Palvelukatkos ke 17.8. ja to 18.8.

Verkkopalvelussamme on palvelukatkos keskiviikkona 17.8. ja torstaina 18.8., jolloin asuntohakemusten lähetys ei ole mahdollista ja asuntojen tiedoissa voi olla puutteita. Pahoittelemme katkoksesta mahdollisesti aiheutuvaa haittaa.

Siirry sisältöön

Historia

Asuntosäätiön historia

Asuntosäätiö perustettiin vuonna 1951 vastaamaan asuntopulaan ja kehittämään suomalaista kaupunkirakentamisen mallia. Asuntosäätiön tarina alkoi suomalaisen puutarhakaupungin, Espoon Tapiolan rakennuttamisella.

Asuntosäätiön perustajina oli kuusi suomalaista kansalaisjärjestöä, jotka ovat yhä mukana Asuntosäätiön toiminnassa. Perustajajärjestöjä ovat Invalidiliitto ry, Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK, Virkamiesliitto (lakkautettu), Vuokralaiset VKL ry ja Väestöliitto.

Maailma ympärillämme muuttuu, mutta yksi asia pysyy: koti on tärkein.

Tapiolan keskusta vuonna 1965
Tapiolan keskusta vuonna 1965. Lähde: Auntosäätiö ja Espoon kaupunginmuseo

2020-luku: Kestäviä ja onnellisia koteja vastuullisesti

Espoon ensimmäinen puukerrotalo valmistui Tapiolan Tuuliniityntielle.

Vastuullisuusohjelma valmistui, ja se ohjaa Asuntosäätiön vastuullisuustyötä ja toimenpiteitä sidosryhmien odotusten täyttämiseksi. Keskiössä on Asuntosäätiön alkuperäinen tehtävä ja vastuullisuusohjelman päämäärä: Hyvä koti kaikille. Ohjelma on sidottu YK:n Kestävän kehityksen tavoitteisiin, joita Asuntosäätiö on sitoutunut tukemaan. 

Asuntosäätiö käynnisti asumisoikeuskohteissaan mittavan, kymmenvuotisen peruskorjaushankkeen, jonka aikana yhteensä noin 15 000 asuntoa käy läpi perusteellisen viihtyvyysremontin. 

Asuntosäätiön ensimmäinen Joutsenmerkkiä hakevan aso-kohteen rakennuttaminen alkoi Espoon Karakalliossa. Vuoden 2020 alussa valmistui Espoon ensimmäinen puukerrostalo Tapiolaan. 

2010-luku : Asuntosäätiön asuntokanta kasvaa merkittävästi

Asuntosäätiö osti asumisoikeusasuntoja tarjoavan Asokodit.

Asuntosäätiö osti Asokodit vuonna 2014, jolloin toiminta kotien tarjoajana laajeni pääkaupunkiseudulta valtakunnalliseksi ja asuntojen määrä moninkertaistui. Asuntosäätiön tuotannon painopiste oli asumisoikeusasunnoissa ja uudiskohteet keskittyivät pääkaupunkiseudulle, Tampereelle ja Lahteen. Asuntosäätiölle uusina alueina tulivat mukaan Helsingin Kruunuvuorenranta sekä Vantaan Kivistö ja Keimolanmäki.

2000-luku: Kohtuuhintaisten asuntojen rakennuttamista ja asuinalueiden aktiivista kehitystä  

2000-luvulla rakennuttaminen jatkui muun muassa Espoon Suurpellossa.

Uusia kohteita rakentui muun muassa Espoon Saunalahdessa ja Suurpellossa, Helsingin Alppikylässä ja Arabianrannassa, Vantaan Leinelässä ja Ulrikanpuistossa.  

Suurimmat asumisoikeusasumista tarjoavat yhtiöt yhdistivät asuntokantansa. Syntyi uusi yhtiö, Suomen Asumisoikeus Oy, joka myöhemmin tunnettiin nimellä Asokodit.  

1990-luku: Asumisoikeusjärjestelmä syntyy

Espoon Leppävaaraan rakennutettiin 1990-luvulla ekologinen ja yhteisöllinen asuinalue.

Asumisoikeusärjestelmä eli ensimmäiset kymmenen vuottaan olemassaolon vakiinnuttamisen aikaa. Järjestelmän tarpeellisuutta epäiltiin monilta tahoilta, mutta asumisoikeusasuntoihin oli paljon hakijoita.

Suomen ensimmäiset asumisoikeusasunnot valmistuivat Rovaniemen Sudentielle syksyllä 1991. 

1990-luvulla Asuntosäätiö lähti mukaan kehittämään Tuusulan Klaavonkallion aluetta puutarhakaupungin suuntaviivojen mukaan. Suunnittelussa kiinnitettiin erityishuomiota arkkitehtuurin, rakennusryhmien ja istutusten vaikutukseen alkuperäiseen maisemaan. Asuntosäätiö rakennutti Tuusulan Hyrylään noin 600 rivi- ja kerrostaloasuntoa. 

Myös Espoon Leppävaaran alueen kehittäminen käynnistyi 90-luvulla. Hankkeiden tuloksena syntyi kaksi korttelia: toisen painopisteenä oli asukasyhteistyössä toteutettu sisäpiha ja toisessa paneuduttiin ekologisen asumisen ratkaisuihin.  

