Monessa lapsiperheessä asumiseen kuluu liikaa rahaa

Hyvinvointi-Suomessa yli kymmenen prosenttia lapsista elää köyhyys- tai syrjäytymisriskissä, jota sekä korona-aika että elinkustannusten nousu ovat pahentaneet. Erityisesti pikkulapsiperheiden köyhyyden lisääntyminen on huolestuttavaa, sillä vaikutukset pienen lapsen kehitykseen ovat vakavimmat.

Heikoimmassa asemassa ovat yhden huoltajan taloudet, jotka ovat muita köyhempiä. Myös muuta kuin suomea ja ruotsia äidinkielenään puhuvat lapsiperheet ovat yliedustettuina köyhien lapsiperheiden joukossa.

Lapsiperheköyhyys on seurausta pidemmän ajan yhteiskunnallisista muutoksista, valtakunnallisen ja kunnallisen tason päätöksistä, jotka ovat antaneet lapsiperheköyhyydelle tilan yhteiskuntamme rakenteissa. Tämä kaikki yhdessä on aiheuttanut lapsille moninaisia, pitkälle aikuisuuteen vaikuttavia ongelmia. Laaja-alaisia tulee olla myös korjaavien toimenpiteiden. Nyt tarvitaan yhtä lailla työllisyyden, työn ja perhe-elämän yhteensovittamisen, varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen, maksuttomien harrastusmahdollisuuksien kuin myös kohtuuhintaisen asumisen edistämistä.

Asuminen eli koti on erityinen peruselementti, jolla on suuri merkitys lapsiperheköyhyydestä puhuttaessa. Monet pienituloiset perheet joutuvat käyttämään yli 40 prosenttia käteen jäävästä tulosta asumiseen, mikä on kohtuutonta perheiden tulotaso huomioiden. Asukkaat tarvitsevat selviytyäkseen sekä asumistukea että kohtuuhintaisia asuntoja. Asumistuki toki aiheuttaa yhteiskunnalle merkittäviä kustannuksia, mutta sitä ei voida poistaa tai leikata ilman vakavia seurauksia.

Viime vuosina on nähty, ettei sijoittajavetoinen vuokra-asuntotuotanto luo markkinoille vakautta. Sen sijaan Ara-asuntojen turvin markkinoille saadaan pitkäkestoista vakautta. Ara-tuotantoa tarvitaan niin asukkaan asumiskulujen kohtuullistamisen kuin myös asumistukimenojen karsimisen ja elinkeinoelämän etujen takia. Sen turvin saadaan kohtuuhintaisia asuntoja alueille, joilla on kova kysyntä erityisesti palvelu- ja hoiva-alojen työntekijöistä. Voitonjakorajoitteisten, yleishyödyllisten toimijoiden mahdollisuuksia tuottaa kohtuuhintaisia asuntoja pitäisikin tukea niin kaavoituksen, kuntien tonttipolitiikan kuin myös rahoituslainsäädännön keinoin.

Kohtuuhintainen asuminen monipuolisesti laadukkaassa asuinympäristössä luo turvallisen pohjan elämän perustekijöille ja lasten oikeuksien toteutumiselle. Se tukee lapsia toimimaan yhteiskunnassa aktiivisina jäseninä lasten syrjäyttämisen sijaan. Kohtuuhintaiset asunnot mahdollistavat myös nuorten itsenäistymistä. Edistämällä kohtuuhintaista asuntotuotantoa saadaan aikaan tasa-arvokehitystä, jota tarvitaan tulevaisuuden yhteiskunnassa yhä enemmän.

Eija Koivuranta
toimitusjohtaja, Väestöliitto
Asuntosäätiön hallituksen jäsen

Suna Kymäläinen
kansanedustaja (sd)
Vuokralaiset ry:n puheenjohtaja, Asuntosäätiön valtuuskunnan jäsen