Suomalaiset huolissaan kohtuuhintaisesta asumisesta
Asuntosäätiön tuoreen tutkimuksen mukaan suomalaiset ovat huolissaan asumisen hintatasosta. Lähes puolet kansalaisista (47 %) kokee, että kohtuuhintainen asuminen toteutuu Suomessa melko tai erittäin huonosti. Oma tilanne nähdään valoisampana, vaikka joka kolmannella kuukausittaiset asumiskulut ylittävät EU:n määritelmän kohtuuhintaisuudesta.
Asuntosäätiön tuoreessa tutkimuksessa* luodattiin suomalaisten näkemystä kohtuuhintaisesta asumisesta. Tutkimus osoittaa, että omien asumismenojen suhteen ollaan luottavaisempia ja niihin pyritään aktiivisesti vaikuttamaan, mutta yleinen kehitys huolestuttaa.
Lähes puolet suomalaisista (47 %) pitää asumisen hintatasoa Suomessa kohtuuttomana. Naisten ja miesten välillä on selvä ero: naisista selvästi yli puolet (54 %) kokee asumisen ylittävän kohtuullisen hintatason, miehistä tätä mieltä on 40 %. Vain joka viides pitää asumiskustannuksia Suomessa kohtuullisina.
”Kohtuuhintaisten asuntojen puute vaikuttaa laajasti koko yhteiskuntaan. Se heikentää esimerkiksi palvelualojen työvoiman saatavuutta ja lisää asumisen eriarvoisuutta. Hyvinvointiyhteiskunnan kannalta on äärimmäisen tärkeää, että Suomessa on jatkossakin tarjolla erilaisia asumismuotoja, ja mahdollisuus kohtuuhintaiseen kotiin lähellä työtä ja palveluja”, Asuntosäätiön toimitusjohtaja Esa Kankainen sanoo.
Kolmannes tuloista asumiseen
”Tutkimustuloksista nähdään, että suomalaiset ovat varsin tietoisia asumisen hinnoista ja pyrkivät hakeutumaan itselle sopivan hintaiseen asuntoon. Valitettavasti rakennusalan heikko tilanne ja pula kohtuuhintaisista asunnoista uhkaavat pahentua entisestään tulevina vuosina, mikäli hallitusohjelman kirjaus asumisoikeusasuntojen uudistuotannon lopettamisesta toteutuu”, Kankainen sanoo.
Suomalaiset arvioivat pakollisiin asumiskuluihin (vuokra/vastike, laina korkokuluineen) uppoavan keskimäärin 33 % nettotuloista. Joka kolmas arvioi, että talouden nettotuloista yli 40 % menee pakollisiin asumiskuluihin. Joka viides arvioi asumiskulujen nielaisevan yli puolet tuloista.
EU:n tilastolaitoksen Eurostatin (Statistics on Income and Living Conditions) mukaan asumismenot ovat ylisuuret, jos vähintään 40 % tuloista menee kokonaisasumiskuluihin. Suomessa ei ole käytössä yhtenäistä määritelmää asumisen kohtuuhintaisuudesta.
Suomalaisilla itsellään on kuitenkin hyvin selkeä näkemys siitä, mitä asumisen kohtuuhintaisuus tarkoittaa: asuminen on kohtuuhintaista, kun rahaa jää muuhunkin elämiseen.
”Tutkimuksemme piirtää kuvan hyvin realistisista toiveista. Pakollisten menojen jälkeen ei tavoitella luksusta, vaan suomalaiset haluavat, että rahaa jää muihin pakollisiin arjen kuluihin ja vähän myös sukanvarteen”, Kankainen toteaa.
Kotionnellisuus-tutkimuksesta vastaajien näkemyksiä kysymykseen ”Mitä kohtuuhintainen asuminen tarkoittaa?”
Asuinkustannuksen lisäksi täytyy jäädä varaa muuhunkin.
Kohtuuhintainen asuminen on harvinaista tänä päivänä, mielestäni.
Asumiskulujen jälkeen jää rahaan arkeen ja säästöön.
Ei tarvitse laskea pennosia selvitäkseen.
Olisi varaa tehdä jotain muutakin, kuin maksaa asuntolainaa… esim. matkustaa.
Voi asua vuokralla ilman, että tarvitsee turvautua toimeentulotukeen ja asumistukeen.
Omaan tulotasoon sopivaa asumista.
***
Asuntosäätiön vuotuisessa Kotionnellisuus-tutkimuksessa selvitetään suomalaisten kotiin ja asumiseen liittyviä näkemyksiä sekä kodin merkitystä onnellisuuteen. Väestökattavaan tutkimukseen osallistuu tänä vuonna 2 177 vastaajaa, jotka edustavat 18–69-vuotiaita suomalaisia. Kohtuuhintaista asumista tutkittiin tammikuussa 2024.