Asuntosäätiö
- Tuulikuja 2
- 02100 Espoo
Asuntosäätiöllä on omistuksessaan noin 17 000 asumisoikeusasuntoa, joista suurin osa on tullut siihen ikään, että asunnot kaipaava korjaustoimia. Olemme aloittaneet mittavat peruskorjaukset 1990-luvulla rakennetuissa asunnoissa ja kiinteistöissä, ja tavoitteenamme on saada korjaukset päätökseen 2030-luvulla.
Asumisoikeusasuntojen tuotanto on ollut kiivainta 1990-luvulla, mistä syystä suurin osa asokodeista on peruskorjauksen tarpeessa. Tavoitteenamme on, että kaikki 1990-luvulla rakennetut asokodit on saatu korjattua 2030-luvun aikana. Etenemme korjauksissa pääsääntöisesti kiinteistöjen ikäjärjestyksessä. Peruskorjauksen myötä asuntojen kunto on lähes uutta vastaava.
Huoneistokohtainen peruskorjaus sisältää yleensä seuraavat työvaiheet:
Edellä mainittujen lisäksi tehdään tarvittaessa kohdekohtaisia korjauksia, kuten vesikatto-, julkisivu- ja piha-alueiden korjauksia.
Tiedotamme kohteelle tulevasta peruskorjauksesta asukkaille vähintään puoli vuotta ennen remontin alkua. Järjestämme myös kaikissa remonttikohteissa asukastilaisuuden ennen töiden alkua. Asukkailla on oikeus asua kodeissaan koko remontin ajan, mutta suosittelemme vahvasti sijaisasunnon hankkimista oman asunnon remontin ajalle. Remontti aiheuttaa merkittävää asumishaittaa, sillä esimerkiksi kylpyhuone ja keittiö ovat osan aikaa poissa käytöstä.
Asuntosäätiöllä on omistuksessaan noin 17 000 asumisoikeusasuntoa, joista suurin osa on tullut siihen ikään, että sekä kiinteistöt että asunnot kaipaavat korjaustoimia. Vastuullisena kiinteistönomistajana haluamme huolehtia, että asukkaidemme kodeissa on viihtyisää asua ja että kiinteistömme pysyvät hyvässä kunnossa.
Korjaamme asokoteja pääasiassa ikäjärjestyksessä, jolloin vanhimpia asokoteja kunnostetaan ensimmäisten joukossa. Poikkeuksena ovat huonokuntoisiksi arvioidut kiinteistöt, joiden remonttia on kiinteistön kunnon vuoksi kiirehdittävä niiden iästä riippumatta. Asiantuntijamme tekevät arviot kiinteistöjen kunnosta.
Asukkaille tiedotamme suunnitellusta peruskorjaushankkeesta vähintään kuusi kuukautta ennen töiden alkamista.
Ennen remonttia järjestettävässä asukastilaisuudessa kerrotaan remontin huoneistokohtainen aikataulu. Mikäli aikatauluun tulee muutoksia, urakoitsija tiedottaa niistä asukkaita välittömästi ja hyvissä ajoin ennen oman asunnon remontointia.
Asuntokohtainen remontti kestää noin kolme viikkoa (15 arkipäivää). Remontin kokonaiskesto riippuu kiinteistön koosta. Yleensä remontin kokonaiskesto vaihtelee noin 4–12 kuukauden välillä, mutta isoissa kiinteistöissä remontti voi kestää pidempäänkin.
Asukkailla on oikeus asua kodeissaan koko remontin ajan. Remontti aiheuttaa kuitenkin merkittävää asumishaittaa, sillä esimerkiksi keittiö ja kylpyhuone ovat poissa käytöstä osan aikaa. Remontista aiheutuu myös melua ja vesikatkoja muiden asuntojen remontoinnin aikana. Suosittelemme, että asukkaat hankkivat sijaisasunnon oman asunnon remontin ajaksi.
Asukkaat saavat käyttöönsä muuttolaatikoita ja suojausmuovia 1–2 viikkoa ennen oman asunnon remontin alkamista. Asukkaan vastuulla on pakata irtotavarat laatikoihin ennen remontin alkamista. Tuomme huoneistoremonttien ajaksi piha-alueelle sekajätelavan, johon asukkaat voivat jättää ylimääräisiä tai rikkinäisiä tavaroita (ei kuitenkaan ongelmajätettä).
Jääkaappia ja mahdollista erillistä pakastinta ei tarvitse tyhjentää, sillä ne ovat käytettävissäsi koko remontin ajan.
Hyvitämme asukkaille yhden kuukauden vastikkeen oman asunnon osalta, mikäli remontti toteutetaan täysimääräisenä. Tarkka hyvityksen arvo määritetään ennen remonttia tehtävillä asuntokierroksilla. Hyvityksen saa oman asunnon remonttikuukauden kohdalla.
Pääsääntöisesti vastike nousee peruskorjauksen myötä hieman, mutta ei merkittävästi. Kohdekohtainen vaikutus perusvastikkeeseen kerrotaan asukasinfossa ennen remontin alkua. Viimeaikaisissa peruskorjaushankkeissa vaikutus vastikkeeseen on vaihdellut 50 snt/m2:n molemmin puolin. Keskikokoisen, noin 80 m2 asunnon osalta tämä vastaa noin 50 euron nousua kuukaudessa.
