Todellinen viihtyvyysremontti, puuskahti eräs asukas, kun puhuin hänen kanssaan puhelimessa asunnon vesikatkosta. Remonttitöistä johtuen asunnossa oli vesikatko, joka harmitti asukasta, vaikka asiasta oli tiedotettu etukäteen. Yritin rauhoitella häntä kertoen, että vesikatko kyllä hyvitetään hänelle remontin päätyttyä. Mutta ymmärrän hyvin asukkaan tuohtumisen; hän ei ollut tilannut remonttia itse ja joutuu nyt asumaan asunnossaan remontin keskellä.      

Miksi viihtyvyysremontit sitten toteutetaan? Asukkaiden kiusaksi? Päinvastoin; haluamme, että asukkaillamme on mahdollisimman viihtyisät asuinolot kotonaan. Jotta tämä toteutuisi, on asunnot remontoitava aika ajoin. Viihtyvyysremonttien osalta tuo aika on 30 vuotta, jotta asunnot pysyvät hyvässä kunnossa. Asuntosäätiön asuntotuotanto oli vilkkainta 90-luvulla, joten lähivuosina viihtyvyysremontteja toteutetaan rivakalla tahdilla. Tämä tarkoittaa sitä, että remontti tulee koskettamaan suurta osaa asukkaistamme.  

Entä se asuinviihtyvyys, miten se sitten paranee? Asukastyytyväisyyskyselyissä on usein toivottu, että huoneistoihin tehtäisi sisäpuolisia remontteja. Viihtyvyysremonteissa toiveet on huomioitu; märkätilat, keittiöt, lattiat sekä väliovet uusitaan. Lisäksi kaikki kolme vuotta vanhemmat keittiön kodinkoneet vaihdetaan uusiin. Olemme myös ennalta määritelleet laadukkaat materiaalivaihtoehdot, joista asukkailla on mahdollisuus valita mieluisimmat remontin yhteydessä.

Mutta toki remonttiaika vaatii kärsivällisyyttä asukkailtamme ja aina on se mahdollisuus, että kaikki ei mene niin kuin Strömsössä. Vaikka urakoitsijat toteuttavat remontit siten, että asukkaat pystyvät asumaan kodeissaan remontin ajan, tulevat remonttityöt näkymään ja kuulumaan heidän arjessaan. Uskon kuitenkin, että noin kolmen viikon asuntokohtainen asumishaitta unohtuu sitten, kun asukas pääsee kokkamaan uudistetussa keittiössä ja heittämään löylyä uusilla lauteilla.

Tanja Oksa
Projektiviestinnän asiantuntija

Käynnistämme Asokodeissa ensi vuonna mittavat viihtyvyysremontit. Uusimme asunnot lähes täysin taloissa, jotka lähestyvät 30 vuoden ikää. 90-luvulla rakennettujen kohteiden suuresta määrästä johtuen nämä remontit muodostavat melkoisen urakan, joka helpottaa vasta 2030-luvun alussa.

Putkiremonteista ei ole kyse, koska talot eivät ole vielä siinä iässä, että putkistot olisivat  uusimisen tarpeessa. Sen sijaan muun muassa asuntojen kalusteet ja pintamateriaalit kaipaavat päivitystä, jotta asumisviihtyisyys paranee. Siitä nimi remonteille, joiden tarve on käynyt ilmi myös asiakastyytyväisyystutkimuksissa.

Asoasuntojen remontoimisessa on se erikoispiirre, että lähtökohtaisesti ne pitää toteuttaa asukkaiden asuessa kodeissaan. Asumisoikeussopimus on tehty tiettyyn asuntoon, eikä sitä voi siirtää remontin takia toiseen huoneistoon. Yhtiö toki hyvittää remontista aiheutuneita haittoja asukkaalle.

Tämänkaltaisessa tilanteessa viestinnällä on korostunut merkitys. Asukkaiden pitää tietää hyvissä ajoin, mitä heidän kodeissaan ja kiinteistössä tullaan tekemään ja millä aikataululla. Viestinnän tehtävänä on helpottaa asumista remontin keskellä.

Puutteellinen viestintä heikentää aina loppujen lopuksi asunnon omistajan mainetta, vaikka viestintävastuu olisi esimerkiksi urakoitsijalla. On toisaalta myös kohtuutonta vaatia, että urakoitsijat tai isännöitsijät olisivat kautta linjan ammattitasoisia viestijöitä oman asiantuntijuutensa lisäksi.

Olemme todenneet, että on meidän tehtävämme varata viestintään riittävästi resursseja, mikäli haluamme hoitaa sen siten kuin asukkaiden etu vaatii. Palkkasimme elokuussa projektiviestinnän asiantuntijan, joka antaa viestinnälle kasvot, laatii viestintämallit hankkeille sekä on urakoitsijoiden tukena käytännön tiedotustyössä.

Näemme viestinnän palveluna, joka tukee asiakaspalvelustrategiamme toteutumista. Asia ei tietenkään tule kuntoon pelkästään yhden työntekijän palkkaamisella, vaan on jatkuva oppimisprosessi remonttihankkeiden eri osapuolien välillä.

Olemme harjoitelleet asiaa viihtyvyysremonttien pilottihankkeissa ja oppineet paljon, kuten sen, että viestintä on jatkuvaa vuorovaikutus- ja kehitystyötä. Kaikki ei kuitenkaan mene jokaisessa hankkeessa kuin strömsöössä. Avoin vuorovaikutus helpottaa myös ongelmatilanteiden hoitamista.

Lähivuosina meillä käynnistyy korjaushanke lähes joka viikko jossain päin Suomea 31 paikkakunnalla. Kohteetkin ovat hyvin erilaisia omakoti-, pari-, rivi-, luhti- ja kerrostaloja.

Meitä kannustaa tässä tilanteessa se, että asukkaat odottavat näitä remontteja. He kokevat, että viihtyvyysremonttien myötä he saavat sitä palvelua, jota meiltä erityisesti kaipaavat.

Asuntojen laajamittaiset remontit parantavat ilman muuta myös asuntojemme kilpailukykyä markkinoilla. Asunnot remontoidaan laajalti sisältä, mutta uudiskohteeseen verrattuna viihtyvyysremontoiduissa taloissa tulee olemaan eräs tärkeä valtti. Niissä taloissa asuinyhteisö, pihapiiri ja asuinalue ovat jo vuosikymmenien myötä muodostuneet tutuiksi.

Ihmiset arvostavat yhä enemmän kodin ja asuinympäristön luomaa pysyvyyttä alati muuttuvassa maailmassa. Viihtyvyysremonttien avulla pystymme tarjoamaan asukkaille hyvät elämisen puitteet tutussa talossa pitkälle tulevaisuuteen.

Jari Riskilä
Asokotien toimitusjohtaja