Asolaki etenee pääosin hyvään suuntaan

Uuden asumisoikeuslain luonnos saapui kommentoitavaksi. Lain uudistuksen valmistelu aloitettiin edellisellä hallituskaudella, ja nykyinen hallitus tarttui uudelleen samaan toimeen. Lakiluonnos on parantunut huomattavasti edelliseen verrattuna. Toki hiottavaa silti vielä riittää.

Lakiuudistuksen tavoitteena on vahvistaa asumisoikeusasumisen kohtuuhintaisuutta, läpinäkyvyyttä ja asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia. Kolme tärkeintä uudistettavaa asiaa ovat asukasvalinta, asukashallinto ja rajoituksista vapauttaminen.

Asukkaiden kannalta uusi lakiluonnos sisältää erinomaisia muutoksia. Asukasvalintaan ehdotetaan määräajan voimassa olevaa valtakunnallista järjestysnumerorekisteriä. Tämä helpottaa asunnon hakemista, ja suosii asunnon tarpeessa olevia hakijoita nykyiseen järjestelmään verrattuna. 

Myös ehdotus siirtää asukasvalinta ja varallisuusrajoitusten tarkastaminen kunnilta asumisoikeusasuntoja hallinnoiville yhtiöille on huomattava parannus. Hyväksi havaittu malli on käytössä vuokra-asuntopuolella, joten on luontevaa saada se käyttöön myös asopuolelle. Käytäntö nopeuttaa asunnon saamista, vähentää hallinnollista byrokratiaa ja sitä kautta myös kustannuksia.

Käyttövastikkeiden jakautumisen oikeudenmukaisuus paranee myös. Uuden lakiehdotuksen mukaan asumiskustannusten jyvitystä voitaisiin tarvittaessa muuttaa. Tähän saakka jyvitys on tehty talon valmistuessa, eikä sitä ole voinut muuttaa siihen vaikuttavien tekijöiden muuttuessa. Jyvitys vaikuttaa merkittävästi vastikkeisiin, ja näin myös käyttöasteeseen.

Asukashallintoon liittyvät uudistusehdotukset ovat pääosin hyviä. Pienillä, pääosin teknisluontoisilla muutoksilla niistä saadaan aikaan toimiva malli, jonka avulla asumisoikeusasumista voidaan kehittää eteenpäin hyvässä yhteistyössä asukkaiden kanssa. 

Muutostoiveen esitän lähinnä tiedonantovelvollisuuteen. Ehdotettu velvollisuus, ja varsinkin yhdistettynä esitettyyn seuraamusmaksuun, tarkoittaisi, että omistajayhteisöt joutuisivat varmuuden vuoksi tiedottamaan lähes kaikista asumisoikeuskohteita ja -yhteisöä koskevista asioista.

Tämä ei liene toivottu lopputulos. Tiedotettavien asioiden osalta tulisi tehdä rajaus asioihin, joilla on olennaista merkitystä asukkaille. Asokotien asukasaktiivit ovat tuoneet selkeästi esiin, että asukashallintoa on syytä varjella infoähkyltä.

Asukkaista ja asumisoikeusyhteisöjen edustajista koostuvaa neuvottelukuntaa pidän hyvänä ehdotuksena. On tärkeää, että järjestelmää voidaan kehittää yhdessä eteenpäin. Neuvottelukunnan kautta asukkaat saisivat läpinäkyvän ja alueellisesti kattavan vaikuttamiselimen.

Rajoituksista vapauttamista koskevat uudet säännökset ehdotuksessa koskevat poikkeustilanteita, joissa kysyntää asumisoikeusasunnoille ei enää ole. Tällöin vajaakäytössä olevasta talosta ja siitä aiheutuvista ylimääräistä kustannuksista voitaisiin luopua. 

Nykyisin talo pysyy asumisoikeustalona, mikäli siinä on yksikin asumisoikeussopimus jäljellä. Tästä aiheutuvat kustannukset katetaan talon omistajan muiden kohteiden asumisoikeusasukkailta perittävillä vastikkeilla. Rajoituksista vapauttamistilanteissa asumisoikeusmaksut maksettaisiin takaisin ja asukkaalle tarjottaisiin toista asumisoikeus- tai vuokra-asuntoa. Myös asunnon lunastus omaksi olisi mahdollista, jos talo muuttuisi tavalliseksi asunto-osakeyhtiöksi.

Ehdotus yleisestä toimintalinjauksesta asumisoikeusasuntoja hallinnoiville yhtiöille on erinomainen. Sen mukaan yhtiön johdon edellytetään edistävän asumisoikeusyhteisön etua, jos se ja yhtiön osakkeenomistajien etu ovat ristiriidassa. Tämä ehdotettu sääntely tekee asoasuntoja omistavista osakeyhtiöistä erityislaatuisia erottaen ne selvästi liiketoimintaa harjoittavista yhtiöistä, jotka viime kädessä edistävät osakkaidensa intressejä. Näin sen pitääkin olla. Asumisoikeusyhtiöt ovat asukkaiden turvallisen ja kohtuuhintaisen asumisen asialla.  

Edellisen hallituksen lakiluonnokseen nähden erittäin tarpeellinen on myös muutos, jolla varmistetaan suomalaiseen oikeusjärjestelmään kuuluvan vallan kolmijako -opin toteutuminen. Lainsäädäntö-, tuomio- ja toimeenpanovallan pitää olla erillään. Lakiluonnoksessa esitetään, että yhtiön toiminnan mahdollisten laiminlyöntien aiheuttamista sanktioista määrää valtionkonttori toimintaa valvovan viranomaisen ARAn sijaan. Edellisen lakiluonnoksen mukaan ARA olisi asumisoikeusyhteisöjen ohjeistamisen ja valvonnan lisäksi määrännyt myös sanktiot.   

Tuohon samaiseen kohtaan liittyy kuitenkin myös tärkein hiottava kohta. Tekoja ja laiminlyöntejä, joista sanktio voidaan määrätä, ei määritellä ehdotuksessa riittävän selkeästi. Olisi tarpeen jakaa laiminlyönnit kahteen ryhmään: vähäisempiin lainvastaisiin tekoihin puututtaisiin uhkasakkomenettelyllä ja vain tahalliset ja merkittäviin taloudellisiin vahinkoihin johtavat teot ja laiminlyönnit sanktioitaisiin seuraamusmaksulla.

Ongelma on myös se, että ehdotuksessa seuraamusmaksua ei saisi kattaa käyttövastikkeilla. Yhtiöt eivät saa harjoittaa asumisoikeusasuntoihin liittymätöntä liiketoimintaa, eikä niillä siksi ole merkit-tävässä määrin varoja, jotka olisivat peräisin muualta kuin vastikkeista. Tältä osin ehdotettua sääntelyä tulisi ehdottomasti pohtia tavalla tai toisella uudelleen.

Asolaki etenee hyvään suuntaan. On järjestelmän elinvoimaisuuden kannalta erinomainen asia, että edellinen lausuntokierroksella kolme vuotta sitten ollut luonnos ei edennyt laiksi asti. Nyt valmisteluun on käytetty riittävästi aikaa ja ajatusta. Pienen hionnan jälkeen meillä on toimiva kaikkia osapuolia paremmin palveleva asumisoikeuslaki. 

Jari Riskilä