17.05.2018

Korkotukilaki toi haasteita tullessaan

Järvenperä770x580

Eduskunta hyväksyi lakimuutoksen pitkistä korkotukilainoista. Laki helpotti uusien lainojen takaisinmaksua, mutta toi korjaustoiminnan rahoitukseen haasteita.

– Uuden lain kanssa pystytään toimimaan, vaikkei siitä saatu sellaista kuin toivottiin. Hyviä ominaisuuksia uudistuksessa ovat lainojen lyhennysten etupainotteisuuden ja korkotuen osalle tehdyt muutokset. Huonot puolet löytyvät erityisesti korjaustoimintaan liittyvistä asioista, toteaa Asuntosäätiön toimitusjohtaja Esa Kankainen.

Peruskorjauksiin varautuminen kielletään lain voimaanastumisen jälkeen 1.7. 2018 valmistuneissa taloissa. Päätös lisää kalliin lainarahoituksen tarvetta.

– Emme voi tietää, millä ehdoilla ja miltä tahoilta lainaa on tulevaisuudessa saatavissa. Päätöksellä heikennettiin korjaustoiminnan edellytyksiä ja toisaalta asetettiin eri aikoina rakennetuissa taloissa asuvat ihmiset eriarvoiseen tilanteeseen. Myös maltillinen vuokra- ja vastikekehitys voi vaarantua, toteaa Kankainen

Lain perusteluissa todetaan, että vuosikorjauksiin voidaan kuitenkin jatkossakin varautua, mikä korostaa Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen roolia.

– ARAn täytyy selkeyttää omakustannusvuokraan sisällytettävät kulut ja niihin pitää saada mukaan nykyistä enemmän korjaustoimintaan liittyviä eriä. Myös asukasviestinnän kannalta on tärkeää, että ARA määrittelee omakustannusvuokraan sisällytettävät kulut selkeämmin, esittää Kankainen.

Kankaisen mukaan lain mahdollistama omille varoille maksettava korko jäi liian matalaksi. Korkotason noustessa summat ovat lähinnä muodollisia.

– Lakiesityksen mukaan omistajalle voidaan maksaa neljän prosentin korko omille varoille sekä kaksi prosenttia varautumisena tuleviin korjauksiin ja omien varojen keräämiseen uudistuotannolle. Summat ovat kosmeettisia, eivätkä riitä sen paremmin uudistuotannon kasvattamiseen kuin korjaustoiminnan varmistamiseen, toteaa Kankainen.

Ongelmallista on myös se, ettei laki salli hankintalainojen yhdistämistä perusparannuslainoihin.

– Tämä olisi ollut tarpeen vanhan asuntokannan vuosimaksulainojen ehtojen järkevöittämiseksi. Siitä lainakannasta asukkaat maksavat kohtuuttoman suuria korkoja asumiskuluissaan, toteaa Kankainen.

Kankaisen mukaan ala odottaa päättäjiltä nykyistä enemmän toimintaa tukevia päätöksiä ja vakautta toimintaympäristöön. ARA-tuotannon suurin ongelma on viime vuosina ollut päätökset, jotka ovat selkeästi heikentäneet toimintaedellytyksiä. Lakeja ei pitäisi lyhytnäköisesti uudistaa yksittäisten väärien toimintatapojen vuoksi vaan niiden varalle pitäisi kehittää tehokkaampaa valvontaa.

– Me tulemme tuottamaan korkotuella asumisoikeus- ja vuokra-asuntoja jatkossakin, koska ARA-tuotanto on olennainen osa liiketoimintamme. Toivomme kuitenkin, että päättäjät jatkossa ottavat alan toimintaedellytykset paremmin huomioon, toteaa Kankainen.

Lisätietoja:

Toimitusjohtaja Esa Kankainen
esa.kankainen@asuntosaatio.fi
040 758 5580