13.04.2021

Kirjavia tunteita kirvoittavat kanssaeläjämme

Piirroskuva, jossa hiiri kävelee poispäin juustopalasta

TEKSTI: Tomi Ertovaara KUVA: Timo Bontenbal

Harva asia on niin tunteita herättävä, kuin kutsumattoman vieraan tunkeutuminen kotiimme. Onneksi suurin osa tunkeutujista on kuitenkin vain harmittomia eläimiä, jotka ovat osa luonnon monimuotoisuutta.

Kodeistamme löytyvät luontokappaleet saattavat joskus koitua riesaksi. Siinä vaiheessa niitä voi kutsua haittaeläimiksi tai tuholaisiksi. Silloin myös tunteet usein nousevat pintaan.

– Hienoimpia puolia tässä ammatissa on se, että pääse kosketuksiin asiakkaiden mitä värikkäimpien tunteiden kanssa. Mikä onkaan palkitsevampaa, kuin nähdä huolen vaihtuvan helpotukseksi, tuholaistorjuntaan erikoistuneen Anticimex-yhtiön myyntijohtaja Janne Sopanen sanoo.

”Asuntosäätiön kiinteistöt poikkeavat tilastoissamme myönteisesti.”

Anticimex on maamme suurimpia tuholaistorjuntaa tarjoavia yrityksiä, ja kokemusta on kertynyt jo yli 80 vuoden ajalta. Yhtiö tekee Suomessa noin 60 000 asiakaskäyntiä vuodessa, joten asiantuntemusta löytyy. Yhtiö huolehtii myös Asuntosäätiön asuinkohteista.

– Asuntosäätiön kiinteistöt poikkeavat tilastoissamme myönteisesti keskiarvoihin nähden. Asumisesta pidetään hyvin huolta, ja asukaskunta vaikuttaa valveutuneelta, Sopanen sanoo.

Tilastoissa näkyy myös korona-ajan vaikutus haittaeläimien käyttäytymiseen.

– Tuholaisia on herkemmin havaittu, kun ihmiset ovat olleet enemmän kodeissaan. Lisäksi maaliskuussa 2020, kun ravintoloiden aukioloja rajoitettiin, näimme jyrsijöiden osalta piikin asuinalueilla. Ravintoloiden jätteet vähenivät, ja rotat seurasivat ihmisiä luonnollisilta reviireiltään asuinlähiöihin, Sopanen kertoo.

Ilmoita aina havainnoista

Asuntosäätiön asiakkuusjohtaja Kimmo Rintalalla on myös vuosien kokemus haittaeläimistä, torjuntapalveluiden ammattiostajana.

– Vaikka haittaeläimet herättävät tunteita, on syytä muistaa, että ne ovat luonnollinen osa asumisen arkea ja niitä esiintyy kaikkialla, jatkuvasti. Ne eivät ole merkki elintavoista tai rakennusten ongelmista. Missä on ihmisiä, on myös ihmisistä riippuvaisia jyrsijöitä ja ötököitä, Rintala sanoo.

– Jos kyse on rotasta, ei yksittäinen kiinteistö edes pysty yksinään vaikuttamaan kantaan, vaan torjuntaan on saatava koko naapurusto mukaan. Muuten jyrsijät vain siirtyvät naapuritontille, eivät koko alueelta pois, Rintala muistuttaa.

Hän kannustaakin Asuntosäätiön asukkaita ilmoittamaan ensimmäisistä, pienistäkin tuholaishavainnoista soittamalla viipymättä palvelukeskukseen tai lähettämällä ilmoituksen Kotikulma-asiointikanavassa.

– Hankimme torjuntapalvelut paikalle ennakoivasti. Torjunta ei aiheuta asukkaalle tai asuntokohteella minkäänlaisia erillisiä lisäkuluja tai vastikekorotuksia, Rintala huomauttaa.

Fiksu eläin vaatii fiksuja satimia

Haittaeläimistä ehkä tunnetuin ja inhotuin on rotta, joka on tunnetusti älykäs laji. Se osaa epäillä ja varoa ja siten myös sopeutua muuttuviin olosuhteisiin. Vastaavasti myös tuholaistorjunta kehittyy kovaa vauhtia.

– Viime vuosina olemme ottaneet käyttöön tietoverkkoon kytkettyjä älyloukkuja, -antureita ja -kameroita. Näiden ansiosta näemme järjestelmästä heti, missä ja milloin loukku on napannut eläimen ja on tyhjennettävä. Vastaavasti säästytään turhilta, aikaa vieviltä tarkistuskäynneiltä, Janne Sopanen kertoo.

– Järjestelmän avulla kertyy myös valtavasti dataa. Tietoa tarkastelemalla voi löytää tuholaisten lisääntymiseen taustalla olevia syitä, joka voi olla esimerkiksi vaikkapa puhtaanapitopalvelun vaihtuminen. Havaintojen avulla voimme sitten kohdistaa ja suositella oikeanlaisia muutoksia asiakkaamme toimintatapoihin, Sopanen sanoo.

Ja vielä niistä tunteista.

– Vaikka torjunta joskus voikin vaatia aikaa ja kärsivällisyyttä, näistä ongelmista päästään kyllä aina eroon, Sopanen vakuuttaa.

 

Asuntosäätiön asukkaana voit ilmoittaa tuholaishavainnoista joko soittamalla Palvelukeskukseen tai täyttämällä sähköisen vikailmoituslomakkeen Kotikulmassa.