Uncategorized

Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa todettiin 19.8.2020, että omistus- ja vuokra-asumisen välimuodot eivät ole yleistyneet Suomessa.  Välimuotojen yleistyminen ei ole kiinni asukkaiden tarpeista. Varsinkin omistus- ja vuokra-asumisen väliin asettuvalla asumisoikeusasumisella on erittäin suuri kysyntä kasvukeskuksissa, joissa asumisoikeusasuntojen vastikkeet ovat selvästi vuokria edullisempia. Esimerkiksi Helsingissä kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja ei ole riittävästi ja vapaarahoitteisista vuokra-asunnoista joutuu ARAn viimeisimmän, vuoden takaisen

Helsingin kaupunkiympäristölautakunta hyväksyi toukokuussa tiekartan, joka on yksi Hiilineutraali Helsinki 2035 –ohjelman toimenpiteistä. Valituista neljästä painopistealueesta: hankinnat, viherjätteet, rakentaminen sekä jakamis- ja kiertotalouden uudet liiketoimintamahdollisuudet, erityisesti kaksi viimeistä kytkeytyy olennaisesti myös asumiseen.  Voimme hyvillä mielin todeta, että meillä Asokodeilla on jo käynnissä monia toimenpiteitä, jotka tukevat Helsingin asettamia tavoitteita. Eivätkä toimenpiteet hyödytä pelkästään pääkaupunkiamme, vaan

Muokkasimme Asuntosäätiössä etätyövälineet kuntoon jo viime vuoden puolella osana isompaa toimintakulttuurin muutosta. Uudistimme toiminnanohjausjärjestelmän sekä otimme käyttöön pilvipohjaiset työ- ja viestintävälineet. Taustalla oli strateginen valinta siirtyä ajasta ja paikasta riippumattoman työn tekemiseen. Näin jälkeenpäin täytyy todeta, että ajoitus ei olisi voinut olla parempi. Kun koronaepidemia pakotti kaikki etätöihin, meillä oli toimintamalli jo valmiina. Pystyimme reagoimaan

Rakennuslehti uutisoi taannoin, että uusien asuntorakennushankkeiden käynnistyminen vähenee jo ennen kesää ja syksyllä tilanne näkyy myös rakennustyömailla. Tunnelmat rakennusliikkeissä ovat kuulemma odottavia. Vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen rakennusalan toipuminen tapahtui nopeasti muun muassa ARAn välimallituotannon avulla. Nyt Rakennuslehdessä arvioitiin, että asuntoelvytykselle ei olisi samanlaista jalansijaa ennätyksellisen asuntobuumin jäljiltä. Viime vuonna tuotettiin jopa 40 000 uutta asuntoa.

Tilinpäätöksemme vuodelta 2019 vahvistettiin vastikään. Viime vuotta voi hyvin luonnehtia aktiivisen tekemisen toimintakaudeksi. Keskityimme erityisesti asiakaspalvelun kehittämiseen, uusien kohtuuhintaisten asuntojen rakennuttamiseen, mittavien korjausrakentamisen projektien valmisteluun sekä ympäristötekoihin. Meille valmistui vuoden 2019 aikana 232 asumisoikeusasuntoa. Kaikki kohteet olivat sijainniltaan erinomaisia, hyvien liikenneyhteyksien ja palveluiden äärellä. Omistuksessamme on 941 vuokra-asuntoa ja 16 485 asumisoikeusasuntoa. Asuntomme olivat myös

Moni meistä on elänyt enemmän tai vähemmän eristyksissä kodeissamme jo useamman viikon. Turnauskestävyys on koetuksella ihan varmasti yhdessä jos toisessakin kodissa. Omalla kohdallani on onni, että kodissa on riittävästi väljyyttä. Etätyön tekeminen ei kaada seiniä päälle, kun työn voi jättää silmistä toiseen huoneeseen. Minulla ei myöskään ole enää ihan pieniä lapsia huollettavana, mikä helpottaa eristysaikaa

Asumisoikeusjärjestelmä täyttää tänä vuonna 30 vuotta. Viime aikoina julkisuudessa esillä ollutta osuuskunta-asumista on Suomessa ollut jo satakunta vuotta, mutta se ei ole asojärjestelmän tavoin löytänyt toteutusmallia, joka olisi tuottanut laajemmin pitkäaikaisia osuuskunta-asuntoja. Suurin syy osuuskuntamallin suosion vähäisyyteen Suomessa on vuonna 1926 säädetty asunto-osakeyhtiölaki. Se selittää myös eroa muihin Euroopan maihin, joissa osuuskunta-asuminen ja myös vuokra-asuminen

Asumisoikeusjärjestelmä täyttää tänä vuonna 30 vuotta. Asoasuntoja on koko maassa jo melkein 50 000, joista 74 prosenttia sijaitsee tulevaisuuden kasvualueilla Helsingin seudulla, Turussa ja Tampereella. Asumisoikeusyhteisöistä suurin asuntokanta on Asokodeilla, lähes 16 500 asuntoa. Juhlavuoden kynnyksellä viime vuoden lopulla ARA julkaisi asuntomarkkinakatsauksen, jonka tietojen myötä on mukava aloittaa kuluva juhlavuosi. Asumisoikeusasunnoilla on katsauksen mukaan erittäin

Talvilomasesonki on täällä taas, vaan eihän sitä tarvitse lähteä merta edemmäs kalaan! Sanotaanhan sitä, että ”borta bra, men hemma bäst”, eli kiva muualla, mutta kotona paras. Mutta miten irtaantua arjesta kotinurkissa? Joskus asioita tulee katsoa toisesta näkökulmasta; tehdä asioita toisin. Esimerkiksi vaikka tähän tapaan: Syödä herkkuaamiainen sängyssä tai järjestää brunssi keskellä viikkoa. Kokeile esimerkiksi herkullisia