Artikkeli

Vaikka vuokra-asuminen yleistyy koko ajan, yhä edelleen asumismuotoa vaivaa imago-ongelma. Vuokralaiset kokevat, että vuokralla asuminen on aina jollain lailla väärä tapa asua. Edunvalvonnan haasteena on myös kallis asuminen.  Vuokralaiset ry:n toiminnanjohtaja Anne Viita on hoitanut vuokralaisten edunvalvontatehtäviä jo yli 30 vuotta. Sinä aikana asuntomarkkinoilla on tapahtunut paljon eli hiljaista tietoa asumisen asioista on kertynyt reppuun melkoisesti. Hän on ollut pitkään

Kotkan Sapokan vesipuistolla ja Asuntosäätiön ensimmäisellä hankkeella Tapiolalla on muutakin yhteistä kuin vain kaunis ja vehreä kaupunkimiljöö. Molempien rakentamiseen tarvittiin sinnikkyyttä, luovuutta ja periksi antamattomuutta. Sapokan vesipuiston isän Heikki Laaksosen mukaan ymmärrys viherympäristön merkityksestä kertoo elintason ja sivistyksen tasosta. Sodanjälkeinen Suomi sinnitteli pitkään toimeentulon parissa ja ympäristön kohentaminen koettiin lähinnä turhakkeeksi. Siihen nähden Heikki Laaksonen

Pullerikinahteen lapsiperheelliset antavat asuntojen suunnittelijoille ja rakennuttajille ideoita asumisen arjen helpottamiseen. Terveisiä saavat myös päättäjät, jotka haluavat Suomeen syntyvän lisää lapsia. Tampereen Pullerikinahteen asumisoikeustalon pihamaalla käy kuhina kesäkuisena keskiviikkoiltana. Jokainen perheellinen voi samaistua tilanteeseen, jossa kuuman kesäpäivän päätteeksi hiekkalaatikolla pörrää kymmenkunta alle kymmenenvuotiasta. Omat lapsensa jo aikuisuuteen saattaneelle toimittajalle meno nostaa muistojen hymyn huulille, mutta

Lapsiasiaivaltuutettu Elina Pekkarinen haluaa nostaa lapsuuden erityisyyden omaan arvoonsa. Se vaatii aikuisilta ymmärrystä antaa lasten osallistua asioiden suunnitteluun ja kykyä luoda yhteiskunta, jossa myös heikosti voiva vähemmistö saadaan voimaan paremmin. Elina Pekkarinen pitää asuntopolitiikkaa lasten kannalta vaativimpana politiikan lajina, sillä asuminen vaikuttaa olennaisesti elämän alkutaipaleen perusasioihin. – Lapset ovat myös todella paljon välittömän elinympäristön varassa.

Asuntopolitiikka on ihmisten tekemiä päätöksiä, joiden taustalle sosiologian professori Hannu Ruonavaara kaipaisi laajempaa tutkimustietoa. Ilman tutkittua tietoa tilaa jää helposti monenkirjaville väitteille ja päätöksenteko vaikeutuu. Kun Asuntosäätiö perustettiin 50-luvun alussa, Suomi oli sodanjälkeisen jälleenrakentamisen alkutaipaleella, siirtoväki asutettu ja aravajärjestelmä perustettu. Tuota aikaa seurasi suuri muutto, kun maaseudun väki siirtyi sankoin joukoin töihin kaupunkeihin ja asumaan

Elämme asumisen murrosvaiheessa, jota korona-aika on kirittänyt. Ihmisten hyvinvointi olisi otettava entistä enemmän huomioon myös kaupunkisuunnittelussa. Helsingin yliopiston kaupunkitutkimuksen apulaisprofessori Venla Berneliuksen mukaan nopeasti kehittyvät kaupunkiseudut kaipaavat uudenlaista ajattelua, jossa asumista mietitään laajemmin hyvinvoinnin ja hauskan kaupunkielämän näkökulmasta. – Korona on korostanut laadukkaan lähiympäristön merkitystä. Jos etätöitä tehdään koronan jälkeen vaikka vain 15 prosenttia entistä

Maankäytön suunnittelu eli kaavoitus ei ole vain piirustuksia virkakoneiston uumenissa vaan se vaikuttaa käytännön elämäämme todella monella tavalla. Ja koska elämämme muuttuu jatkuvasti, myös kaavoituksen pitäisi pysyä nykyistä paremmin tarpeidemme tahdissa. Kävelet tutulla asuinalueella ja ihastelet taideteoksia asuintalojen yhteydessä. Todennäköisesti kyse on taidehankinnoista, jotka poliittiset päättäjät ovat määritelleet taloille hankittavaksi jo kaavassa. Tai kun ihmettelet

”Ihmisten tai yhteisöjen kiistakysymykset ovat harvoin yksinkertaisen mustavalkoisia, mutta ei niistä pidä myöskään tehdä liian monimutkaisia”, toteaa työyhteisösovittelun erityisosaaja Miriam Attias. Vastakkainasettelu on asia, johon meistä jokainen voi vaikuttaa kaikissa yhteisöissään. Vastakkainasettelu tuntuu lisääntyneen myös Suomessa. Erityisesti sosiaalisessa mediassa on helppo saada aikaan kiihkeä myrsky vesilasissa mistä tahansa asiasta. Someraivoaminen tuntuu kärjistäneen myös kasvokkaista keskustelukulttuuria.

Yhteiskuntajärjestyksemme perustuu jatkuvaan taloudelliseen kasvuun. Meillä on sitä tavoitellessamme niin kiire, että emme ehdi kysyä, mihin sillä kasvulla pyrimme ja mitä haluamme elämältämme. Uskontotieteilijä Mikko Kurenlahti kannustaa kaikkia pohtimaan asiaa erityisesti kuluttamisen näkökulmasta uuden suunnan löytämiseksi. Pääset paremmin palkattuun työhön, jota varten koet, että sinun täytyy hankkia uusia vaatteita, ostaa parempi auto ja muuttaa suositulle

Millaisissa kodeissa ensimmäiset Asuntosäätiön asukkaat asuivat? Mikä 1950-luvulla oli asumisessa uutta ja edistyksellistä? Asuntosäätiön 70-vuotisjuhlavuoden kunniaksi Kotimaisema kurkistaa tämän vuoden numeroissa aiempien vuosikymmenten koteihin. Sotien jälkeen uusien asuntojen tuotanto oli Suomessa lähes täysin tyrehtynyt ja maassa vallitsi huutava asuntopula. Erityisen ahtaalla olivat lapsiperheet, joiden oli vaikea saada itselleen ylipäätään asuntoa – puhumattakaan kodista, joka olisi