07.03.2017

Asojärjestelmän byrokratia vähenemässä

lainsaadanto cropped

Marko Pyykkösen blogi

Ensin kehut. Asukkaan kannalta on erinomainen asia, että vastikään lausunnolle tulleessa asumisoikeusjärjestelmän lakiuudistuksessa ollaan vähentämässä järjestelmän byrokratiaa. 

Asunnon saaminen nopeutuu, samassa talossa asunnon vaihtaminen helpottuu, eikä jonotusjärjestelmä sorra enää nuoria hakijoita. Myös yhtiön kannalta nuo asiat ovat tervetulleita.

Mutta lakiesityksestä on jäänyt pois tavallaan kaikkein tärkein muutos, jota ilman lain vaikutus järjestelmän kehittäjänä jää torsoksi.

Kyse on tietysti asumisoikeusasuntojen rahoituksesta. Vuosimaksu- ja korkotukilainat lyhenevät järjettömän hitaasti, mikä aiheuttaa kohtuuttomia ongelmia, kun taloja pitäisi jollain rahalla peruskorjatakin. Ongelmaa on vieläpä kasvatettu rajoittamalla korjaustoimintaan varautumista. 

Lisäksi korkotukilainoissa ei oikeasti ole mitään tukea, sillä omavastuukorko on korkea, 3,5 %. Asumisoikeustalojen lainat ovat ehdoiltaan vielä epäedullisemmat kuin vuokratalojen rakentamiseen tarkoitetut lainat.

Korjaamalla vääristyneen tilanteen valtio pystyisi tekemään asumisoikeusasumisesta todella kilpailukykyisen tuotteen, eikä resursseja tarvitsisi tuhlata esimerkiksi osuuskunta-asumisen kaltaisiin marginaali-ilmiöihin. 

Järkevin ulospääsytie tilanteesta lienee se, että peruskorjauslainoitusta haettaessa lainat yhdistetään yhdeksi lainaksi ja omavastuukorko madalletaan. 

Toinen lakiesityksen erikoisuus on se, että asukkaiden vaikutusmahdollisuuksien lisäämistä ehdotetaan tavalla, joka ilmeisesti ei ole asukkaidenkaan mieleen.

Kävin viime perjantaina ympäristöministeriön kutsumana lakiesitystä koskevassa keskustelutilaisuudessa. Mukana olleilta asukkailta tuli viesti, että esitetty yhteistyöelin sinällään on hyvä asia, mutta sen päätettäväksi ei pitäisi antaa esimerkiksi kiinteistön ylläpidon kannalta tärkeitä asioita. Olen samaa mieltä.

Asioista pitää totta kai kertoa avoimesti ja antaa kaikki tarpeellinen tieto, mutta nyt ollaan esittämässä sellaista tiedonjakamisen mallia, joka tuntuu menemän yli tarpeen myös asukkaiden itsensä mielestä. 

Malli myös kasvattaa merkittävästi kustannuksia, koska tarvitaan lisää resursseja. Ei kuulosta kovin loogiselta, kun tavoitellaan kohtuuhintaista asumista.

Toivon todella, että lakia uudistettaessa huomioidaan nuo kustannustekijät, koska asumisoikeusasumiseen ei ole varaa tuoda yhtään ylimääräistä kustannustekijää.

Kaikesta huolimatta on hyvä asia, että nyt ollaan tekemässä järjestelmään kunnollista remonttia. Asoasunnoissa asuu jo yli satatuhatta suomalaista, joten ihan pienestä joukosta ei enää ole kyse. 

Asuntojen haluttavuudesta kertoo sekin, että esimerkiksi Asokodeilla asukasvaihtuvuus on niinkin matala kuin 15 %, eli pienempi kuin omistusasunnoissa keskimäärin.

Marko Pyykkönen

Toimitusjohtaja

Asokodit