Kolmekymppinen asojärjestelmä on suositumpi kuin koskaan

Asumisoikeusjärjestelmä täyttää tänä vuonna 30 vuotta. Asoasuntoja on koko maassa jo melkein 50 000, joista 74 prosenttia sijaitsee tulevaisuuden kasvualueilla Helsingin seudulla, Turussa ja Tampereella. Asumisoikeusyhteisöistä suurin asuntokanta on Asokodeilla, lähes 16 500 asuntoa.

Juhlavuoden kynnyksellä viime vuoden lopulla ARA julkaisi asuntomarkkinakatsauksen, jonka tietojen myötä on mukava aloittaa kuluva juhlavuosi. Asumisoikeusasunnoilla on katsauksen mukaan erittäin hyvä kysyntätilanne ja asuminen on yhä edullisempaa verrattuna vapaarahoitteiseen vuokra-asumiseen.

Myös asukasvaihtuvuus on pienentynyt jo kuutena perättäisenä vuonna. Asokotien vaihtuvuus oli viime vuonna kaikissa asunnoissa keskimäärin 15,4 % ja esimerkiksi Helsingissä vain 11,2 %.

Asukkaat eivät mielellään muuta pois asunnosta, joka koetaan turvalliseksi, viihtyisäksi ja asumiskustannuksiltaan kohtuulliseksi. Asuminen on perustarve, jota koskevat ratkaisut luovat puitteet koko elämälle, ja jonka kustannuksiin käytetään huomattava osa kotitalouksien tuloista.  Siksi kysymys asumisen hinnasta on erittäin olennainen monessakin mielessä, myös ihmisen onnellisuuden kannalta.  Mitä kalliimpaa asuminen on, sitä vähemmän ihmiselle jää rahaa tyydyttää muita tarpeitaan. Asumisen hinta vaikuttaa myös koko yhteiskunnan toimintaan muun muassa sitä kautta, että työn perässä muuttaminen hankaloituu kalliin asumisen vuoksi.

ARAn katsaus kertoo selvää kieltä asumiskustannuksista.  Siinä verrataan asumisoikeusasuntoja ensisijaisesti vapaarahoitteisiin vuokra-asuntoihin. Tutkimushetkellä elokuussa 2019 vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen vuokrat olivat koko maassa 15 % kalliimpia verrattuna asoasuntojen vastikkeisiin. Turussa eroa oli 18 % ja Tampereella 21 %. Helsingissä maksettujen vapaarahoitteisten vuokrien ja käyttövastikkeiden ero oli suorastaan dramaattinen 46 % ja koko pääkaupunkiseudullakin peräti 43 %. Hintaerot ovat myös kasvaneet edelliseen vuoteen verrattuna selvästi.

Asuminen asoasunnossa on ARAn katsauksen mukaan edullisempaa myös verrattuna ARA-vuokra-asuntoihin kaikkialla muualla paitsi Espoossa ja Kuopiossa.

Asumisoikeusasunnoissa asuu jo yli 100 000 ihmistä eli yhtä paljon kuin esimerkiksi Hämeenlinnassa ja Keravalla on yhteensä asukkaita.  Järjestelmän alkuvaiheessa ajateltiin varsin yleisesti, että asoasuminen olisi vain välivaihe siirryttäessä vuokra-asumisesta omistusasumiseen, mutta todellisuudessa siitä on tullut vakituinen asumismuoto suurelle osalle asukkaista.

Asumisen turvallisuus, viihtyisyys ja edullisuus saavat ihmiset pysymään asoasunnoissaan. Yli kymmenen vuotta samassa asunnossa asuneita asukkaita meillä on jo 4 936 asunnossa. Pitkäaikaisen asumisen palkitsemisjärjestelmämme Asoetu on ollut ahkerassa käytössä jo yli kymmenen vuotta.

Moni on kysynyt minulta, kenelle asumisoikeusasuminen sopii. Olen tavannut työni puolesta hyvin erilaisissa elämäntilanteissa olevia asukkaita, mutta sillä perusteella tai myöskään asiakastilastojemme pohjalta en osaa vastata tuohon kysymykseen. Alkaneen vuoden kuluessa tulemme tutkimaan asiakassegmenttejämme, minkä myötä evääni vastaamiseen paranevat. Valistunut arvaukseni tässä vaiheessa on, että tutkimus tulee vahvistamaan asumisoikeusasumisen soveltuvan varsin erilaisissa elämäntilanteissa oleville ihmisille.

Yksi yhdistävä tekijä varmasti silti löytyy. Asumisoikeusjärjestelmä sopii tavallisen asukkaan kukkarolle kaikissa elämäntilanteissa. Ei siis ihme, että järjestelmä on nyt suositumpi kuin ehkä koskaan 30-vuotisen historiansa aikana.

Jari Riskilä
Asokotien toimitusjohtaja