Asuntosäätiöllä on omistuksessaan noin 18 000 asumisoikeusasuntoa. Suurin osa asunnoistamme on tullut siihen ikään, että ne kaipaavat korjaustoimia. Siksi olemme alkaneet peruskorjata 1990-luvulla rakennettuja asuntoja ja kiinteistöjä. Tavoitteenamme on saada korjaukset päätökseen 2030-luvun aikana.
Asumisoikeusasuntojen tuotanto on ollut kiivainta 1990-luvulla, mistä johtuen suurin osa asokodeista on peruskorjauksen tarpeessa. Korjaamme 1990-luvulla rakennettuja asokoteja niin, että viimeisimmät korjattavat kohteet valmistuvat 2030-luvun aikana.
Huoneistokohtaisen peruskorjauksen sisältö vaihtelee kohteittain riippuen korjaustarpeesta sekä Valtion tukeman asuntorakentamisen keskuksen eli Varken (entinen Ara) myöntämästä lainatakauksen määrästä ja sisällöstä. Sisältö tarkentuu siinä vaiheessa, kun saamme Varkelta luvan peruskorjaushankkeen aloittamiselle.
Edellä mainittujen lisäksi kiinteistöllä tehdään mahdollisesti kuntoarvioissa määriteltyjä kohdekohtaisia korjauksia.
Tiedotamme asukkaita mahdollisesta peruskorjauksesta siinä vaiheessa, kun aloitamme hankesuunnittelun, ja aina vähintään puoli vuotta ennen remontin alkua. Järjestämme myös kaikissa remonttikohteissa asukastilaisuuden hyvissä ajoin ennen peruskorjausta.
Asukkailla on oikeus asua kodeissaan koko remontin ajan, mutta suosittelemme vahvasti sijaisasunnon hankkimista oman asunnon remontin ajalle. Remontti aiheuttaa merkittävää asumishaittaa, sillä esimerkiksi kylpyhuone ja keittiö ovat osan aikaa poissa käytöstä, mikäli ne uusitaan.
Asuntosäätiöllä on omistuksessaan noin 18 000 asumisoikeusasuntoa, joista suurin osa on tullut siihen ikään, että sekä kiinteistöt että asunnot kaipaavat korjaustoimia. Vastuullisena kiinteistönomistajana haluamme huolehtia, että kodeissamme on viihtyisää asua ja että kiinteistömme pysyvät hyvässä kunnossa.
Asiantuntijamme tekevät kuntoarvioita kiinteistöjen ja asuntojen kunnosta, mikä osaltaan määrittää missä järjestyksessä 1990-luvun kiinteistöjä ja asuntoja korjataan.
Tiedotamme asukkaille suunnitellusta peruskorjaushankkeesta vähintään kuusi kuukautta ennen töiden alkamista.
Kerromme remontin huoneistokohtaisen aikataulun ennen remonttia järjestettävässä asukastilaisuudessa. Mikäli aikatauluun tulee muutoksia, urakoitsija tiedottaa niistä asukkaita välittömästi ja hyvissä ajoin ennen oman asuntosi remontointia.
Asuntokohtainen remontti kestää noin kolme viikkoa (15 arkipäivää). Remontin kokonaiskesto riippuu kiinteistön koosta. Yleensä remontin kokonaiskesto vaihtelee noin 4–12 kuukauden välillä, mutta isoissa kiinteistöissä remontti voi kestää pidempäänkin.
Asukkailla on oikeus asua kodeissaan koko remontin ajan. Remontti aiheuttaa kuitenkin merkittävää asumishaittaa, sillä esimerkiksi keittiö ja kylpyhuone ovat poissa käytöstä osan aikaa, mikäli ne uusitaan. Remontista aiheutuu myös melua ja vesikatkoja muiden talon asuntojen remontoinnin aikana. Suosittelemme, että asukkaat hankkivat sijaisasunnon oman asunnon remontin ajaksi.
Asukkaat saavat käyttöönsä muuttolaatikoita ja suojausmuovia noin 2 viikkoa ennen oman asunnon remontin alkamista. Asukkaan vastuulla on pakata irtotavarat laatikoihin ja siirtää huonekalut urakoitsijan antaman ohjeistuksen mukaisesti. Asuntoa ei tarvitse tyhjentää. Tuomme huoneistoremonttien ajaksi piha-alueelle sekajätelavan, johon asukkaat voivat jättää ylimääräisiä tai rikkinäisiä tavaroita (ei kuitenkaan ongelmajätettä).
Jääkaappia ja mahdollista erillistä pakastinta ei välttämättä tarvitse tyhjentää, sillä ne ovat halutessasi käytettävissä koko remontin ajan.
Hyvitämme asukkaille yhden kuukauden vastikkeen oman asunnon osalta, mikäli remontti toteutetaan täysimääräisenä. Tarkka hyvityksen arvo määritetään ennen remonttia tehtävillä asuntokierroksilla. Hyvityksen saa oman asunnon remonttikuukauden kohdalla.
