Katja Ståhl: ”Ihailen ihmisiä, jotka osaavat rakentaa”
”Asuin nuorena kaverini isän omistamassa yksiössä kantakaupungin laidalla Helsingissä. Olin nuori ja rahaton, joten minulle kävi tuuri, kun löysin sen. Se oli pieni, mutta kotoisa. Ennen kaikkea se oli kävelymatkan päässä kaikesta, missä tapahtui.
Ehdin asua asunnossa noin vuoden, kun minulle ilmoitettiin, että taloon tehdään putkiremontti. En ihan tarkkaan tiennyt mitä se tarkoittaa, joten ajattelin odotella rauhassa. Kai minä sitten huomaan, kun alkaa tapahtua.
Huomasin kyllä.
Yhtenä päivänä pientä eteistäni ei enää ollut. Sen kohdalla oli ammottava reikä. No, ei se mitään. Minähän voin kiivetä ikkunasta sisään, sillä kämppä oli maan tasalla. Kun sitten sain luikerreltua sisään, huomasin, että keittiössäni on miehen mentävä reikä naapurin asuntoon. Tässä vaiheessa soitin kaverilleni: voinko asua luonasi hetken?
Hetki venyi puoleksi vuodeksi. Silloin tällöin kävin kurkistelemassa tilannetta ja haalimassa lisää vaatteita. En muista, että asia olisi minua liiemmin haitannut. Olinhan nuori, ja elämä oli seikkailu!
Poikaystäväni oli reippaampi. Hän asui kahden kaverinsa kanssa kimpassa, kun putkiremppa yllätti. Pojat eivät muuttaneet kaaoksen alta mihinkään. He kävivät sinnikkäästi taloyhtiön saunassa pesulla ja pohjakerroksessa pisulla. Sanoinko jo, että pojat asuivat viidennessä kerroksessa?
Nykyisessä asunnossamme olemme kokeneet yhden lattiaremontin. Olin varautunut pyörtyilemään ja voivottelemaan, että kyllä on kauheaa tämä sotku. En oikein tiedä, miksi varauduin moiseen, sillä en yleensä valita pienistä.
Käytännössä tälläkin kertaa keskityin siihen, miten ihana uusi lattia meillä kohta on! Ja miten sanoin kuvaamattoman näppärästi työmies hommansa taisi!
En koskaan lakkaa ihailemasta ihmisiä, jotka osaavat rakentaa. (Tai roskakuskeja. Jouduimme yhtenä päivänä tyttäreni kanssa odottamaan autossa, että roska-auto peruuttaa pois pihasta. Toljotimme molemmat hiljaa toimitusta, ja tyttäreni sen sanoi ääneen: ”Ai että mä ihailen sitä, miten upeasti noi äijät osaa peruuttaa pienissä tiloissa!”)
Fakta on se, että jos osaisin remontoida, tekisin sitä varmaan harrastuksekseni. Kun en osaa, jaksan loputtomiin ihailla taitavien hanslankareiden tekemistä. Remonttireiskat, tervetuloa!”
Katja Ståhl on espoolainen perheenäiti, Asuntosäätiön asukas vuodesta 2013 lähtien ja Kotimaisema-lehden kolumnisti. Hän on myös koiran ja kahden ja puolen hevosen omistaja, freelancetoimittaja ja juontaja. Tunnetko jo Katjan suositun Kavioliitossa-blogin?