02.12.2020

Fiksu ympäristö saa sohvaperunankin liikkeelle

fiksu_ymparisto_asuntosaatio
TEKSTI: Marketta Kyttä 

Hyvä koti kaikille – mutta millainen se on? Asumista pitkään tutkinut professori Marketta Kyttä muistuttaa, että kodin merkitys ulottuu huomattavasti omia seiniä laajemmalle alueelle.

– Tiedetään, että kodin hankintavaiheessa puolet valintakriteereistä liittyy itse asuntoon ja puolet ympäristöön. Olisi suuri virhe jättää huomioimatta talojen väliin jäävä alue, Marketta Kyttä sanoo.

Millainen sitten olisi hyvää tekevä asuinympäristö? Viherympäristöjen hyvinvointivaikutuksia on tutkittu Suomessa varsin paljon ja joissakin maissa, kuten Australiassa yhdyskuntasuunnittelijoiden enemmistö erikoistuu jo elinympäristön terveyttä edistävään suunnitteluun.

– Esimerkiksi kaupunkiympäristössä asukastiheyden, julkisen liikenteen pysäkkitiheyden, risteystiheyden ja puistojen määrän on todettu ennustavan lisääntynyttä fyysistä aktiivisuutta.Kaupunkimainen elinympäristö saa siis sohvaperunankin liikkeelle.

Naapurustolaisten heimo elää myös kaupungeissa

Marketta Kytän mukaan elämme Suomessa voimakasta urbanismin aikaa, jopa kiivaampaa kuin ensimmäisessä kaupungistumisen aallossa 1960-70-luvuilla.

– Ihmiset kaipaavat elävää ympäristöä, jossa eri toiminnot yhdistyvät.Myös pientalotoive elää, mutta niillä tarkoitetaan townhouse-taloja, kerros- ja pientalojen yhdistelmiä ja kaupunkirivitaloja, ei perinteisiä omakotitaloja autoriippuvaisilla alueilla.

Koronapandemia on ainakin väliaikaisesti voimistanut pehmeämmiksi miellettyjen arvojen, kuten yhteisöllisyyden, luonnonläheisyyden ja toimivien lähipalvelujen merkitystä.Tutkijan mukaan perinteinen käsitys siitä, että kaupunkilaiset eivät olisi kiinnostuneita naapureistaan joutaa romukoppaan.

– Naapurustolaisten heimo on olemassa.Ihminen haluaa kiinnittyä omaan lähiympäristöön, sen ihmisiin ja palveluihin myös kaupungissa.Kun yhteisöllisyyttä on riittävä määrä, syntyy jaetun vastuun kulttuuri, jossa huolehditaan myös muista.

Tuhansia toiveita kodille

Asuinympäristössä yleisiä arvostuksen kohteita ovat luonnonläheisyys, rauhallisuus, turvallisuus ja viihtyisyys.Kaipuuta luonnonläheisyyteen voisi Marketta Kytän mukaan helpottaa satsaamalla pihojen suunnitteluun.

– Voisiko meillä olla taidepihoja, viherpeukaloiden paratiisi, lähiruokatuottajien puutarha tai liikkujille räätälöity piha? Myös talokohtaisille tai yhteiskäyttöpalveluille on yhä enemmän kysyntää.

Samaan hengenvetoon tutkija varoittaa uppoamasta toiveiden tynnyriin.Valtavat, globaalit ympäristöongelmat tekevät mahdottomaksi elinympäristön laadun kehittämisen yksinomaan ihmisten toiveista, elämänlaadun ehdoista tai edes terveysvaikutuksista käsin.

– Meidän on oltava valmiita tinkimään ja kehittämään ratkaisuja, jotka ovat sekä ympäristön kannalta kestäviä, että asukkaiden hyvinvointia ja elämänlaatua edistäviä.Toisaalta nämä kaksi lähtökohtaa eivät ole lopulta kovin kaukana toisistaan. Ihmisen terveyttä edistävät asiat edistävät myös planeettamme hyvinvointia, tutkija lohduttaa.

 
Marketta Kyttä

Aalto-yliopiston maankäytön suunnittelun professori Marketta Kytän intohimona on hyvää tekevien elinympäristöjen kehittäminen. Marketta Kyttä on toiminut yli 10 vuotta asiantuntijajäsenenä Asuntosäätiön valtuuskunnassa.