Asumisoikeuslainsäädäntöä ollaan uudistamassa muun muassa asukkaiden vaikuttamismahdollisuuksien osalta. Asia on sinällään hyvä, Asokodeillakin on erinomaisia kokemuksia siitä, kuinka yhteistyöllä on voitu kehittää yhtiön toimintaa asukkaiden toivomaan suuntaan.

Pieni marginaaliryhmä on kuitenkin jo vuosikausia vaatinut asukkaille laajempaa vaikuttamismahdollisuutta, jopa päätösvaltaa yhtiö talousasioihin. Ilmeisesti tämän ryhmän kanta on saanut jalansijaa, sillä lain varhaisessa luonnoksessa on ehdotettu asukkaille muun muassa veto-oikeutta taloudellisiin linjauksiin.

Pohditaanpa asiaa hieman laajemmin.

Kuka kantaa vastuun, jos asukkaiden tekemän päätöksen takia taloja ei pystytä korjaamaan riittävästi ja aiheutetaan korjausvelkaa tai pahimmassa tapauksessa vaarannetaan jopa asumisturvallisuus?

Omistustaloissa korjausvelan ongelma on ollut nähtävissä jo pitkään. Sen sijaan ammattimaisesti hallinnoiduissa vuokra- ja asumisoikeustaloissa ongelmaa ei ole, koska päätöksiä tehdään kiinteistöjen pitkäjänteisen ylläpidon näkökulmasta, ei lyhytnäköistä taloudellista etua tavoitellen.

Entä silloin, jos huoltoyhtiön puuttumisen takia katolta tippuu jäätä tai lunta ihmisen päälle vahinkoa aiheuttaen? Talojen omatoimihuoltoa havitellaan takaisin, mutta Asokodeilla luovuttiin siitä juuri siksi, että monissa taloissa laiminlyötiin tärkeitä huoltotöitä.

Yhtiölle ei mielestäni voisi näissä tapauksissa sälyttää vastuuta, jos asukkaiden yhteistyöelin veto-oikeudellaan kumoaisi yhtiön esitykset.

Asukkailla ei päätöksentekijöinä olisi mahdollisuutta myöskään suojata taloudellisia vastuitaan vakuutuksin samalla tavalla kuin yhtiöillä on mahdollisuus suojata sekä hallituksen että oman henkilöstön toiminta. Lisäksi pitää huomioida, että toimintaan voi liittyä rikosoikeudellisia vastuita, joiden varalle ei ole vakuutuksia.

Pohdittavaksi tulisi myös jääviyskysymykset. Miten toimittaisiin silloin, kun käsitellään vastikkeiden jyvitystä tai tasausta? Asukkaat käyvät jo nyt kiivastakin keskustelua siitä, pitääkö helsinkiläisten asukkaiden maksaa tasauksen kautta vaikkapa rovaniemeläisten asumiskustannuksia. Asiaan tuskin saataisiin rauhanomaista ratkaisua.

Näiden tekijöiden pohtiminen tässä yhteydessä on erittäin perusteltua, sillä esimerkiksi Asokotien tase on 1,5 miljardia euroa. Vastuu on siis merkittävä.

Hyvä kysymys on myös se, haluaako suuri enemmistö asukkaista kantaa tällaisista asioista vastuuta.

Asiakastyytyväisyystutkimuksemme mukaan noin 97 prosenttia asukkaista haluaa helppoa asumista. Suuri osa painottaa sitä, ettei tarvitse kantaa huolta talojen ylläpidosta ja hallinnosta.

Se näkyy myös asukastoiminnoissa siten, että on yhä vaikeampi saada asukkaita mukaan talokohtaisiin talkoisiin puhumattakaan asukastoimikunnista. Halutaan vain asua.

Neuvoa-antava yhteistyöelin sinällään on erinomainen asia. Kuten mainitsin, Asokodeilla on hyviä kokemuksia tuontyyppisestä asukashallinnosta. Päätösvalta ja sen mukanaan tuoma vastuu täytyy kuitenkin jättää yhtiölle.

Yhtiökohtaisen yhteistyöelimen lisäksi tarvittaisiin valtakunnallista elintä, joka koostuisi asukkaista, virkamiehistä ja omistajayhteisöjen edustajista. Koolle kutsujana pitäisi olla ympäristöministeriö, jotta yhteistyöelimellä olisi virallinen asema.

Tarvitaan rakentavaa, saman pöydän äärellä käytyä keskustelua asumisoikeusasumisen kehittämiseksi, ettei omaa etuaan äänekkäästi ajava vähemmistö pysty vaikuttamaan kehitykseen siten, että pahimmillaan heikennetään hyväksi havaittua asumismuotoa jopa kohtalokkaasti.

 

Marko Pyykkönen

Toimitusjohtaja

Asokodit

 

marko_taustaton_blogi_koko
MARKO PYYKKÖSEN BLOGI

Jaa tämä sivu