Siirry sisältöön

Miksi yksinasujat jätetään vaille huomiota yhteiskunnassa?

02.02.2024 Kotimaisema Kirjoittaja Annika Holmsten ja Marja Ollakka Kuvat Pasi Leino
Raija Eeva sanoo, että yksinasumista ei kohdella tasavertaisesti muiden asumismuotojen rinnalla. Siksi hän perusti Yksinasuvat ry:n 15 vuotta sitten, tekee vaikuttamistyötä päättäjien suuntaan ja innostaa yksinasuvia yhteistoimintaan.

Yksinasuvat ry:n perustaja ja puheenjohtaja Raija Eeva työskentelee johtavana diakoniatyöntekijänä Turun tuomiokirkkoseurakunnassa. Työssään hän kohtaa paljon yksinasuvia ja tuntee hyvin heidän arkensa eri puolet.

Raija Eeva muistuttaa, että yksinasuminen on yleistynyt siksikin, että parisuhdenormi on höllentynyt yhteiskunnassa. Ihminen ei kuitenkaan asu yksin vain siksi, että odottelee pääsyä yhteiseen kotiin kumppanin kanssa. 

”Yksinasumisessa ei ole kyse väliaikaisuudesta. Jos joku puhuu yksinasumisen väliaikaisuudesta, sanon heti, että puhe on loukkaavaa. Kenenkään elämä ei ole väliaikaista. Meidän pitäisi oppia ajattelemaan, että on kaksi tapaa elää: yksin tai yhdessä.  Nämä elämänmuodot voivat vaihdella elämän aikana.”

Raija Eevan mielestä yksinasuminen pitää irrottaa parisuhdenäkökulmasta. Asui ihminen sitten yksin tai yhdessä, molemmissa asumismuodoissa on myös omat vaatimuksensa.

”Yksinasumista ei myöskään pidä sekoittaa yksinäisyyteen. Yksinäisyys on iso yhteiskunnallinen ongelma, joka voi koskettaa kaikkia, niin yksinasuvia kuin perheellisiäkin.”

Yksinasuminen pitää irrottaa parisuhdenäkökulmasta.

Tarvitaan tasa-arvoa perheellisiin verrattuna

Yksinasuvien 1,3-miljoonainen joukko on moninainen.

”Yksinasuminen on lisääntynyt, koska yhteiskuntamme on moninaistunut ja hyvinvointiyhteiskunnassamme on myös taloudellisia mahdollisuuksia asua yksin”, Raija Eeva sanoo.

Eevan mielestä yksinasumista pitää käsitellä yhteiskunnassa neutraalisti elämänmuotona ja yksinasuvien ryhmää kohdella oikeudenmukaisesti perheellisiin verrattuna.

”Perheellisten ongelmat nähdään yhteiskunnallisina ongelmina, joita ratkaistaan yhteiskunnallisin toimenpitein. Sen sijaan yksinelävien ongelmien katsotaan olevan henkilökohtaisia ongelmia, jotka yksilöiden pitää itse ratkaista.”

”Muuttaisit kimppakämppään!”

Raija Eeva kertoo esimerkin asumisen hinnasta.

”Jos yksinasuva sanoo, että elinkustannukset ovat liian korkeat, ratkaisuksi tarjotaan muuttamista kimppakämppään.”

”Yksinasuville on toki tarjolla asumiseen liittyviä tukia, mutta perheellisille tuet ovat laajempia – kuten esimerkiksi työasuntovähennys ja kotitalousvähennys. Perheellisillä on myös parempi mahdollisuus saada lainaa pankista.”

Asuntopolitiikalla on suuri merkitys yksinasuvien elämään. Monet heistä kaipaavat hieman isompia asuntoja, eli noin 45 neliön asuntoja.

Raija Eeva korostaa, että yksinasuvalle myös ympäristöllä on suuri merkitys.

”On tärkeää, että avoimet ja julkiset paikat, kuten kirjastot, kahvilat, teatterit ja kauppakeskukset ovat helposti saavutettavissa. Yksinasuville ne ovat usein tärkeitä ja merkityksellisiä.”

Tiesitkö, että Suomessa yksinasuja maksaa monesti enemmän?

Kotitalousvähennys. Jos yksin asuva teettää vaikkapa 10 000 euron remontin, hän voi saada verotuksessa työn osalta kotitalousvähennyksen maksimimäärän 2 250 euroa. Pariskunta voi jakaa samanlaisen remontin hinnan keskenään, ja molemmat voivat vähentää 2 250 euroa. Kaikilla on 100  euron omavastuu.

Työasuntovähennys. Perheellinen saa työasuntovähennyksen, jos hänellä on työn vuoksi asunto toisella paikkakunnalla. Perheetön voi saada vähennyksen, jos hänellä on kaksi eri työpaikkaa eri paikkakunnilla.

ASP-säästämiseen tehtiin muutoksia vuonna 2023. ASP-tilin voi avata 15–44-vuotias henkilö, joka ei ole aiemmin omistanut asuntoa. Aviopuolisot voivat yhdessä avata ASP-tilin, vaikka toinen olisi jo täyttänyt 45 vuotta. Sama koskee myös avopuolisoja, jos heillä on yhteinen lapsi. ASP-lainan enimmäismäärää korotettiin kahdelle ASP-säästäjälle: pariskunnan yhteiseen ensiasuntoon lainaa voi saada 50 prosenttia aiempaa enemmän.