Asojärjestelmä luo hyviä asuinyhteisöjä
Vantaan Länsimäessä, Keilakuja 2:ssa juhlittiin elokuussa talon valmistumisen 25-vuotisjuhlia. Kohde on ensimmäisiä asumisoikeustalojamme. Ihan ensimmäinen löytyy Rovaniemen Susikujalta. Sinne talo nousi vuonna 1991 eli heti järjestelmän käyttöönoton alkutaipaleella.
Uutisoimme Keilakujan juhlat niin nettisivuillamme kuin myös Kotimaisema -lehdessä, koska haluamme kannustaa asukkaita järjestämään vastaavanlaisia tilaisuuksia. Niissä tutustutaan naapureihin ja sitä kautta taloon syntyy hyvä henki, kuten Keilakujan moottorimieheksi itsensä nimennyt asukastoimikunnan puheenjohtaja Ilmari Pöysti toteaa haastattelussa.
Asumisoikeusjärjestelmän etuna on, että sillä on hyvät edellytykset synnyttää pitkäaikaisia asuinyhteisöjä. Asukkaat valitsevat asumisoikeuden, koska sen avulla voivat valita missä ja kuinka pitkään haluavat asua.
Asumisen jatkuvuuteen liittyvän turvan lisäksi asoasunto on turvallinen myös sijoituksena. Asunnosta luopuessaan asukas tietää saavansa asumisoikeusmaksuun sijoittamansa rahat inflaatiolta suojattuina takaisin.
Asumisen pitkäaikaisuus ja taloudellinen turvallisuus eivät tietenkään vielä takaa hyvän asuinyhteisön syntymistä. Tarvitaan myös tuollaisia Ilmarin kaltaisia moottorimiehiä ja -naisia, jotka ymmärtävät yhteisöllisyyden merkityksen ja ovat valmiita tekemään asioita yhteiseksi hyväksi. Sellaista toimintaa haluamme Asokodeissa tukea monin keinoin.
Asojärjestelmään kuuluu olennaisena osana yhteishallintolain mukainen asukashallinto, jonka tärkein tehtävä on antaa asukkaille vaikutusmahdollisuuksia omaan asumiseensa. Suurin osa asukkaista haluaa vaikuttaa Ilmarin lailla omassa talossaan, mutta on myös heitä, jotka haluavat vaikuttaa yhtiön toimintaan.
Pidämme tulevan viikon perjantaina valtakunnallisen Asofoorumin, jonne asukkailla on ollut mahdollisuus valita edustajansa 31 toimintapaikkakunnaltamme. Odotamme vilkasta keskustelua, jolle on ohjelmassa varattu runsaasti tilaa.
Asukkaat eivät halua meiltä vain valmiita esityksiä, vaan vuorovaikutteisuutta. Sitä olemme pyrkineet lisäämään, sillä meille on tärkeää kuulla suoraan asukkailta, mitä he asumiseltaan haluavat.
Kritiikkiäkin varmasti saamme, ja sitä suorastaan odotamme, koska rakentava palaute toiminnasta on pelkästään hyvä, asioita eteenpäin vievä voima.
Yhtiölläkin on suuri rooli hyvän asuinyhteisön syntymisessä. Meidän tehtävämme on ylläpitää ja hallinnoida kiinteistöjä niin hyvin, että asukkaat haluavat asua taloissamme pitkään.
Hyvien asuinyhteisöjen syntymistä edistäisi myös asumisoikeuslain muutos sellaiseksi, että asukkaat saisivat asumistarpeidensa muuttuessa helpommin uuden asunnon samasta talosta. Järjestelmänkin soisi tukevan Keilakujan kaltaisten naapurustojen syntymistä, sillä turvallinen yhteisö ja asuinympäristö tukee ihmistä elämässä monin tavoin.