Jätepisteet uudistuvat – Tunnetko jo syväkeräyssäiliöiden hyödyt?
Jäteastioiden määrä ja jätepisteet ovat uudistuneet monissa taloissamme. Kesällä 2021 voimaan astunut uusi jätelaki edellyttää, että taajamissa sijaitsevissa vähintään viiden asunnon kiinteistöissä pitää lajitella erikseen sekajäte, biojäte, kartonki, muovi, lasi ja pienmetallit. Lisäksi tulee kerätä paperia.
Monissa Asuntosäätiön kohteissa näin laaja kierrättäminen on ollut mahdollista jo pidempään. Lumppua ei taloissa vielä kerätä, mutta se saattaa olla edessä. Nimittäin tekstiilijätteen keräys tehostuu EU:ssa, ja ensi vuonna kuntien on hoidettava poistotekstiilien keräys.
”Vastuullisuus on yksi arvoistamme”, sanoo Asuntosäätiön kiinteistöpäällikkö Rain Köiv.
Meillä on velvollisuus olla suunnannäyttäjä myös ympäristöasioissa.
”Iloksemme myös monet asukkaamme jakavat samat arvot. Esimerkiksi useat asukastoimikunnat ovat olleet itse aktiivisia ja vaatineet kiinteistöön lisää keräysastioita jo ennen lainmuutosta. Tuemme sitä mielellämme”
Jätekatosten muutos voi hämmentää
Erityisesti pienempiin taloihin uusi laki on tuonut lisää jäteastioita ja muuttanut vanhojen astioiden järjestystä. Tämä on herättänyt myös hämmennystä, Köiv kertoo.
”Kun jäteastioita tulee lisää, ne eivät välttämättä enää mahdu vanhaan jätekatokseen tai -aitaukseen. Välillä joudumme sijoittamaan uudet astiat aitojen ulkopuolelle. Tästä olemme saaneet palautetta. Toivomme asukkailtamme kärsivällisyyttä ja ymmärrystä, sillä jätepisteiden uusiminen vie aikansa.”
Asuntosäätiön taloissa pyritään myös vähentämään sekajätettä.
Sekajäte on kalleinta kerätä. Ympäristö ja lompakko kiittävät, kun sekajätteen määrä on mahdollisimman pieni.
Mikä on syväkeräyssäiliö?
Lähivuosina kaikissa 1990-luvulla rakennetuissa Asuntosäätiön taloissa tehdään viihtyvyysremontti. Samalla myös jätepisteet uusitaan. Perinteisten pisteiden tilalle tulevat niin sanotut molokit eli syväkeräyssäiliöt, jos se suinkin on taloudellisesti tai teknisesti mahdollista.
Uudemmissa taloissa jätepisteitä uusitaan tarpeen mukaan.
”Maan alle kaivetut jätekuilut vetävät enemmän jätettä kuin perinteiset jäteastiat, eikä niitä tarvitse tyhjentää niin usein. Tämä säästää kustannuksia ja vähentää kuljetuksista aiheutuvia päästöjä”, Rain Köiv sanoo.
Jätepiste pysyy siistinä, tyhjennys on helpompaa ja astiat pitkäikäisempiä. Myös rottahaitat vähenevät.
Lisäksi näkösällä olevat jäteastiat vähentävät kiusausta jättää niiden vierelle jotain asiaankuulumatonta, kuten vaikkapa huonekaluja.
Kaikkiin taloihin syväkeräysjärjestelmä ei sovi. Joissakin kiinteistöissä on erillinen, toimiva jätehuone. Pienissä yhtiöissä syväkeräysjärjestelmän rakentaminen ei aina ole taloudellisesti järkevää, eivätkä kaupungit ja kunnat välttämättä anna siihen lupaa.
Kierrätä ja vaikuta vastikkeeseen
Vastike jakautuu hoito- ja perusvastikkeeseen. Hoitovastikkeen osuus kuluista on 20 prosenttia ja perusvastikkeen osuus 80 prosenttia.
Hoitovastikkeella katetaan muun muassa jätehuollon, siivouksen, lämmityksen, veden ja talosähkön kulut. Sen suuruuteen asukas voi vaikuttaa. Jätehuollon osuus hoitovastikkeesta on noin 5–10 prosenttia.
Perusvastike kattaa suurimmat kulut. Perusvastike tasataan kaikkien kohteiden kesken. Perusvastikkeella katetaan esimerkiksi tonttivuokrat, kunnossapitokorjaukset, vikakorjaukset, hallintokulut, asukasyhteistyö, lainat ja pääomakulut sekä kiinteistöverot ja -vakuutukset.