Mitä asumisoikeusasuminen on ja miksi sitä tarvitaan?
Mitä asumisoikeusasuminen on ja kenelle asunnot ovat tarkoitettu?
Asumisoikeusasunnon hankkiessaan asukas ostaa asumisoikeuden asuntoon, ja maksaa sen jälkeen asunnosta kuukausittaista käyttövastiketta. Asumisoikeusmaksun suuruus on 15 % asunnon hankintahinnasta, ja käyttövastike on aina vapaarahoitteisen vuokra-asunnon vuokraa edullisempi.
Tulot eivät vaikuta asumisoikeusasunnon saantiin, mutta hakijalla ei saa olla haettavalta alueelta vastaavan kokoista omistusasuntoa tai varoja sen hankkimiseksi. Varallisuusrajat eivät koske yli 55-vuotiaita hakijoita.
Hakijalla täytyy olla voimassa oleva järjestysnumero, joka haetaan 1.9.2023 alkaen Asumisen rahoittamis- ja kehittämiskeskukselta ARAlta. Aiemmin toistaiseksi voimassa olevaa järjestysnumeroa haettiin omalta kunnalta mutta nyt ARA myöntää hakijoille valtakunnallisen järjestysnumeron, joka on voimassa kaksi vuotta. Uudistuksella pyritään vastaamaan paremmin hakijoiden todelliseen asuntotarpeeseen ja helpottamaan esimerkiksi muuttamista toiselle paikkakunnalle työn perässä.
Asumisoikeusasuminen tukee yhteiskunnan elinvoimaisuutta
Yli 30-vuotinen asumisoikeusasuntojärjestelmä on vastannut kohtuuhintaisten asuntojen tarpeeseen kasvukeskuksissa esimerkiksi keskituloisten palkansaajien keskuudessa.
Asuminen on monille suomalaisille jo nyt liian kallista erityisesti kasvavilla kaupunkiseuduilla. Tämä aiheuttaa vakavan ongelman kasvukeskuksien, ja laajemmin koko yhteiskunnan elinvoimalle.
”Hyvinvointiyhteiskunnan kannalta on äärimmäisen tärkeää, että Suomessa on jatkossakin erilaisia asumismuotoja tarjolla, ja kohtuuhintainen koti sijaitsee lähellä työtä ja palveluja”, sanoo Asuntosäätiön toimitusjohtaja Esa Kankainen.
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAn asuntomarkkinakatsauksen mukaan markkinaehtoisia vuokra-asuntoja oli keväällä 2023 tarjolla ennätysmäärä niin pääkaupunkiseudulla kuin muuallakin maassa. Runsaasta tarjonnasta huolimatta ARA-asuntojen kysyntä on kuitenkin korkealla.
Monipuoliset asumismuodot taklaavat segregaatiota
Asumisoikeusasunnot ovat osoittautuneet hyväksi keinoksi sekoittaa eri asumismuotoja ja ehkäistä asuinalueiden eriytymistä. Suurimmissa kaupungeissa asumisoikeuskohteilla on ollut merkittävä rooli uusia asuinkortteleita suunniteltaessa.
”Erityisesti Helsingissä on tunnistettu asumisoikeusasuminen keinona kehittää asuinalueita. Tätä kehityskulkua ei tule pysäyttää, vaan alueiden ja asumismuotojen monimuotoistumista on jatkossakin tuettava asumisoikeusasumisen keinoin.”, toteaa Kankainen.