23.02.2015

Isännöitsijä on yhteistyökumppani

Asumisoikeusasuntojen isännöitsijän tehtävänä on hoitaa kiinteistöjä hyvin sekä asukkaan että omistajan tarpeita huomioiden. Yhä enemmän tarvitaan myös sosiaalisen isännöitsijän asennetta samalla kun kiinteistöjen kunnossapidon osaamisen tarve kasvaa.

Asokotien isännöitsijä Marja Aittolalla on pitkä kokemus isännöitsijän tehtävistä vuokra-, aso- ja omistusasuntoyhtiöissä.

- Asumisoikeusasuntojen isännöinti on lähempänä vuokra-asuntojen isännöintiä siitä syystä, että asukkaiden tarpeita otetaan molemmissa huomioon enemmän kuin osaketalojen isännöinnissä.

Budjetointia ja tiedon jakamista

Marjalle asukkaiden huomioiminen sopii erittäin hyvin, sillä hänellä on myös sovittelijan koulutus. Sosiaalinen isännöinti on muutenkin Marjan mielestä taito, jota asumisoikeusasuntoja isännöivän on hyvä opetella.

- Isännöitsijän tärkeä tehtävä on huolehtia kiinteistön budjetissa pysymisestä ja siitä, että yhdessä sovitut toimenpiteet myös toteutetaan. Mutta yhtä tärkeää on jakaa asukkaille erilaista tietoa, hoitaa ristiriitoja tai kyetä opastamaan asukkaita asumiseen liittyvissä ongelmissa.

Yhteistyötä myös viranomaisten kanssa

Marja on mukana Espoon pelastuslaitoksen vetämässä Riskiasunnot-projektissa, jossa sosiaalivirasto, poliisi, päihdehuolto, lastensuojelu, asumisneuvonta ja kiinteistöjen omistajatahot tekevät yhteistyötä tiedonkulun parantamiseksi. Vuoden käynnissä olleesta työtavasta on jo positiivisia kokemuksia.

- Pyrimme löytämään keinoja, joilla esimerkiksi iäkäs ihminen voisi asua kodissaan mahdollisimman pitkään. Yksi keino on, että minä isännöitsijänä otan asukkaan luvalla yhteyttä apua tarjoaviin viranomaisiin. Minä en ainakaan halua olla kylmä isännöitsijä ja jättää asukasta selviytymään yksin.

Asuntokannan vanheneminen vaikuttaa toimintaan

Asokotien isännöinnissä on Marjan mukaan tärkeää osata ottaa huomioon vanhenevan asuntokannan tarpeet ja vaikutus toimintaan ja varsinkin asumisen hintaan. Myös asumisen yleiskulut kuten energiakulut, verot ja erilaiset maksut nousevat koko ajan. Isännöitsijän tehtävä on tuoda näistä asioista tietoa asukkaille.

Asumisen hintaa nostavat myös valtion lainaehdot yhtiölainoille. Valtion perimät korkokulut nostavat asumisoikeusasuntojen kuten myös vuokra-asuntojen asumiskuluja automaattisesti markkinakorkoja enemmän. Silti asoasuntojen keskivastikkeet ovat yhä lain vaatimalla kohtuullisella tasolla.

- Asukkaiden on ollut vaikea ymmärtää, että asumisen kulut nousevat koko ajan. Moni muistelee järjestelmän alkuaikoja, mutta niihin aikoihin ei tilannetta voi enää verrata. Pelkästään asuntokannan mittava korjaustarve on muuttanut tilannetta. Enää ei voida esimerkiksi hoitovastikkeen ylijäämällä tehdä samoja asioita kuin ennen, koska rahaa tarvitaan ylläpitokorjauksiin enemmän.

Läpinäkyvyys tuonut mukanaan infoähkyn

Marja nostaa esiin myös uuden ongelman, joka on tullut esiin asumisoikeusjärjestelmään toteutettujen muutosten myötä.
- Nyt tulot ja menot täytyy esittää todella läpinäkyvästi. Lopputulos kuitenkin on, että tietoa on nyt tarjolla niin paljon, että asukkaat kokevat sen vaikeaselkoiseksi, Marja päivittelee.

Marja iloitsee kuitenkin siitä, että suuri osa asukkaista ymmärtää asumisoikeusasumisen turvalliseksi asumismuodoksi, jossa asukkaan ei tarvitse huolehtia hallintoon liittyvistä asioista, koska ne ovat ammattilaisten hoidossa ja viranomaisten valvonnassa.

- Suurin osa asukkaista ymmärtää, että 15 prosentin asumisoikeusmaksu takaa oikeuden asua kodissaan niin pitkään kuin haluaa. Hyvin ymmärretään myös se, että aso on täysin riskitön sijoitus, josta rahansa saa pois eikä asuntoa tarvitse myydä eteenpäin.

Teksti ja kuva: Päivi Karvinen

Julkaistu: 23.02.2015