08.04.2021

Korona näytti arkemme haurauden

isä istuu tietokoneella pieni lapsi sylissä ja äiti työskentelee kannettavan tietokoneen kanssa sohvalla

TEKSTI: Aija Kaijärvi KUVA: iStock

Arjen ja innovaatioiden suhdetta tutkiva professori Saara Taalas kehottaa meitä kaikkia taputtamaan itseämme olalle pandemiavuoden jälkeen. Korona mullisti kertaheitolla arkemme ja monet tuiki tavalliset rutiinit jouduttiin yhtäkkiä rakentamaan uudelleen, mutta selvitty ollaan. Tämä on vaatinut suurta luovuutta sekä jaksamista, ja muokannut elämää ja koteja uuteen asentoon. 

– Kun tavallinen, usein tylsäkin arki käy yhtäkkiä mahdottomaksi, se näyttäytyykin saavutuksena. Miten selvitä töistä, opiskelusta, koulusta ja lastenhoidosta, kun koko arjen rakennelma yhtäkkiä sirpaloituu? Vuosi sitten puhjennut pandemia toi esiin arkemme haurauden ja samalla sen arvokkuuden, professori Saara Taalas sanoo.

Saara Taalaksen intohimo ja työ on jo kymmenen vuoden ajan ollut arjen ja tavallisuuden tutkiminen luovuuspuheen vastapainona: mitä ne ovat, millaisia muutoksia niissä tapahtuu?

– Tätä on tutkittu varsin vähän, vaikka arki on elämämme kivijalka ja sitä eniten säätelevä elementti. Meillä on taipumus nähdä elämä arjen tulojäämänä: kun rutiinit rullaavat, jää aikaa muuhun, oman tyyliseen elämään ja

itsensä toteuttamiseen. Näkymätön virus laittoi tämän itsen ympärille keskittyvän, pitkään jatkuneen trendin kertaheitolla uusiksi.

Korona on saanut aikaan paitsi paljon puhutun digiloikan, myös suuria muutoksia arjessa, asumisessa ja elämässä kotona. Se on esimerkiksi sotkenut julkisen ja yksityisen tilan välisen rajan.

– Koti on ollut meille perinteisesti ensimmäinen ja tärkein tila, privaatti, intiimi asuintila, jonka ulkopuolelle jää toinen, julkinen tila. Nyt korona on synnyttänyt kolmannen tilan näiden väliin, kun työ on toden teolla tullut koteihin. Silloin tarvitaan uudenlaisia rutiineja, jotka auttavat meitä siirtymään tilasta ja etenkin mielentilasta toiseen, Saara Taalas kuvailee.

Tunteet toiminta- ohjeiden varjossa

Tutkija näkee eteen tulleiden haasteiden ratkaisemisessa aimo annoksen luovuutta.

– Pandemia on muuttanut kodin sisustamista ja varustelua, mutta synnyttänyt myös uusia rituaalisia tapoja. Työmoodiin päästäkseen voi tarvita paitsi työpöydän tai jopa työhuoneen, myös työvaatteet – itse laitan aina kengät jalkaan, kun aloitan luennon, se ei vaan suju villasukissa, Taalas hymyilee.

Sama pätee myös toisinpäin: virtuaali- todellisuudesta on tärkeää palata omaan kehoonsa.

– Jossain vaiheessa aloin pitää luentojen lomassa kolmen minuutin tanssitaukoja ja nyt opiskelijat jo pyytävät niitä ja se on mahtavaa.

Vaikka uudenlaisen arjen rakentaminen oli etenkin alkuvaiheessa myös innostavaa, on se ollut samalla todella vaativaa. Ihmiset ovat syystäkin väsyneitä ja arkeamme sävyttää huoli ja varovaisuus.

– Asumisen turvallisuus on noussut eri tavalla esiin ja tarkkailemme ympäristöämme uusin silmin – säilyykö turvavälit, ovatko pinnat vapaita viruksesta, uskallanko mennä hissiin tai rappukäytävään? Se kuormittaa mieltä ja voi aiheuttaa jännittyneisyyttä ja sosiaalista värinää naapurustossa, joka tuntuu kuin jäällä kävelyltä.

Saara Taalaksen mielestä poikkeus- tilan aiheuttamista tunteista pitäisi puhua enemmän.

– Työyhteisön ja naapuruston suhteiden ohella on mielenkiintoista sekin, miten uusi pakotettu läheisyys vaikuttaa perhesuhteisiin? Nämä ovat hyvin jaettuja ja yhteisiä kokemuksia ja niitä pitäisi käsitellä paljon enemmän julkisuudessa kaiken käytännön ohjeistuksen rinnalla.

Maalipurkista maalle muuttoon

– En tiedä ketään, joka ei olisi jollain tavalla muuttanut kotiaan pandemian aikana parantaakseen sen viihtyvyyttä tai toimivuutta. Alkuvaiheen häthätää kyhätyt työpisteet on jo nähty ja nyt halutaan satsata pysyvämpiin ratkaisuihin. Se kertoo siitä, että on valmis jatkamaan jollain tavalla tätä uudenlaista arkea.

Uudenlainen arki on asettanut uusia standardeja.

– Toimivat verkkoyhteydet alkavat olla samanlainen oletusarvo, kuin sähkö tai jääkaappi. Niiden edellytetään olevan olemassa ja kaikin puolin toimivia kysymättäkin. Seuraava saattaa olla sähköauton latausmahdollisuus, josta voi tulla kriittinen tekijä asunnon valinnalle, Taalas ennustaa.

Arjen muuttuminen näkyy myös kodin seinien ulkopuolella ja lähiympäristö on tullut eri tavalla tärkeäksi.

– Elämä on koronan vuoksi siirtynyt ulos ja se synnyttää uudenlaisia, jännittäviä ulkotiloja. Esimerkiksi täällä Ruotsissa talviterassit ovat huippusuosittuja ja taloyhtiöiden pikkuruisistakin pihoista ja taloihin linkittyvistä puiston suikaleis- takin huolehditaan todella hyvin.

Pandemia on muovannut kotien ja lähiympäristön ohella ihmisten elämän- tapaa ja jopa kokonaisia kaupunkialueita.

– Esimerkiksi täällä kotikaupungissani Lundissa on kaupunkikuva muuttunut täysin, kun opiskelijat ovat poissa kampukselta ja samanlainen tilanne on monissa muissa yliopistokaupungeissa. Jos tämä jatkuu pitkään, se vaikuttaa valtavasti pienten asuntojen kysyntään ja voi synnyttää isoja kerrannaisvaikutuksia.

"Joukkopako mökeille oli todella pohjoismaista touhua." 

Taalas uskoo asumisesta tulevan yhä liikkuvampaa etenkin Pohjoismaissa.

– Koronan synnyttämä joukkopako mökeille oli todella pohjoismaista touhua, ei missään muualla maailmassa ihmisillä ole tällaista kahden kodin ylellisyyttä.

Osa-aika-asuminen erilaisin kombinaatioin yleistyy meillä varmasti edelleen, mutta en jaksa uskoa laajaan maallemuuttoon, Saara Taalas sanoo.

 

Kuka?

Saara Taalas on suomalainen kauppatieteiden, viestinnän ja organisaatioteorioiden asiantuntija, jota kiehtoo tavallinen arki. Hän on maailman ensimmäinen IKEA-professori, ja on vuodesta 2011 lähtien johtanut Life at Home and Sustainable Production -tutkimusryhmää Linné-yliopistossa, Ruotsissa.