Peruskorjausten kustannukset jakautuvat kaikkien Asuntosäätiön asokotien kesken. Asumisoikeusasunnoissa olevan tasausjärjestelmän avulla peruskorjaus ei aiheuta yhtäkkisiä muutoksia yhden kohteen vastikkeisiin, kun kustannukset tasataan kaikkien asokotien kesken.
Peruskorjauksen jälkeen kohteen laatutaso nousee ja käyttöarvo kasvaa. Peruskorjaushankkeessa kaikki asunnot remontoidaan samantasoisiksi, jolloin vastikkeet ovat remontin jälkeen oikeudenmukaisemmat.
Asukkaiden on mahdollista vaikuttaa remontin lopputulokseen valitsemalla mieluisimmat materiaalit ennalta määritellyistä vaihtoehdoista. Valittavana on viisi eri keittiökokonaisuutta, kolme eri laminaattisävyä sekä märkätiloihin kolme eri lattialaattavaihtoehtoa. Kaikki vaihtoehdot ovat varsin neutraaleja, jotta materiaalit miellyttäisivät mahdollisimman hyvin kaikkia nykyisiä ja tulevia asukkaitamme.
Käymme ennen remontin alkua kaikki asunnot läpi, jolloin määrittelemme, onko asunnossa hiljattain tehtyjä remontteja tai uusia kodinkoneita, joita ei ole tarpeen uusia peruskorjaushankkeen yhteydessä. Suosittelemme asukasta osallistumaan asuntokatselmukseen mahdollisuuksien mukaan. Pyrimme uusimaan kolme vuotta vanhemmat kalusteet ja materiaalit, mutta esimerkiksi hyväkuntoinen parketti on mahdollista säilyttää. Asukkaalla on myös oikeus halutessaan säilyttää Stailerina tehdyt muutostyöt.
Ilmalämpöpumppua ei valitettavasti voi asentaa peruskorjauksen yhteydessä. Peruskorjaushankkeen pääurakoitsija vastaa remontista, jolloin toinen urakoitsija ei voi tehdä asunnossa töitä remontin aikana.
Peruskorjauksessa maalataan ainoastaan keittiön seinät. Kaikkien seinien maalaaminen ei kuulu remonttiin, sillä se vaatisi käytännössä asuntojen tyhjentämistä kokonaan. Tällöin asukkaan ei olisi mahdollista asua asunnossa tai säilyttää siellä tavaroitaan. Tarjoamme asukkaille maalauspaketteja, joilla asunnon voi maalata itse valitsemanaan ajankohtana.
Asukas voi sopia seinien maalauksesta urakoitsijan kanssa. Sopimus on tällöin asukkaan ja urakoitsijan välinen ja urakoitsija laskuttaa töistä suoraana asukasta. Töistä pitää aina tehdä muutostyöilmoitus Asuntosäätiölle ennen töihin ryhtymistä.
Pihojen terassit ja aidat ovat luvanvaraisia muutostöitä, joille tulee olla haettu lupa ennakkoon. Kiinteistöstä riippuen, myös asuntopihoilla voidaan joutua tekemään suuriakin kaivutöitä, jolloin terasseja on pakko purkaa. Urakoitsijan edustaja tulee aina asuntokohtaisesti käymään asukkaan oman piha-alueen tarkemmin läpi yhdessä huoneiston asukkaiden kanssa ennen töiden aloitusta. Tällöin keskustellaan muun muassa terassin säilyttämisestä tai sen mahdollisesta takaisin siirtämisestä remontin jälkeen.
Istutuksille pyrimme järjestämään väliaikaisen siirtopaikan, jotta istutukset säilyvät ja ne voi remontin jälkeen istuttaa itse takaisin.
Pihatöiden yhteydessä joudutaan yleensä kaatamaan osa puista. Noin 30 vuodessa pihan puut ja pensaat ovat kasvaneet merkittävästi, joten puiden hyvinvoinnin ja pidemmän päälle myös asumisturvallisuuden vuoksi puita on usein harvennettava. Puiden harventaminen tehdään asiantuntijan esityksen perusteella.
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA myöntää lainan kuhunkin peruskorjaushankkeeseen kohdekohtaisesti. Ennen remontin käynnistämistä tarvitaan ARAn hyväksyntä hankkeelle. Mikäli ARA ei myönnä hankkeelle lainaa, emme valitettavasti voi toteuttaa remonttia.
Suomalaisissa kotitalouksissa eniten rahaa kuluu asumiseen. Siksi monia kiinnostaa, miten oman asumisen kulut kehittyvät, miten kunnostustyöt ja remontit rahoitetaan ja miten kustannukset näkyvät asuntojen vastikkeissa.
Piha-alueella ja yhteisillä tiloilla on merkittävä vaikutus kiinteistön yleisilmeeseen, minkä vuoksi myös ne kokevat remontin yhteydessä usein muodonmuutoksen.
Viihtyvyysremontissa koti saa raikkaan ilmeen, mutta kolmen viikon remonttiaika ei ole herkkua. Eeva Asiakainen lähti evakkoon. Miten meni?