Kierrätä jätteet oikein – Älä heitä rahaa roskiin

Sekajätepussi ruskeaan laatikkoon ja muovipullo keltaiseen. Kannet kiinni ja taakse poistu. Mallisuoritus. 

Toini Muonan katu 3:n asukastoimikunnan puheenjohtaja Petri Lausi ja jäsen Mika Porkka nyökyttelevät tyytyväisinä jätehuoneessaan Helsingin Arabianrannassa. 

Miehet eivät kyttää naapureidensa roskien lajittelua, mutta asioita tulee pantua merkille. Ja korjattua.  

Jos joku on jättänyt roskapussin lattialle, se nostetaan oikeaan jätesäiliöön. Jos lasipurkissa on vielä kansi kiinni, se napataan irti ja viskataan toiseen laatikkoon. 

”Lasi- ja metallinkeräysastiat ovat ihan syystä vierekkäin”, Lausi huomauttaa. 

Miehet huokaavat raskaasti jätehuoneen ovensuussa nököttäville hylätyille lastenrattaille.  

Jätteisiin ei pidä tuoda mitään sellaista, mikä ei mahdu jäteastiaan. Varsinkin muuttopäivinä kuun vaihteessa tänne saattaa eksyä huonekaluja, patjoja ja isoja jätesäkkejä. 

”Jäteastioiden tyhjentäjät eivät ota ulkopuolelle jätettyjä pusseja tai tavaroita kyytiin, vaan ne jäävät huoltoyhtiön noudettaviksi. Huolto veloittaa noudosta erikseen. Lisäkulut taas nostavat hoitovastikkeiden hintaa eli tulevat jossain kohtaa asukkaiden maksettaviksi”, hallinnollinen isännöitsijä Mirva Nieminen Asuntosäätiöstä muistuttaa. 

Lattialla maleksivat tai jäteastioista tursuilevat tavarat ovat myös  palo- ja turvallisuusriski. 

Toini Muonan kadun jätehuoneessa on kolme jäteastiaa muoville, neljä sekajätteelle, neljä kartongille, kolme biojätteelle, kaksi lehdille ja mainoksille sekä omat astiansa lasille ja metallille.  

Jätehuone on kahden talon yhteinen ja yli 80 asunnon käytössä. 

Petri Lausi ja Mika Porkka ovat asuneet talossa koko sen 20-vuotisen olemassaolon ajan. Porkkaa on kiittäminen muovijätteen keräysastioista. Niitä ei nimittäin alun perin ollut. Muovin määrä on vuosien varrella lisääntynyt valtavasti. 

”Pyysin tänne ensin yhden säiliön muoville. Asukkaiden piti toki tottua lajittelemaan pesuainepullot ja muut muovit kotona, ja niille oli raivattava tilaa. Kun lajitteluun opittiin, tilattiin pari säiliötä lisää”, Porkka kertoo. 

Kartongin keräysastioita on niin ikään lisätty ja kokoa kasvatettu, sillä koronan myötä ihmiset alkoivat tilata tavaroita ja ruokaa kotiin. 

Kaikki tulee paperikasseissa tai laatikoissa. Sen sijaan lehti- ja mainospaperin määrä on pienentynyt. Paperinkeräysastioita onkin vähennetty. 

”Kuuntelemme asukkaita ja muokkaamme keruuastioiden määrää, kokoa ja tyhjennysväliä tarpeiden mukaan”, Mirva Nieminen sanoo. 

Toini Muonan katu 3:een perustettiin kierrätyshuone asukkaiden aloitteesta. Se tehtiin vähän käytettyyn varastoon.  

Kierrätyshuone on sen verran uniikki, että naapuritalojenkin asukkaat kyselevät, saisiko tuoda tavaroita. 

”Taloyhtiöllä on aktiiviset Facebook-sivut. Siellä voi ilmoittaa, että hei, vein muuten hyvät rattaat kierrätykseen, käykää hakemassa! Huoneessa kannattaa muutenkin poiketa silloin tällöin katsomassa tarjontaa”, Lausi mainostaa. 

Naapureiden napattaviksi voi viedä kirjoja ja kodin pienesineistöä kuten koristeita tai astioita. Tällä hetkellä tarjolla on muun muassa luettavaa, potta, koristetyyny ja valaisimia. 

Kierrätyshuonevastaavaksi nimetty Porkka käy tuodut tavarat läpi puolen vuoden välein. Hän vie selkeät roskat ja romut sekajätteeseen.

Kellekään kelpaamaton tavara kuljetetaan muutaman asukkaan voimin läheiseen kierrätyskeskukseen.

Vaikka rattaat lojuvatkin nyt väärässä paikassa, Nieminen pitää Toimi Muonan katu 3:n jätteenkeräystä ja -kierrätystä esimerkillisenä.

”Isännöinti neuvoo, jos tarve vaatii, mutta asioiden sujuvuus arjessa lähtee aina asukkaista”, hän sanoo.

Kovia kärhämiä väärin lajitelluista jätteistä ei Arabianrannan kohteessa ole käyty, mutta talon Facebook-sivuilla saatetaan kyllä julkaista kuvia vääriin säiliöihin tai säiliöiden ulkopuolelle päätyneistä tavaroista ja jätteistä. 

Urbaanit legendat siitä, että kaikki jäte päätyisi lopulta samaan paikkaan, voidaan unohtaa. Jätteiden erottelu ja kierrätys perustuu lakiin ja toimii kaikkialla samalla tavalla. 

”Täällä HSY:n eli Helsingin seudun ympäristöpalvelut tyhjentävät eri autoilla eri astiat. Kaikki jätteet lajitellaan ja ohjataan edelleen hyödynnettäviksi”, Mirva Nieminen kertoo. 

Sekajätteestäkin saadaan polttamalla kaukolämpöä ja sähköä. Palamatonta ainesta käytetään esimerkiksi maanrakennuksessa.  

Sekajäte on asukkaille kalleinta jätettä, sillä sekajäteastiat täyttyvät nopeimmin ja vaativat tiheämpää tyhjennystä. 

”Täytä tasaisesti eli vie roskat perimmäiseen astiaan. Litistä pahvit ja solmi roskapussit. Lajittele, ja sulje jäteastioiden kannet”, Petri Lausi tiivistää jätehuoneen säännöt.

Pienillä toimilla on isot käytännön vaikutukset. Pahvien litistely kannattaa, sillä kokonaiset laatikot vievät jäteastiassa tilaa eikä pelkästä ilmasta kannata maksaa. Roskapussien ja jäteastioiden sulkeminen pitää hajuhaitat ja rotat loitolla.

Paristoja, akkuja, lääkkeitä, syttyviä nesteitä, räjähteitä tai sähkö- ja elektroniikkajätettä jätehuoneeseen ei saa tuoda.

”Rikki menneet kodinkoneet tai uudenvuoden tinat eivät kuulu tänne. Taloyhtiöt voivat tilata pihatalkoisiinsa lavan, johon asukkaat tuovat Sortti-asemalle toimitettavan jätteen”, Nieminen vinkkaa.

Hän heittää vielä lopuksi Lausille ja Porkalle knoppikysymyksen:

”Mikä jäte haetaan vain kerran vuodessa? Joulukuuset!”