Siirry sisältöön

Sisäilma

Ilmanvaihtojärjestelmä on pääsääntöisesti joko painovoimainen tai koneellinen riippuen talotyypistä ja talon iästä.

Hyvä sisäilma

Toimiva ilmanvaihto on tärkeää sekä asukkaan että koko talon hyvinvoinnin kannalta. Huonosti toimiva ilmanvaihto kerää kosteutta asuntoon ja edistää näin myös kosteusvaurioiden syntymistä. Raikkaaseen sisäilmaan vaikuttaa sekä ilmanvaihdon toimivuus että asunnon lämpötila.

Painovoimainen ilmanvaihto

Vanhemmissa taloissa ilmanvaihto on tavallisesti painovoimainen, jolloin ilman vaihtuminen perustuu sisä- ja ulkoilman lämpötilaeron aiheuttamasta vedosta. Painovoimainen ilmanvaihto toimii parhaiten talvella. Kesäaikaan sisä- ja ulkoilman lämpötilaero on pienempi, ja tuuletusta saa tehostettua avaamalla ikkunat.

Koneellinen ilmanvaihto

Useimmissa 1980-luvulla tai sitä myöhemmin rakennetuissa taloissa on koneellinen ilmanvaihto. Koneellisessa ilmanvaihtojärjestelmässä on huoneisto- tai porraskohtainen poistoilmalaitteisto, jota kautta ilmaa poistetaan.

Suurimmassa osassa Asuntosäätiön asunnoissa on koneellinen poistoilmanvaihto. Asuntoon tulee tällöin tuloilma ulkoseinällä tai ikkunakarmeissa olevista korvausilmaventtiileistä. Ilma poistuu asunnosta pääsääntöisesti keittiössä, wc- ja märkätiloissa sekä vaatehuoneessa sijaitsevien poistoilmaventtiilien kautta.

Uudemmissa taloissa myös tuloilma kulkee puhaltimen kautta. Tällöin asuntoon tulee tuloilma yleensä olo- ja makuuhuoneiden katonrajassa sijaitsevista tuloilmaventtiileistä.

Osassa asuntoja asukas voi itse säätää asuntonsa ilmanvaihdon tehoa keittiön liesituulettimen säätimistä. Ilmanvaihtoa kannattaa tehostaa tarvittaessa, esimerkiksi saunomisen jälkeen. Ilmanvaihtoa ei saa koskaan sulkea kokonaan.

Jos asunnossa ei ole asukkaan säädettävissä olevaa ilmanvaihdon tehostusta, on talossa todennäköisesti käytössä joko aikaperusteinen ilmanvaihdon tehostus tai ilmanlaadunmittaukseen perustuva älykäs ilmanvaihdon tehostus. Aikaperusteisessa ilmanvaihdon tehostuksessa asuntojen ilmanvaihtoa tehostetaan sellaisina kellonaikoina, jolloin huoneistoissa on tyypillisesti tarvetta tehostetulle ilmanvaihdolle (esim. aamulla klo 6–9 ja iltapäivällä klo 16–19). Älykäs ilmanvaihdon tehostus mittaa jatkuvasti ilman laatua ja säätää ilmanvaihdon tehoa sen mukaisesti pitäen asuntojen ilman aina raikkaana ja terveellisenä.

Vinkkejä hyvään sisäilmaan

  • Ilmanvaihtojärjestelmästä riippumatta asunnon keittiössä, wc:ssä ja vaatehuoneessa on poistoilmaventtiilit, jotka on aina pidettävä auki.
  • Älä koskaan sulje ilmanvaihtoventtiilejä tai koneellista ilmanvaihtoa kokonaan. Älä myöskään muuta ilmanvaihtoventtiilien säätöasetuksia itse.
  • Poistoilman toimivuutta voi testata itse asettamalla wc-paperiarkin poistoilmaventtiilin päälle. Paperin pitäisi pysyä venttiilin päällä kiinni. Mikäli paperi ei pysy kiinni venttiilissä, ota yhteyttä Palvelukeskukseen tai tee vikailmoitus Kotikulmassa (asokodit).
  • Huolehdi ilmanvaihtoventtiilien puhdistuksesta vähintään kaksi kertaa vuodessa.
  • Keittiön liesituulettimen rasvasuodatin kannattaa puhdistaa useamman kerran vuodessa. Helpoimmin se puhdistuu astianpesukoneessa, mutta voit myös liottaa sitä pesuaineessa ja huuhdella sen jälkeen kuumassa vedessä.
  • Pidä pesutilojen patterit aina päällä, sillä niiden tärkein tehtävä on kuivata ilmaa ja peseytymisen aikana kastunutta tilaa.
  • Muutaman minuutin ristiveto on tehokkain tapa tuulettaa asuntoa.
  • Sisäilma pysyy useimmiten raikkaimpana, kun lämpötila on noin 20–21 astetta.

Hyvän sisäilman merkki – raikas, pölytön, tuoksuton

Tutkimusten mukaan vietämme jopa 90 prosenttia ajastamme sisätiloissa. Kodin sisäilman laatuun on siis syytä kiinnittää huomiota ja sen eteen voi tehdä paljon itsekin.