Ilmastotavoitteisiin ei päästä ilman kiertotaloutta

Kiertotalous tulee kasvamaan rakentamisessa kohisten. Hyvä niin, sillä se on yksi merkittävä keino säilyttää elämänlaatu kohtuullisena.

”Päästötavoitteet kovenevat koko ajan ja se ohjaa kiertotalouteen. Viime vuosina monet yritykset ovatkin nostaneet ympäristötavoitteet matalammalta paperinkierrätystasolta strategisiksi tavoitteiksi, jotka oikeasti ohjaavat toimintaa. Näillä yrityksillä on suuremmat menestymisen mahdollisuudet tulevaisuudessa, sillä kiertotalous tulee kasvavamaan todella vahvasti”, toteaa Ympäristöteollisuus ja -palvelut YTP ry:n asiantuntija Pirjo Jantunen

Rakennus- ja kiinteistösektorin päästövähennyksissä on aiemmin keskitytty parantamaan ennen muuta kiinteistöjen energiatehokkuutta. Suomen sähköjärjestelmä on jo yli 85 prosenttisesti hiilidioksidipäästötön tai vähähiilinen. Myös kaukolämmön päästöt ovat vähentyneet merkittävästi eli kiinteistöjen energiankäytön osuus päästöjen aiheuttajana on vähentynyt. Nyt on aika käydä kiinni rakentamisen aiheuttamaan hiilijalanjälkeen. 

Lainsäädäntö ja asenteet kaipaavat muutosta

”Suomessa kierrätetään tällä hetkellä vain 50–60 prosenttia rakennus- ja purkujätteestä eli parantamisen varaa on. Materiaalien kierrätyksessä pitäisi pyrkiä säilyttämään paremmin niiden arvo. Kun betoniseinä kierrätetään murskaamisen kautta tienpohjaksi, materiaali ikään kuin menettää arvoaan”, selittää Jantunen.

Ihanteellisinta olisi, jos rakennuksessa käytettävät materiaalit ja osat pystyttäisiin suunnittelemaan jo lähtökohtaisesti käytettäväksi uudelleen ja kierrätettäväksi. Tällä hetkellä uudelleenkäyttöä sellaisenaan on vähän, lähinnä perinnerakentamisessa ja teollisuushalleissa. Uudelleenkäytössä ja kierrätyksessä on käytännön haasteita, kuten uusien käyttökohteiden löytäminen puretuille osille, mutta myös lainsäädäntö hidastaa kiertotalouden edistymistä.

”Esimerkiksi rakennusten portaiden tulee olla CE-merkittyjä, mutta merkintä annetaan vain uusille portaille eli tuollaiset säädökset hankaloittavat osaltaan kiertotalouden edistämistä. On tärkeää, että rakennukset rakennetaan laadukkaista materiaaleista, mutta lainsäädännön tulee myös mahdollistaa kiertotalous. Myös asenteissa on muutoksen tarvetta. Yhä edelleen moni ajattelee, että käytetään neitseellistä materiaalia, koska niin on tehty ennenkin”, toteaa Jantunen.

Ympäristövaikutukset eivät näy hinnoissa

Materiaalin hinta on yksi haaste kiertotalouden edistämisessä, sillä kierrätysraaka-aine voi olla kalliimpaa.

”Neitseellisen materiaalin hinnassa ei näy ulkoisvaikutukset, kuten materiaalituotannon aiheuttama luontokato tai päästöt. Kun materiaalituotannon negatiiviset vaikutukset eivät näy hinnassa, joudutaan esimerkiksi luontokadon ja ilmastokriisin hinta maksamaan jotain muuta kautta”, korostaa Jantunen ja muistuttaa päästökaupan vaikutuksista energian hintaan.

”Päästökauppa on hyvä osoitus mekanismista, jolla päästöille on luotu hinta ja näin enemmän päästöjä aiheuttava energia on tullut kalliimmaksi. Asiaan voidaan vaikuttaa myös epäsuorasti kuten esimerkiksi kaatopaikalle viedyn jätteen hinnoittelulla.” 

Kierrättämiseen liittyvä lainsäädäntö keskittyy Jantusen mukaan nykyään lähinnä tarjonnan lisäämiseen. Esimerkiksi entistä pienempiin asuntoihin pitää viedä useampien jätejakeiden lajitteluastioita ja ihmisiä kannustetaan lajittelemaan, mutta lajitellusta jätteestä jalostetulle kierrätysmateriaalille ei ole vielä riittävästi kysyntää. Kysynnän esteitä pitäisi saada aktiivisesti poistettua, jotta kiertotaloutta edistettäisiin. 

”Kierrätysmateriaalin käyttöosuusvelvoitteesta voisi olla apua. Eli tietyissä tuotteissa, kuten muovituotteissa, olisi käytettävä vähintään pakollinen osuus kierrätysmateriaaleja”, ehdottaa Jantunen.

Julkiset toimijat kiertotalouden edistäjiksi

Kiertotalouden tärkeänä edistäjänä voisivat olla myös julkiset toimijat kuten kunnat ja kaupungit.

”Jos julkisen puolen toimijat sitoutuisivat käyttämään esimerkiksi rakennushankkeissa tietyn prosenttiosuuden kierrätysmateriaaleja, se kiinnittäisi muidenkin huomion asiaan ja vauhdittaisi kierrätysmateriaalimarkkinoita. Se edistäisi myös Suomen kansallisen tason tavoitetta olla ekologisten hankintojen suunnannäyttäjä vuoteen 2035 mennessä”, toteaa Jantunen.

Lappeenrannan kaupunki onkin jo ottanut esimerkillisen kiertotaloustavoitteen, kun kaupungin pyrkimyksenä on hyödyntää 80 prosenttia purkujätteestä vuonna 2030.

Omavaraisuuskin paranisi

Kiertotalous toimii osana ilmastonkriisin torjuntaa, mutta sillä on suuri merkitys myös omavaraisuudessa. Ukrainan sota on korostanut paikallisen tuotannon merkitystä ja ulkomaisen materiaalituotannon riskitekijöitä.

”Jos pystymme kierrättämään mahdollisimman paljon materiaaleja kotimaassa, se parantaa yhteiskunnan tasolla monta asiaa. Lisätoivoa tulevaisuuteen antaa sekin, että nykyään monissa rakennushankkeissa hiilijalanjälki huomioidaan jo suunnitteluvaiheessa”, toteaa Jantunen ja antaa kiitosta myös vastuullisesti toimiville rakennuttajille.

”Laadukkaat rakennukset, jotka tehdään pitkäikäisiksi, energiatehokkaiksi, muokattaviksi, helposti huollettaviksi ja korjattaviksi sekä lopulta kierrätettäviksi, ovat olennainen osa kiertotalouden edistämistä.”


Kuva: Mikko Käkelä