Pääsääntöisesti vastike nousee peruskorjauksen myötä hieman, mutta ei merkittävästi. Kohdekohtainen vaikutus perusvastikkeeseen kerrotaan asukasinfossa ennen remontin alkua. Viimeaikaisissa peruskorjaushankkeissa vaikutus vastikkeeseen on vaihdellut 50 snt/jm2:n molemmin puolin. Keskikokoisen, noin 80 m2 asunnon osalta tämä vastaa noin 50 euron nousua kuukaudessa.
Peruskorjausten kustannukset jakautuvat kaikkien Asuntosäätiön asokotien kesken. Asumisoikeusasunnoissa olevan tasausjärjestelmän avulla peruskorjaus ei aiheuta yhtäkkisiä muutoksia yhden kohteen vastikkeisiin, kun kustannukset tasataan kaikkien asokotien kesken.
Peruskorjauksen jälkeen kohteen laatutaso nousee ja käyttöarvo kasvaa.
Asukkaiden on mahdollista vaikuttaa remontin lopputulokseen valitsemalla mieluisimmat materiaalit ennalta määritellyistä vaihtoehdoista. Valittavana on neljä eri keittiökokonaisuutta, kolme eri laminaattisävyä sekä märkätiloihin kolme eri lattialaattavaihtoehtoa. Kaikki vaihtoehdot ovat varsin neutraaleja, jotta materiaalit miellyttäisivät mahdollisimman hyvin kaikkia nykyisiä ja tulevia asukkaitamme. Keittiöiden sävyt ovat: täysvalkoinen, vaalean harmaa, tumman harmaa ja beige.
Asukkaat voivat myös käyttää Asoetu-pisteitään peruskorjauksen yhteydessä. Asoetu-kaupasta löytyy tietoa mihin pisteitä voi käyttää. Peruskorjauksen yhteydessä voi tehdä myös muutostöitä. Kerromme peruskorjaushankkeen asukastilaisuudesta näistä tarkemmin.
Käymme ennen remontin alkua kaikki asunnot läpi ja määrittelemme, onko asunnossa hiljattain tehtyjä remontteja tai uusia kodinkoneita, joita ei ole tarpeen uusia peruskorjaushankkeen yhteydessä. Asukkaalla voi olla mahdollisuus säilyttää aiemmin tehtyjä muutostöitä, mutta tämä päätetään aina tapauskohtaisesti asuntokatselmuksilla. Suosittelemme asukasta osallistumaan asuntokatselmukseen mahdollisuuksien mukaan.
Ilmalämpöpumppua ei valitettavasti voi asentaa peruskorjauksen yhteydessä, vaan mahdollisesti vasta peruskorjauksen jälkeen. Peruskorjaushankkeen pääurakoitsija vastaa remontista, jolloin toinen urakoitsija ei voi tehdä asunnossa töitä remontin aikana.
Peruskorjauksessa maalataan ainoastaan keittiön seinät. Kaikkien seinien maalaaminen ei kuulu remonttiin, sillä se vaatisi käytännössä asuntojen tyhjentämistä kokonaan. Tällöin asukkaan ei olisi mahdollista asua asunnossa tai säilyttää siellä tavaroitaan. Tarjoamme asukkaille maalauspaketteja, joilla asunnon voi maalata itse valitsemanaan ajankohtana. Seinien maalaukseen voi käyttää myös asoetupisteitä. Asoetutilaus tulee tehdä OmaAsuntosäätiön Asoetu-kaupassa.
Asukas voi sopia seinien maalauksesta urakoitsijan kanssa. Sopimus on tällöin asukkaan ja urakoitsijan välinen ja urakoitsija laskuttaa töistä suoraana asukasta. Tällaisesta muutostyöstä tulee aina ilmoittaa materiaalivalintakyselyn yhteydessä.
Pihojen terassit ja aidat ovat luvanvaraisia muutostöitä, joille tulee olla haettu lupa ennakkoon. Kiinteistöstä riippuen, myös asuntopihoilla voidaan joutua tekemään suuriakin kaivutöitä, jolloin terasseja on pakko purkaa. Urakoitsijan edustaja tulee aina asuntokohtaisesti käymään asukkaan oman piha-alueen tarkemmin läpi yhdessä huoneiston asukkaiden kanssa ennen töiden aloitusta. Tällöin keskustellaan muun muassa terassin säilyttämisestä tai sen mahdollisesta takaisin siirtämisestä remontin jälkeen.
Istutuksille pyrimme järjestämään väliaikaisen siirtopaikan, jotta istutukset säilyvät ja ne voi remontin jälkeen istuttaa itse takaisin.
Pihatöiden yhteydessä joudutaan yleensä kaatamaan osa puista. Noin 30 vuodessa pihan puut ja pensaat ovat kasvaneet merkittävästi, joten puiden hyvinvoinnin ja pidemmän päälle myös asumisturvallisuuden vuoksi puita on usein harvennettava. Puiden harventaminen tehdään asiantuntijan esityksen perusteella.
Valtion tukeman asuntorakentamisen keskus eli Varke (entinen Ara) myöntää lainan kuhunkin peruskorjaushankkeeseen kohdekohtaisesti. Ennen remontin käynnistämistä tarvitaan Varken hyväksyntä hankkeelle. Mikäli Varke ei myönnä hankkeelle lainaa, emme valitettavasti voi toteuttaa remonttia.