13.03.2015

Erilaisuus on jokaisen ihmisen erityisyyttä

Suuri osa ihmisten kokemista kärsimyksistä niin perheessä, asuintalossa, koulussa, töissä kuin muissakin yhteyksissä johtuu siitä, ettei erilaisuutta siedetä. Sopu ihmisten välillä lähtee aina samasta asiasta, ihmisten erilaisuuden ja jokaisen yksilön erityisyyden ymmärtämisestä.

- Moni kuvittelee, että asiat olisivat paremmin, jos kaikki olisivat samanlaisia. Höpö, höpö, ei sellaista tilannetta tule koskaan olemaan. Maailma on aina muodostunut ja muodostuu vastakin erilaisuuksista, toteaa TV:stäkin tuttu psykologi Ilona Rauhala.

Erilaisuus ei ole Rauhalan mielestä asia, joka pitää ratkaista, vaan se on voimavara, jos uskaltautuu ottamaan selvää erilaisten ihmisten mielipiteistä, tavoista ja tottumuksista. Hyväksymisen kautta luodaan luottamuksen ilmapiiriä, joka on myös hyvän asuinyhteisön edellytys.

Tunnusta ärsytys - se laimenee

Rauhala kehottaa miettimään tarkkaan, mikä esimerkiksi erilaisen naapurin toiminnassa häiritsee.

- Jos tiedostaa omat tunteensa ja sanoo ne myös ääneen, pystyy sitä kautta laimentamaan ärsytyksen tunnetta. Silloin tunteesta tulee tietoiseksi ja pystyy paremmin miettimään, miten asia pitäisi kohdata rakentavasti.

Rauhala ottaa esimerkin tilanteesta, jossa nuori mopoilija rassaa menopeliään ikkunasi alla ja joskus jopa herättäen sinut yöuniltasi.

- Tuossa tapauksessa voisi yrittää tutustua häiriön aiheuttajaan vaikkapa arkipäiväisesti kyselemällä mopon korjauksen sujumisesta. Ja sitten sopivalla hetkellä todeta, että voisiko nuori olla kaasuttelematta iltamyöhään, kun se häiritsee untasi.

Erilaiseen toimintaan on yleensä syy

Jokaisella meistä on oma tarinamme toimintamme taustalla ja syitä erilaiseen toimintaan on monia. Ellei toista kuuntele, syyt jäävät tietämättä ja jäljelle jää vain suvaitsematon erilaisuuden pelko.

- Voi olla, että esimerkiksi mopon rassaaminen on nuoren kaverin ainoa keino kokea onnistumisia ja siksi se on tärkeää. Tutustuminen helpottaisi tuon asian ymmärtämistä ja tilanteessa voisi käydä jopa niin, että kun tutustuu mopoilijaan, mopon rassailu voi lakata häiritsemästä.

Törkeyttä ei pidä hyväksyä

Asuinyhteisössä on luonnollisesti myös sellaista käytöstä, jota ei pidä ymmärtää.

- Erilaisuuden ymmärtäminen on eri asia kuin törkeyden hyväksyminen. Pitää tunnistaa mikä on tervettä käyttäytymistä ja mikä ei ole. Harmillisen usein puututaan juuri siihen terveeseen käytökseen, kuten vaikka lasten leikkimiseen ja jätetään puuttumatta epäterveeseen käytökseen, kuten vaikka perheväkivaltaan, pohtii Rauhala.

Asuintalon erilaisissa riita- tai kriisitilanteissa Rauhala kehottaa niissäkin nostamaan asiat selkeästi esiin sen sijaan että niistä ei puhuttaisi.

- Paljon tietysti riippuu ihmisten kyvystä käsitellä hankalia asioita, mutta myös niiden hankalien asioiden käsittely on normaalia vuorovaikutusta, jota pitäisi pystyä tekemään.

Mitä tulee paikalle, kun sinä tulet paikalle?

Erilaisuuden ja ihmisten erityisyyden hyväksyminen on Rauhalan mukaan olennainen osa luottamuksen ilmapiirin luomista asuintalossa. Jokainen voi aloittaa hyvän hengen luomisen omasta itsestään. Peiliin pitäisi jokaisen katsoa, sillä ketään muuta ei voi muuttaa kuin itseään tai omaa asennettaan.

- Tee itsellesi yksinkertainen kysymys: mitä tulee paikalle, kun sinä tulet paikalle? Tuotko syyllistävää ja latistavaa mieltä vai myönteistä ja kannustavaa energiaa, joka vahvistaa muiden ihmisten itsetuntoa, kysyy Rauhala.

Psykologisen tutkimuksen mukaan ihmisten itseluottamus vaikuttaa paljon asioista suoriutumiseen ja onnistumiseen. Meistä jokainen voi olla toistensa itseluottamuksen vahvistaja tai sitten latistaja.

- Hyvän ilmapiirin luomiseen parisuhteessa, perheessä, töissä, koulussa tai asuintalossa ei ole kikka kolmosia, vaan se on ymmärrystä juuri siitä, mitä energiaa minä tuon paikalle, kun tulen paikalle.

Tervehdi, kehu ja kannusta

Positiivinen vuorovaikutus lähtee niin pienistä asioista kuin toisten ihmisten tervehtimisestä, kuulumisten kyselemisestä, kiitoksen antamisesta sekä kannustavista kommenteista. Ne ovat iso osa myös ihmisen asumiskokemusta. Jos ilmapiiri on tympeän kyräilevä, myös asumisen euromääräinen hinta tuntuu aina liian suurelta.

- Asukaskokouksessa voisi joskus miettiä yhdessä mitä asumiselta talossa halutaan. Voisi miettiä esimerkiksi minkälaisia muistoja talossa asuville lapsille halutaan jättää. Kyttäämisen sijaan voisi kokeilla kannustaa ihmisiä havaitsemaan onnistumisia ja nostaa niitä enemmän esiin, kannustaa Rauhala.

Kehuminen on Rauhalan mielestä liian vähän käytetty luonnonvara. Kehuilla on kuitenkin ihmisen itseluottamukseen suuri merkitys ja sitä kautta suora vaikutus onnistumiseen.

- Kaikkihan me haluamme onnistua ja varmasti haluamme myös, että toiset onnistuvat. Mitä enemmän me ymmärrämme kehumisen merkityksen, sen parempi.

Rauhalalta ei riitä ymmärrystä väitteelle, jonka mukaan kehuminen ja kannustaminen olisi epäsuomalaista toimintaa.

- Jos jätetään kehumatta ja kiittämättä, se on törkeää toisen ihmisen mitätöimistä. Jos kehuminen ei kuulu suomalaiseen kulttuuriin, niin on aika muuttaa se käsitys. Ja sen muutoksen tekemiseen jokaisen täytyy osallistua, painottaa Rauhala.

Teksti: Päivi Karvinen
Kuva: Jari Härkönen

Julkaistu: 13.03.2015