07.01.2020

Asuinhankkeissa pitäisi ottaa suunnitteluvaraus käyttöön

Asuinhankkeissa pitäisi ottaa suunnitteluvaraus käyttöön

Asuntosäätiön hankekehitysjohtaja Katariina Haigh esittää, että toimitilapuolelta tuttu suunnitteluvaraus otettaisiin aktiivisesti käyttöön myös asuinhankkeissa. Se toisi mukanaan asumista kehittävää pilotointihenkeä ja säästäisi resursseja.

- Asuinrakentamista syytetään siitä, ettei ala kehity. Antamalla hankkeille suunnitteluvaraus, niihin pystytään sitomaan alusta lähtien motivoituneet toimijat, jotka keskittyvät ko. hankkeeseen ja luovat rauhassa asumista kehittäviä elementtejä, toteaa Haigh.

Suunnitteluvaraus tarkoittaa käytännössä sitä, että tontilla ei järjestetä kilpailutusta, vaan tontti varataan yhden tai useamman toimijan toteutettavaksi alusta lähtien. Kaupunki pystyy kuitenkin ohjaamaan hanketta haluamallaan tavalla.

Normaalisti kaupungit vaativat kilpailutuksen, jossa saattaa olla mukana jopa 15 toimijaa. Jokainen joutuu käyttämään resursseja kalliiseen suunnitteluvaiheeseen ja kuitenkin vain yksi pääsee toteuttamaan suunnitelmaansa.

- On selvä, että kilpailutus ei välttämättä tuota parasta mahdollista lopputulosta kaupungin ja asukkaiden kannalta. Pahimmillaan kilpailutuksen voittanut ratkaisu muuttuu hyvinkin toisenlaiseksi, kun mukaan tulevat muut yhteistyökumppanit. Suunnitteluvarauksen myötä kaikki toimijat voisivat työstää hanketta alusta asti toteuttamiskelpoiseksi, korostaa Haigh.

Kilpailutusta käytetään todennäköisesti siksi, että kaupungit ovat epävarmoja, voiko tonttia luovuttaa kilpailutussäännösten vuoksi vain yhdelle toimijalle. Malli on kuitenkin jo käytössä toimitilapuolella.

- Jos toimijalla on vahvaa aluekehittämisen osaamista ja näkemystä, kaupungin kannattaisi käyttää suunnitteluvarausta hyödykseen. Se on poliittinen päätös, josta kannattaisi käydä ainakin keskustelua. Näkisin sen yhtenä hyvänä keinona kehittää asumisen laatua Suomessa, toteaa Haigh ja jatkaa:

- Suunnitteluvarausta hakiessa varauksensaaja joutuu itse määrittämään kunnianhimoiset tavoitteet hankkeelleen, jotta onnistuisi vakuuttamaan päättäjän. Perinteisessä laatukilpailussa on järjestäjä joutunut kilpailutuksen onnistumisen takia määrittämään etukäteen tarkat sisältötavoitteet, mikä ei edistä innovointia, perustelee Haigh.

Asuntosäätiö on kumppanuuskaavoituksen osaaja

Katariina Haigh aloitti Asuntosäätiössä hankekehitysjohtajana toukokuussa. Hänen myötään vahvistettiin osaamista maanhankinnasta, hankekehityksestä ja pääkaupunkiseudun kaavahankkeista.

Asuntosäätiö on perustamisestaan lähtien ollut kaupunkikehittämisen osaaja. Siihen liittyvä kaavakehittäminen ja asuntotuotanto perustuu Haighin mukaan yhä enemmän kumppanuuksiin, yhteistyöhön ja osaamiseen.

Pääkaupunkiseudulla Espoon ja Vantaan kaupungit ovat käyttäneet ns. kumppanuuskaavoitusta paljonkin. Kumppanuuskaavoitushankkeissa Asuntosäätiö on toiminut projektijohtovastuussa ja tehnyt kaupungin virkakoneiston kanssa vuorovaikutuksessa esityksiä siitä, millainen kaava olisi paras mahdollinen.

- Kyse on isosta vastuusta ja vallasta, mutta kaupunki toki tekee lopulta aina itsenäisen päätöksen. Olemme iloisia siitä, että osaamiseemme on luotettu. Myös asukkaiden tarpeet tuntevat näkemyksemme on otettu hyvin huomioon, kertoo Haigh.

