17.06.2021

Vastikematikan lyhyt oppimäärä

Asuntosaatio-Kimmo_Rintala

TEKSTI: Tomi Ertovaara KUVAT: Annukka Pakarinen, Asuntosäätiö
 

Suomalaisissa kotitalouksissa eniten rahaa kuluu asumiseen. Siksi monia kiinnostaa, miten oman asumisen kulut kehittyvät, miten kunnostustyöt ja remontit rahoitetaan ja miten kustannukset näkyvät asuntojen vastikkeissa.
 

Mistä Asuntosäätiön asumisoikeusasuntojen, eli asokotien vastike muodostuu? Katsotaanpa.

Asumisoikeusasunnoissa kuukausittain maksettava käyttövastike muodostuu kahdesta osasta: kohdekohtaisesta hoitovastikkeesta sekä kaikkien Asuntosäätiön asumisoikeuskohteiden kesken tasattavasta perusvastikkeesta.

– Hoitovastike kerätään kohdekohtaisesti, tätä osuutta ei siis tasata muista kohteista. Esimerkiksi pihalle lisättävä pihakeinu katetaan kyseisen kohteen hoitovastikkeesta, Asuntosäätiön asiakkuusjohtaja Kimmo Rintala havainnollistaa.

– Perusvastike, sen sijaan, tasataan Asuntosäätiön kaikkien 16 500 asumisoikeusasunnon kesken. Jos vaikka omasta talosta muuttaa samana vuonna viisi taloutta pois tavanomaisen yhden sijaan, näiden huoneistojen muuttokorjaukset eivät rasita tätä kiinteistöä kohtuuttomasti monikertaisina vastikkeina, Rintala sanoo.

Kunto nousuun viihtyvyysremontilla

Muuttojen yhteydessä tehtävien remonttien lisäksi asumisoikeuskodeille tehdään peruskorjauksia ennen kuin kiinteistö on 30 vuoden iässä. Näitä kutsutaan viihtyvyysremonteiksi, ja niissä kunnostetaan kiinteistön kaikki asunnot sekä yhteistiloja ja piha-alueita.

– Viihtyvyysremontin myötä kohteen kunto nousee ja on lähes uutta vastaava. Kiinteistön käyttöarvo nousee, mikä tarkoittaa, että sen osuus tasattavista perusvastikekustannuksista on suurempi kuin ennen remonttia, Rintala kertoo.

Kohdekohtainen vaikutus perusvastikkeeseen ilmoitetaan asukasinfoissa. Viimeaikaisissa viihtyvyysremonteissa vaikutus on vaihdellut 50 senttiä/m²:n molemmin puolin. Keskikokoisen, noin 80 m² asunnon osalta tämä vastaa noin 50 euron nousua kuukaudessa.

Korvaus korjauskuukaudesta

Viihtyvyysremontteihin liittyy myös asukkaille myönnettävät vastikehyvitykset. Asunnon korjaus pyritään tekemään kolmessa viikossa, minkä aikana asukkaat voivat halutessaan asua kodissaan. Remonttikuukaudesta asukas saa täyden hyvityksen.

– Koti on aika lailla mullin mallin, kun kylpyhuone sekä keittiö rakennetaan uudestaan ja kaikki lattiapinnat sekä kiinteät kalusteet vaihdetaan. Olemme saaneet tästä ymmärrettävästi palautetta, joten muutimme hyvityskäytäntöä. Aiemmin asuntokohtainen hyvitys tuli vasta, kun kiinteistön kaikki huoneistot oli remontoitu, jopa vuosi oman kodin remontin jälkeen. Nyt asukas saa koko käyttövastikkeen kokoisen hyvityksen juuri remonttikuukauden kohdalla, mikä helpottaa mahdollisen väliaikaisen majoituksen hankkimisessa, Rintala sanoo.

Asumisoikeusasuminen toimii omakustannusperiaatteella, markkinaehtoisesta asumisesta poiketen. Asuntosäätiöllä katsotaan siis ensin, mitkä ovat kulut ja määritellään vastikkeet sen mukaan.

– Toimintamme ytimessä on tarjota kohtuuhintaista asumista vastuullisesti. Olisi helppo olla höveli muiden rahoilla, mutta mitä enemmän maksaisimme hyvityksiä, sitä enemmän olisi nostettava kaikkien vastikkeita. Se olisi vastoin Asuntosäätiön yleishyödyllisyysperiaatetta.

Jo nykyinen hyvitystaso tarkoittaa, että jokaisen asumisoikeuskodin vastikkeesta kahdeksan senttiä neliömetriltä ohjautuu remonttitalouksien hyvityksiin, Rintala perustelee.

Edellä kuvatut käytännöt takaavat sen, että asumisoikeusasumisessa hintakehitys on tasaisempaa ja asuminen edullisempaa kuin markkinaehtoisessa asumisessa.

 

Käyttöarvo

Kohteelle määritellään käyttöarvo suhteessa tasausryhmän muihin taloihin. Käyttöarvoon vaikuttavat mm. sijainti, ikä, kunto ja laatutaso.

 kayttoarvo_asumisoikeus

Viihtyvyysremontin vaikutukset

Viihtyvyysremontin kustannukset jakautuvat kaikkien 16 500 huoneiston kesken.

viihtyvyysremonttien_vaikutus_kayttoarvoon_asumisoikeus 

Remontoinnin myötä asuntojen laatutaso nousee ja käyttöarvo kasvaa, mikä vaikuttaa positiivisesti kysyntään.

 


 

Käyttövastike

Asumisoikeusasunnoissa asukas maksaa kuukausittaista käyttövastiketta, joka jakautuu hoitovastikkeeseen ja perusvastikkeeseen.

Hoitovastike

Hoitovastikkeella katetaan kiinteistön hoitokulut, kuten energia, kiinteistönhoito, siivous ja pienet korjaukset asunnoissa. Käyttövastikkeesta noin viidesosa koostuu hoitovastikkeesta.

Perusvastike

Loput neljä viidesosaa käyttövastikkeesta on perusvastiketta. Perusvastikkeella rahoitetaan pääomakuluja, tonttivuokria ja isoja korjauksia. Valtaosa isoista korjauksista tehdään muuttojen yhteydessä, jolloin asunto laitetaan kuntoon seuraavaa asukasta varten. Isoja korjauksia ovat myös esimerkiksi suunnitellut ja kilpailutetut aitojen ja jätekatosten kunnostukset.

Käyttöarvo

Käyttöarvolla tarkoitetaan yksittäisen kohteen arvoa verrattuna Asuntosäätiön muihin asumisoikeuskohteisiin. Käyttöarvon mukaan suhteutetaan, eli tasataan, kaikki perusvastikkeella katettavat kustannukset. Käyttöarvo siis määrittää perusvastikkeen suuruuden. Käyttöarvoon vaikuttaa kohteen sijainti, ikä ja kunto. Jos esimerkiksi kohde on uusi, sen käyttöarvo on kunnon puolesta korkeampi kuin 20 vuotta vanhempi kohde, jossa ei ole tehty suurempia remontteja.