Espoon Kivenlahteen valmistuu Meritorni, tuolloin Suomen korkein asuinrakennus. 

1980-luku: Merellisestä Pickalasta laatua lisääntyvään vapaa-aikaan

Siuntion monipuolisen asuin- ja vapaa-ajanalueen Pickalan kehittäminen alkoi. Lähde: Asuntosäätiö ja Espoon kaupunginmuseo

Suomenlahden rannalle Siuntion Pickalaan suunniteltiin aikoinaan kokonaista kaupunkia, mutta alueesta muodostui lopulta monipuolinen asuin- ja vapaa-ajanalue.

Asuntosäätiö on 80-luvulta lähtien panostanut Pickalan suunnitteluun, arkkitehtuuriin ja maisemointiin. Asetetut tavoitteet näkyvät mm. Golfkartanon ja Saunaniementiellä olevien rakennusten ja ympäristöjen huoliteltuna ja harkittuna kokonaisilmeenä.

1970-luku: Espoon Kivenlahti rakentuu

Lounais-Espoon rakentaminen aloitettiin Kivenlahdesta, jonne rakentui moderni merikaupunki. Kuvassa Väestöliiton toiminnanjohtaja Heikki von Hertzen seurueineen. Lähde: Asuntosäätiö ja Espoon kaupunginmuseo. Kuva: Atte Matilainen.

Espoonlahden rannalle Kivenlahteen rakennettiin moderni merikaupunki, jossa luonnon elementit olivat vahvasti läsnä kaupunkisuunnittelussa. Kivenlahden suunnittelun tavoitteena oli luoda kaupunkimiljöö, joka kasvaa maaston, luonnon olosuhteiden ja ilmaston asettamista perusedellytyksistä sekä ihmisen perustarpeista.

Kivenlahti kehittyy edelleen kaupunkimaiseen suuntaan tulevan metron myötä. Valtaosa Kivenlahdesta on kuitenkin puistoa ja virkistysaluetta.

1960-luku: Puutarhakaupunkien rakentamien jatkuu Jyväskylässä ja Rovaniemellä

Tapiolan puutarhakaupungin rakentaminen jatkui. Rakennuttamistoiminta laajeni Jyväskylän Viitaniemeen ja Rovaniemen Korkalorinteelle. Lähde: Asuntosäätiö ja Espoon kaupunginmuseo. Kuva: Valokuvaamo Pietinen

1960-luvulla Asuntosäätiö oli vakiinnuttanut asemansa yhdyskuntasuunnittelun ja asuntopolitiikan alalla. Tapiolan onnistuneen rakennuttamisen myötä Asuntosäätiö sai pyynnön rakentaa sekä Jyväskylään että Rovaniemelle uudet asuinalueet. Jyväskylän Viitaniemelle ja Rovaniemen Korkalorinteelle ryhdyttiin toteuttamaan puutarhakaupungin periaatteita noudattavia kaupunginosia samalla kun Tapiolan rakentamista viimeisteltiin.

Toiminta laajeni myös Espoossa, kun Asuntosäätiö hankki vuonna 1961 omistukseensa Stensvikin kartanon maat Espoonlahden rannalla. Alueen yleiskaavan teki Alvar Aalto, ja rakentaminen Soukassa alkoi vuonna 1967.

1950-luku: Asuntosäätiö perustetaan

Väestöliiton toiminnanjohtaja Heikki von Hertzen vieraineen Tapiolassa. Kuvaaja Atte Matilainen. Lähde: Asuntosäätiö, Espoon kaupunginmuseo. Kuva: Atte Matilainen.

Asuntosäätiö perustettiin vuonna 1951 vastaamaan asuntopulaan ja suunnittelemaan ja rakentamaan Suomen oloihin sovellettua ja kehitettyä puutarhakaupunkia, Espoon Tapiolaa.

Asuntosäätiö asetti Tapiolalle korkeat tavoitteet alusta lähtien ja rakennutti alueelle myös kunnallistekniikan. Keskeisiä lähtökohtia olivat luonnonläheisyys, tasokas arkkitehtuuri ja toimiva yhdyskunta, jossa kaikilla yhteiskuntaluokilla olisi hyvä elää yhdessä.

Rakentamisessa keskityttiin erityisesti luonnon säilyttämiseen, viihtyisiin pihoihin ja kuluttajien tarpeita vastaaviin asuntoihin sekä lähialueen kattaviin palveluihin. Tavoitteena oli rakentaa alue, jossa yhdistyisivät kaupungissa ja maalla asumisen hyvät puolet.

Tapiolan ovat suunnitelleet Suomen parhaat arkkitehdit, joille kullekin annettiin omat kokonaisuutensa suunnittelua ja ideointia varten. Suunnittelu ja rakennuttaminen käynnistyi kokonaan yksityisin voimin, mutta on sittemmin jatkunut hyvänä yhteistyönä Espoon kaupungin kanssa.

Katso video Asuntosäätiön historiasta

Asuntosäätiö oli syntyessään kansalaisjärjestöjen uhkarohkea hanke

Sodan jälkeisen heikot asuinolosuhteet ja asuntopula toimivat sytykkeenä sille, että kuusi kansalaisjärjestöä päätyivät perustamaan Asuntosäätiön syksyllä 1951.