Kaavan vaikutus asumisen hintaan pitää tunnistaa

Kaavaprosessissa on Haighin mukaan kyse ennen muuta arjen sujuvuudesta. Kaavoitushan vaikuttaa kaikkeen siihen, miten ihmisen arki pyörii. Samoin sillä vaikutetaan kustannuksiin, joista pitäisi Haighin mielestä uskaltaa puhua ja ottaa suunnittelussa tietoisesti huomioon.

- Kaavavaiheessa pystytään vaikuttamaan asumisen hintaan kaikkein eniten. Kaupungit ymmärtävät mielestäni Asuntosäätiön tyyppisiä toimijoita yhä enemmän. Kustannuksistakin uskalletaan puhua ja ottaa suunnittelussa tietoisesti huomioon. On tärkeää, että hankkeen eri osapuolien näkökulmat ymmärretään, toteaa Katariina.

Asuntosäätiön tyyppisillä toimijoilla Haigh tarkoittaa yleishyödyllisiä toimijoita, joiden tavoitteena ei ole kerätä omistajille voittoa, vaan pyrkiä tekemään hyvää asumista kaikille ihmisille tulotasosta riippumatta.

- Kaavaratkaisujen maksajina ovat lopulta tavalliset kaupunkilaiset, muistuttaa Haigh.

Kaavaratkaisuilla vaikutetaan myös ilmastonmuutoksen torjuntaan. Kaava- tai sitä seuraavissa suunnitteluvaiheissa määritellään sekä talokohtaiset että mahdolliset alueelliset energiaratkaisut.

- Maankäyttö- ja rakennuslain uudistus tuo lähitulevaisuudessa muutoksia, joilla vaikutetaan paljon ilmastonmuutoksen torjuntaan liittyviin asioihin. Me odotamme tuolta muutokselta myös sitä, että kaavaprosessit olisivat sujuvampia. Se olisi kaikkien edun mukaista, toteaa Katariina.

Asuntosäätiöllä vahva aluekehittämisen historia

Asuntosäätiön historia on lähtenyt Espoon Tapiolan suunnittelusta ja rakennuttamisesta 50-luvun alussa.

- Tapiola on huikea saavutus ja iso meriitti yhä edelleen. Siitä lähtien on määrätietoisesti tehty hyvää ja laadukasta ympäristöä asukkaille. Asuntosäätiön vahvuutena on myös se, että pystymme tuottamaan asuntoja monipuolisesti, toteaa Haigh.

Asuntosäätiö on haluttu yhteistyökumppani niin kaavoitus- kuin rakennuttamisosaamisen takia.

- Maanhankinta ei ole enää niin helppoa tai suoraviivaista kuin Asuntosäätiön alkuaikoina, jolloin hankittiin paljon maata omistukseen erityisesti Espoosta. Tulevaisuudessa maanhankintamme tulee perustumaan yhä vahvemmin yhteistyöhön muita tuotantomuotoja toteuttavien toimijoiden kanssa. Tällöin korttelit rakentuvat nopeammin, ja sekä me toteuttajat että loppukäyttäjät hyödymme toimivasta monipuolisesta korttelikokonaisuudesta, toteaa Haigh.

Asotuotanto on hyvä työkalu aluekehittämiseen

Asuntosäätiön toiveena on päästä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa vaikuttamaan alueiden kehittämiseen myös siksi, että alueille saadaan monipuolista asuntotuotantoa.

- Kaupungit pitävät hyvin huolta vuokra- ja omistusasuntotuotannon suhteesta, mutta kaikilla paikkakunnilla asumisoikeusasumista ei tunneta riittävän hyvin. Toivoisin että kasvukaupungit huomioisivat asumisoikeusasunnot tuotantotavoitteissaan ja tontinluovutuksissa. Asotuotannon avulla saadaan hyviä asuntoja eri ikäryhmille ja ehkäistään tehokkaasti myös alueellista eriarvoistumista eli segregaatiota, toteaa Haigh.

Asuntosäätiöllä on omistuksessaan jo yli 16 000 asumisoikeusasuntoa ja noin 1 000 vuokra-asuntoa. Lisäksi Asuntosäätiö tuottaa Hitas-asuntoja. Asuntoja rakennutetaan erityisesti pääkaupunkiseudun keskeisille paikoille hyvin liikenneyhteyksien varrelle.

- Myös Turun ja Tampereen seudut kiinnostavat meitä, sillä niillä alueilla asukkaat haluavat väestöennusteiden mukaan asua pääkaupunkiseudun lisäksi, perustelee Haigh.

Teksti: Päivi Karvinen
Kuva: Mikko Käkelä