki.

Kovin moni keskustelija lähtee myös siitä, että asuntojen tarjontaa tukeva tuotantotuki on tehotonta, vääristää markkinoiden toimintaa ja on siten keskeinen syy varsinkin kasvukeskusten asuntopoliittisille haasteille, joista merkittävin on asumisen kalleus.  Samaan hengenvetoon todetaan, että asumistuki on tehokas ja muutoinkin oiva keino näihin haasteisiin vastaamisessa.

Kysymystä siitä, miten asumistuki vaikuttaa markkinoiden toimintaan, esitetään harvoin. Ei tarvitse ymmärtää markkinataloudesta, erityisesti kysynnästä ja tarjonnasta sekä niiden vaikutuksesta hyödykkeen hintaan, paljoakaan, jotta asumistuen vaikutus kysyntätukena kirkastuu. Se nostaa hintaa. Kun yhteiskunta maksaa osan asumismenoista, asukas on valmis maksamaan asunnosta enemmän kuin tilanteessa, jossa joutuisi maksamaan kaiken itse.            

Viime vuosina valtion tukemaa asuntotuotantoa ovat – ainakin valtion menojen kannalta - edustaneet ennen kaikkea sijoitusintressissä toimivien tahojen tarjoamat vapaarahoitteiset vuokra-asuntokohteet. Niiden rakentamista koskevien investointipäätösten taustalla olevien laskelmien vuokrataso perustuu valtion maksamaan asumistukeen.

Ellei asumistukea olisi, tai jos sen taso olisi olennaisesti nykyistä alhaisempi, nämä investointipäätökset olisivat jääneet tekemättä. Vuonna 2018 valtion asumistukimenot olivat yli 2,1 miljardia euroa. 

Asumistukimenot ovat viime vuosina nousseet erittäin jyrkästi ja saavuttaneet tason, jota ei voitane pitää valtiontalouden kannalta hyväksyttävänä. Erityisen sietämättömän tilanteesta tekee se, että huomattavassa osassa asuntosijoittamista harjoittavista yhtiöistä on merkittävä ulkomaalaisomistus. Iso osa yhteiskunnan asumistukena maksamista euroista valuu siten maamme rajojen ulkopuolelle.  

Tällä hetkellä pääasiallinen varsinaiseksi tuotantotueksi katsottu asumisen tukimuoto on yleishyödyllisten toimijoiden vuokra- ja asumisoikeustalojen korkotukilainoitus. Sen sisältämä tuki koostuu korkotuesta ja valtion täytetakauksesta.

Korkotuesta valtiolle aiheutuneet menot olivat viime vuonna noin 3,7 miljoonaa euroa. Tämä on alle 1,8 promillea samana aikana maksetuista asumistukimenoista! Korkotukilainoituksen turvin on viime vuosina rakennettu vuosittain noin 8500 vuokra- tai asumisoikeusasuntoa.  

Todennäköisesti ja toivottavasti asumistukiasiat nousevat esiin myös hallitusohjelmassa osana sosiaaliturvan uudistamista. Asumistukijärjestelmän uudistamista suositeltiin myös Eduskunnan tarkastusvaliokunnan yksimielisessä mietinnössä viime vuoden lopulla.

Tarvitsemme kohtuuhintaisia asuntoja lähelle työpaikkoja, jotta varmistamme erityisesti pääkaupunkiseudun kilpailukyvyn eurooppalaisilla ja globaaleilla markkinoilla. Liian korkeat asumiskustannukset on jo nyt elinkeinoelämän kehittymisen pullonkaula.

Asuntosäätiö-konserniin kuuluvan yhtiön toimitusjohtajana on pakko näin loppuun korostaa vielä sitäkin, että konsernimme toiminnassa mahdollisesti syntyvä ylijäämä käytetään kokonaisuudessaan asumisen kehittämiseen säätiön  perustajajärjestöjen linjausten mukaisesti. Euroakaan ei makseta osinkona tai muuna tuloutuksena perustajille tai muutoin konsernin ulkopuolelle.   

Asuntosäätiö on siis aidosti yleishyödyllinen toimija, jonka tahtotilana on tuottaa hyviä koteja kaikille, kohtuuhinnalla ja pitkäjänteisesti.

Jari Riskilä
Asokotien toimitusjohtaja