02.12.2019

Asokotien remonteilla huikeat työllisyysvaikutukset

km_hiresmikolta_201119_11

Asokotien taloissa toteutetaan reilun kymmenen vuoden aikana mittavat viihtyvyysremontit. Koko urakan välitön työllistämisvaikutus on noin 4 500 henkilötyövuotta.

SAK:n kasvu ja vaikuttaminen -osaston johtaja, Asuntosäätiön hallituksen jäsen Hannu Jouhki kuuntelee työllistymisvaikutusten määrää tyytyväisenä. Rakennuttamisjohtaja Turkka Keravuori esitteli hänelle marraskuun alussa viihtyvyysremonttien pilottikohdetta Helsingissä.

– Remonttien välitön työllistämisvaikutus tulee olemaan noin 4 500 henkilötyövuotta, mutta niillä on runsaasti myös välillisiä vaikutuksia muun muassa materiateollisuuden kautta. Käytämme remonteissa suomalaisten yritysten tuotteita, toteaa Turkka.

Viihtyvyysremontissa uusitaan asunnon sisältä lähes kaikki eli keittiöt, märkätilat ja kiintokalusteet sekä laitetaan lattioihin laminaatit ja vaihdetaan väliovet. Peruskorjaushankkeesta se eroaa siten, että putkiremonttia ei tehdä.

– Tällaista työllistävää toimintaa tarvitaan, jotta ihmisille saadaan työtä. Rakennusala on siinä mielessä tärkeä tekijä yhteiskunnassa, että se on erittäin työvoimavaltainen ala. Asuntosäätiön ja sen tytäryhtiön Asokotien kannalta puolestaan on tärkeää, että remontteja tehdään asianmukaisessa vaiheessa, jotta talot pysyvät kunnossa, korostaa Hannu.

Viihtyvyysremontteja on aloitettu tänä vuonna 36 kohteessa. Ensi vuonna käynnistyy 41 kohteen remontointi ja siitä eteenpäin toteutetaan 50 kohdetta vuosittain. Kaikki talot tullaan korjaamaan ennen kuin ne tulevat 30 vuoden ikään.

– Haasteena tulee varmasti olemaan ammattitaitoisten tekijöiden saaminen hankkeisiin. Korjausrakentamisen osaamisesta pitäisikin pitää entistä enemmän huolta, sillä ammattilaiset vanhenevat, toteaa Hannu.

– Urakoitsijoiden ja suunnittelijoiden riittävyys tulee tosiaankin olemaan haaste samoin kuin se, että työntekijöiltä vaaditaan erityistä asiakaspalveluhenkisyyttä, koska työ tehdään ihmisten kodeissa, toteaa Turkka.

Asoasuntojen remontit ovat poikkeuksellisia sikäli, että asukkaat asuvat kodeissaan töiden aikana. Asumishaittoja pyritään minimoimaan.

Viihtyvyysremonteissa on otettu käyttöön ns. tahtiaikataulutus, jonka myötä remontin läpimenoaikaa on saatu puolitettu noin 2-3 viikkoon. Tahtiaikataulu tarkoittaa, että remontit on vaiheistettu ajallisesti siten, että työ etenee asunnossa suunnitelmallisesti purusta uuden rakentamiseen.

Remontit tehdään yhdessä kohteessa vaiheittain, joten myös mahdolliset ongelmakohdat havaitaan ajoissa ja pystytään ottamaan huomioon seuraavien asuntojen kohdalla.

– Nämä remontit ovat teknisesti suhteellisen yksinkertaisia, joten tahtiaikataulutus onnistuu. Aikataulun kannalta suurempi merkitys on sillä, kuinka urakoitsija osaa hoitaa asukkaiden kanssa eteen tulevat asiat eli tässä tarvitaan sitä asiakaspalveluhenkisyyttä.

Turkka korostaa, että tahtiaikataulussa otetaan huomioon myös työntekijöiden jaksaminen.

– Työn jälki on parempaa, jos tekijät ovat tyytyväisiä työoloihinsa. Erityisesti hyvä työn organisointi vaikuttaa työtyytyväisyyteen. Esimerkiksi erikoistyön tekijälle annetaan työrauha ja materiaalien kantamisen hoitavat toiset tekijät. Sillä tavalla saadaan helpotettua vaikka laatoittajan työtä ja toisaalta tarjottua työtä laajemmalle joukolle tekijöitä, kertoo Turkka.

Hannu nostaa esiin urakoitsijoiden yhteiskuntavastuiden merkityksen ja kyselee Asuntosäätiön käytännöistä tilaajavastuun osalta. Asuntosäätiö-konsernissa noudatetaan tilaajavastuulakia eli yhteistyökumppaneiden tulee täyttää lakisääteiset velvoitteensa.

– Isot ja vakiintuneet suomalaiset toimijat pitävätkin yleensä huolta tämäntyyppisistä yhteiskuntavastuista, noudattavat työehtosopimuksia ja huolehtivat myös työturvallisuusasioista, toteaa Hannu.