ARA-tuotannon määrän tavoitteeksi 12 000 asuntoa

Asumisen hintaa kasvukeskuksissa ei saada kohtuullistettua muuten kuin rakentamalla lisää kohtuuhintaisia asuntoja. Vaikka asuntoja on tuotettu viime vuosina ennätysmäärä, asumisen hinta on siitä huolimatta noussut kasvukeskuksissa eli asuntotuotannon kokonaismäärää kasvattamalla ei saada hintoja kuriin.

Viime vuosina kohtuuhintaisia ARA-asuntoja on tuotettu 7 800–9 000 asuntoa vuodessa. Määrää pitäisi lisätä niin, että vuosituotanto yltäisi vähintään 12 000 asuntoon sisältäen niin vuokra- kuin asumisoikeusasunnotkin.

Syksyn budjettiriihessä nostettiin ARAn valtuuksia myöntää korkotukilainoja ensi vuodelle 150 miljoonalla eurolla, mikä on totta kai hyvä asia, mutta ei mielestäni riittävä satsaus, sillä rahoja joudutaan suuntaamaan uudistuotannon lisäksi entistä enemmän myös esimerkiksi asumisoikeusasuntojen peruskorjauksiin. Jos tuo summa voitaisiin käyttää pelkästään uudistuotantoon, sen turvin yllettäisiin korkeintaan 10 000 asunnon vuosituotantoon.

Korkotuki maksaa valtiolle vuosittain vain muutaman miljoonan euroa. Kun rinnalle laitetaan parin miljardin euron asumistukikulut, muutama miljoona näyttäytyy kovin vaatimattomalta kuluerältä. Asumistukea totta kai tarvitaan, mutta tuotantotuen etuja ei selvästikään mielletä riittävästi.

Pitkän korkotuen avulla Suomeen saadaan vuosikymmeniksi kohtuuhintaisia asuntoja, joihin ihmisillä on varaa ja asukkaat voivat perustaa turvallisen kodin. ARA-asuntojen avulla saataisiin houkuteltua kasvukeskuksiin kipeästi kaivattuja tavallisia palkansaajia, joille nykyhintaiset vapaarahoitteiset asunnot ovat liian kalliita.

Usein kuulee todettavan, että tuettu tuotanto on valtiolle taloudellinen riski. On totta, että maakuntien vähemmän kysytyillä alueilla on paljon tyhjiä ARA-asuntoja, mutta sitä asiaa ei pitäisi kytkeä uudistuotantoon vaan etsiä tyhjeneville asunnoille oma ratkaisunsa. Valtiontukea saa nykyään vain sellaisille paikoille, joilla arvioidaan olevan asuntokysyntää tulevaisuudessakin eli paikoille, joiden asuntokanta ei voi kovin helposti muodostua taloudelliseksi riskiksi.

Asuntosäätiön tahtotila on tehdä ARA-tuotantoa enemmänkin. Tuotantoon liittyvät rajoitukset eivät ole meille este, sillä emme tee asuntoja voitontavoittelun takia, vaan perustajajärjestöjen tahtotilan mukaan tavoitteenamme on tarjota hyvää asumista kaikille.

Toki tässä yhteydessä ei voi olla mainitsematta, että myös omakustannusperiaatteiseen asuntotuotantoon vaikuttaa se, kuinka kalliiksi rakentaminen tulee jo pelkästään kaavamääräysten johdosta eli kaipaisimme sille saralla merkittäviä väljennyksiä. Työtämme helpottaisi myös se, että korkotukilaki uudistettaisiin kokonaan tuomaan alalle kaivattua vakautta ja pitkäjänteisyyttä.

Julkaisimme vastikään Kotionnellisuus-tutkimuksen, jossa todettiin kodin olevan terveyden ja ihmissuhteiden rinnalla tärkein suomalaisten onnellisuuteen vaikuttava tekijä. Tutkimus osoitti, että perustajiemme linjaamat tavoitteet ovat yhä ajankohtaisia ja Asuntosäätiön kaltaista toimijaa tarvitaan markkinoilla. Valtion kannattaisikin käyttää kaltaistamme toimijaa tehokkaammin hyväksi koko yhteiskunnan eduksi.

Esa Kankainen