17.05.2022

Viljelylavat yhdistävät lähiössä – ”Ihana tavata ihmisiä ja seurata kasvun ihmeitä”

Viljelylaatikot+Valeria+Grushko+ja+Vladi_käyttö+Viljelylaatikot+Suurpelto_sisällön+yhteydessä_Kuva+Jaakko+Lukumaa
TEKSTI Ulla Veirto  |  KUVA Jakko Lukumaa

Viljelylavatalkoot olivat kevään hittitapahtuma Espoon Suurpellossa. Uudesta, rakenteilla olevasta lähiöstä on kehittynyt kodikas yhteisö.

Keväisen koleana perjantai-iltana puiston laidalla käy kuhina. Sirkkeli raikaa, sahat soivat ja porakoneet murisevat. Ilmassa leijuu hienoista sahanpurua. Suurpeltolaisilla on viljelylavatalkoot, jossa väki tekee lavansa lautatavarasta omin käsin.

Suurpelto-seura päätti neuvotella kaupungin kanssa käyttöönsä uuden viljelyalueen, kun sen piti luopua vanhasta palstasta Suurpellon kolmannen rakennusvaiheen alettua. Uusi viljelyalue järjestyi läheltä Lillhemtinpuiston kulmasta.

Kaupunkiviljely on suosittua, ja tänä vuonna kaikki halukkaat ovat saaneet lavan.

Valerialla on hyvät lapsuusmuistot

Mikä saa nuorenparin tarttumaan poraan ja rakentamaan vaivalloisesti viljelylavaa? Kaksilapsisen perheen äiti Valeria Grushko (kuvassa), 29, kertoo:

”Mummillani oli aina vihanneksia kasvimaalla, ja lapsena oli mukava auttaa häntä. Jäi paljon hyviä muistoja siitä. Suurpellosta olen jonottanut viljelypaikkaa pari vuotta, ja nyt onnistuin sen saamaan.”

Valerian mies Vladi (kuvassa) kokoaa laatikkoa koleassa kevätillassa. Äidin sylissä torkkuu kolme kuukautta vanha tyttövauva ja perheen 5-vuotias poika kiipeilee Espoon kaupungin sponsoroimassa multakasassa.

”Poika rakastaa auttaa viljelyssä. Olen aiemmin kokeillut parvekeviljelyä. Nyt haluaisin marjapensaita, retiisejä, porkkanaa ja herneitä”, Valeria pohdiskelee.

Yksin asuva Leena kaipaa multaa

Kahdeksankymppinen Leena Doty viihtyy talkooporukassa. Hänen sukunsa juuret ovat Luumäellä Etelä-Karjalan mullassa, ja amerikkalaisen miehensä kanssa hän osallistui innokkaasti 4H-toimintaan. Hän teki työuransa psykiatrisena erikoissairaanhoitajana Yhdysvalloissa ja Suomessa.

”Kun mieheni kuoli muutama vuosi sitten, muutin Suurpeltoon. Tarvitset multaa kynsiesi alle, tyttäreni sanoi. Niin minusta tuli lavaviljelijä. Olen aikojen kuluessa viljellyt esimerkiksi mustaherukkaa, kurpitsaa ja ihania sipuleita.”

 Nyt Leenan painopiste on hyvässä tunnelmassa ja kuunliljoissa.

”Big Daddy -lajike muistuttaa aviomiehestäni, joka oli kaksimetrinen. Kodistani viljelyksille on lyhyt matka. Poikkean ihailemaan viljelyksiä ja juttelemaan”, Leena Doty sanoo.

Perheenäiti Leena ihastui ikihyviksi

Leena Määttänen muutti 12 vuotta sitten Suurpeltoon upouuteen omakotitaloon. Sen jälkeen kodin lähettyville on noussut kymmeniä uusia kerrostaloja. Ja lisää on tulossa. Leena seuraa muutosta positiivisin mielin. Viljelytouhut ovat aina tuntuneet mielekkäiltä.

”Ryhdyin aikanaan viljelemään kahden lapseni ehdoilla: mansikkaa, herneitä ja porkkanaa. On aina ihana tunne tulla pellolle – kuin astuisi uuteen maailmaan. Aina tervehditään ja turistaan”, Leena kertoo.

Marja on martta ja viljelyvastaava

Marja Korpimäki on viljellyt Suurpellossa kuusi vuotta ja vastaa nyt Suurpelto-seuran viljelytoiminnasta. Hän on myös aktiivinen marttojen puuhissa.

”Lavaviljelyn rikkaus on erilaisten viljelytarinoiden ja kulttuureiden kohtaamisessa ja kansainvälisyydessä”, Marja tuumii.

Viljelijät maksavat 30 euroa kesästä. Summa sisältää vesimaksun ja vuokran Espoon kaupungille.

”Uusien lavojen tarvikkeiden hankinta oli kallista. Löysimme onneksi sponsorit, jotka mahdollistivat hankinnat ja talkooeväät. Olemme tuesta todella kiitollisia. Ei meillä silti ollut varaa ostaa valmiita viljelylavoja.”

Seura osti puutavaraa, hankki työkalut ja rahastonhoitaja Erkki Castrén suunnitteli lavoille rakennuspiirustukset.

Suurpelto-seura on tunnettu siitä, että se saa paljon aikaiseksi. Asuinalueella on yhdessä tekemisen meininki, tapahtumiin osallistuu paljon ihmisiä.

”Meillä on seurassa paljon ihmisiä, jotka haluavat tehdä asioita yhteisön hyväksi. Olemme pitäneet yllä keskustelevia ja hyviä suhteita Espoon kaupungin virkamiehiin”, Marja kertoo.

Puuhakas Suurpelto-seura

Suurpelto-seura on harvinaisen aktiivinen kaupunginosaseura. 10-vuotias seura pitää tarkasti silmällä Espoon kaavoitusta ja ottaa kantaa asioihin. Puheenjohtaja Kirsti Strömmerin mielestä on tärkeää, että tekemisen ilo näkyy ja kuuluu alueella. Ja someen kannattaa jakaa kivoja kuvia tapahtumista.

Tätä kaikkea seura järjestää vuosittain:

  • Maisemaprojekteja, esimerkiksi taideaita tehty on yhteistyössä Espoon kuvataidekoulun kanssa.
  • Lasten talvikirmaus ja kesäkisat.
  • Asukasillat kuten historiailta ja koirailta.
  • Espoo-päivän puistopiknik.
  • Lukupuron niittotalkoot.
  • Kukkiva Suurpelto -tapahtuma.
  • Roskatalkoot joka syksy ja kevät.
  • Suurpelto-juoksu.