Puheenjohtajatapaamiset: sopiva pakkaus tietoa ja viihtymistä

Asukastoimikuntien puheenjohtajat kautta maan tapaavat toisiaan ja Asuntosäätiön asiantuntijoita kerran vuodessa. Seurasimme puheenjohtajatapaamista Helsingissä. Tilaisuuteen osallistui nelisenkymmentä asukkaiden edustajaa ympäri pääkaupunkiseutua ja Uuttamaata.

Pääkaupunkiseudun tilaisuudet keräsivät paikalle useamman isännöitsijän, aluevastaavia ja asukastoimikuntien puheenjohtajia.

Asiakkuuspäällikkö Pekka Kivistö esitteli alkajaiseksi asumisoikeusjärjestelmän nykytilanteen ja näkymän:

Uudistuotanto loppuu, mutta asuminen jatkuu kuten ennenkin. Parhaillaan valmistellaan lakimuutoksia, jotta asuminen säilyy jatkossakin kohtuuhintaisena.

Asuntosäätiön vanhemman asuntokannan peruskorjauksia on jo tehty, ja ne jatkuvat. 2030-luvulle tultaessa suuri osa Asuntosäätiön vanhemmista kohteista on peruskorjattu.

Pari puheenjohtajaa kyseli, eikö kuitenkin asuntoja ole myös tyhjillään.

”Asumisoikeusasunnoissakin näkyy tällä hetkellä asuntomarkkinoiden yleistilanne, eli tarjontaa on. Tämä näkyy käyttöasteessa ja vaihtuvuudessa jonkin verran”, Kivistö kertoi.

Pienemmissä pöytäkeskusteluissa Orpon hallitus sai sapiskaa. Muutoin aiheesta puhuttiin rauhallisesti.

Eräs puheenjohtaja kertoi syyksi: ”Asuntosäätiö on jo tiedottanut asukkaille niin useasti ja hyvin, että tilanne on meille selvä”.

Asofoorumin toimintaa esittelivät jäsenet Hanna Raumala Klaukkalasta, Reetta Sorsa Espoosta, Teija Aaltonen Helsingistä ja Tomi Väisänen Järvenpäästä.

Yleisö kyseli, miksei foorumi julkista kokoustensa pöytäkirjoja ja asialistaa. Kysyjät eivät pitäneet Asofoorumin tiedotteita riittävinä.

Foorumin varapuheenjohtaja Teija Aaltonen vastasi kritiikkiin. Hän kertoi, että käytäntö perustuu jäsenten yhteiseen, demokraattisesti tekemään päätökseen Asofoorumin toimintatavoista. Kokouksissa käsitellään luottamuksellisiakin asioita ja hintatietoja, joista ei voi kertoa laajasti.

Asofoorumi on nyt tehnyt asukastoimikuntien puheenjohtajille viestintäkyselyn, jolla kerätään kehityskohteita.

Aaltonen pohti tilaisuuden jälkeen keskustelua:

”Huomasin, ettei Asofoorumi taida olla vielä kovin tuttu toimielin puheenjohtajille. Se on kuitenkin asukkaiden ja Asuntosäätiön yhteistyöelin, jonka toiminta on määritelty asumisoikeuslaissa.”

Hän piti tilaisuutta kaikkiaan onnistuneena.

”Omassa pöydässäni puhuttiin paljon peruskorjauksista. Nykyään asukkaita kuunnellaan entistä enemmän, ja korjauksiin ollaan tyytyväisempiä.”

Vaikka huoltoyhtiöiden toiminta ei kuulunut illan isäntien teemoihin, aiheesta heräsi vilkas keskustelu. Puheenjohtajat innostuivat kertomaan erilaisia toimintatapojaan pulmatilanteissa.

Hallinnollinen isännöitsijä Mirva Nieminen neuvoi aina ottamaan yhteyttä OmaAsuntosäätiön tai palvelunumeron kautta.

”Yhteydenotot kirjataan, ja me seuraamme tilannetta. Kohteet voivat lopulta saada palautusta kuluista, jos huollon todetaan esimerkiksi jättäneen sovittuja töitä tekemättä.”

Asiakkuuspäällikkö Pekka Kivistölle syksyn tapaamiset olivat jo uran kuudes kierros. Mitkä olivat tunnelmat?

”Tilaisuudet ovat kiitoksen paikka puheenjohtajille, jotka tekevät vapaaehtoisesti työtä muiden asukkaiden ja Asuntosäätiön hyväksi.”

Kivistöstä tuntui kuin olisi tavannut vanhoja kavereita.

”Oli kiva havaita, että mukaan oli tullut uusiakin puheenjohtajia.”

”Pidin siitä, että pöydissä syntyi hyviä vuoropuheluita. Opimme aina jotakin uutta ja saamme kuulla, missä mennään nyt.”

Mäntsälän ja Järvenpään aluevastaavan Akseli Haltun ympärille kokoontui tapaamisen päätteeksi rinki omien kohteiden asukastoimikuntien puheenjohtajia.

”Puheenjohtajat pitivät tilaisuutta rentona, ja pöydässä meidän keskustelumme jatkuivat pitkälle iltaan. Esille nousi muun muassa syystalkoisiin ja peruskorjauksiin liittyviä ajankohtaisia asioita”, Halttu kertoi.

Asukastoimikunnan puheenjohtaja Hannu Kyllönen Vihdin Nummelasta koki, että tapaaminen oli Asuntosäätiöltä mukava huomionosoitus.

”Tilaisuus loi luottamusta tulevaan. Asumisoikeusjärjestelmä on vakaa, ja asumismuoto on tulevaisuudessakin turvattu, toisin kuin Orpon hallituksen päätökset antavat olettaa.”

”Vaikka tilaisuus oli erinomainen, olisimme voineet keskustella asumisen käytännöistä pienemmällä porukalla. Kyllähän kerrostaloasumiselle tyypilliset ongelmat ovat samat kaikilla. Viime aikoina meillä päin on puhuttanut vapaana olevien asoasuntojen vuokraaminen”, Hannu Kyllönen kertoi.

Asuntosäätiön kohteissa on 450 asukastoimikuntaa. Toisaalta noin 300 kohteeseen ei ole muodostunut asukastoimikuntaa.

Tutkimusten mukaan asukkaiden yhteistoiminta lisää turvallisuutta:

”Mitä aktiivisempia asukkaat ovat asukastoimikunnassa ja oman kotitalonsa asioissa, sitä tyytyväisempiä he ovat ja kokevat asumisen turvalliseksi”, Pekka Kivistö kertoo.