Säästä vettä ja luontoa

Suihkutteletko 20 minuuttia lämmöstä nautiskellen? Huuhteletko tiskit juoksevan veden alla ennen tiskikoneeseen laittoa?

Useimmat meistä kuluttavat vettä huomaamattaan turhaan eli liikaa. Tästä vedestä 40 prosenttia on lämmintä. Veden lämmittäminen kuluttaa runsaasti energiaa ja luonnonvaroja. Kysymys on ilmastopäästöistä.

Suurin osa Asuntosäätiön taloista on liitetty kaukolämpöverkkoon.

”Yleinen väärinkäsitys on, että lämmin vesi tulisi jostakin kaukaa putkea pitkin taloon. Näin ei ole, vaan kylmä vesi lämmitetään kiinteistön lämmitysjärjestelmässä”, Asuntosäätiön talotekniikkapäällikkö Harri Launo kertoo.

Kaukolämpötaloissa vettä kuumennetaan kulutusta vastaavasti reaaliaikaisesti ja käyttöveden kierto pidetään jatkuvasti riittävän lämpimänä. Maalämpö- ja sähkölämmitteisissä kohteissa kuumaa vettä valmistetaan varaajasäiliöihin. Käyttövesi pidetään terveysturvallisena lämmittämällä se riittävän kuumaksi ja kierrättämällä sitä käyttöveden kiertojohdossa.

Lämpimän veden hinta muodostuu kylmän käyttöveden kulutuslaskusta ja sen lämmittämiseen käytettävästä lämmitysenergiasta. Kylmä käyttövesi viemärimaksuineen maksaa esimerkiksi pääkaupunkiseudulla noin 5 euroa kuutiolta. Tyypillinen lämpimän veden hinta on 11–15 euroa kuutiolta, se muodostuu kylmän veden ja lämmitysenergian hinnoista.

Asuntosäätiön uusissa ja osassa vanhemmistakin taloissa on huoneistokohtaiset vesimittarit, ja asukkaat maksavat vedestä käyttönsä mukaan.

”Huoneistokohtaiset vesimittarit ovat lisänneet tietoisuutta. Kun kulutus näkyy täsmällisinä numeroina ja hintana, ihminen alkaa arvostaa vettä ja vähentää turhaa kulutusta.”

Mutta ei kyse ole vain asukkaiden tekemisistä. Asuntosäätiöllä on yli 700 kohdetta ja noin 33 000 asukasta, joten sen toimilla on iso vaikutus koko maan mittakaavassa.

”Tekemistä vielä riittää. Tavoitteemme on kymmenen vuoden sisällä uusia kaikki talojemme vesikalusteet. Asuntosäätiö käyttää kotimaisen Oraksen hanoja, ja pyrimme tekemään valmistajan kanssa tuotekehitystä vielä parempien vesikalusteiden saamiseksi.”

Saneeratuissa taloissa vettä kuluu jopa neljännes vähemmän vettä kuin peruskorjaamattomissa taloissa. Tyypillinen säästö vedenkulutuksessa on peruskorjauksen jälkeen noin 20 prosenttia.

Kodeissa eniten vettä kuluu suihkussa, joten suurimmat säästömahdollisuudet liittyvät siihen. Tyypillinen suomalainen suihku kestää 4,5 minuuttia ja kuluttaa noin 50 litraa vettä. Moni viettää lämpimän veden alla huomattavasti pidempään. Reilun 10 minuutin suihku voi kuluttaa jopa 150 litraa vettä.

Vaikka vesikalustetta ei olisi vielä vaihdettu eikä vettä säästävää suihkupäätä asennettu, arjen käyttötavoilla voi vaikuttaa kulutukseen merkittävästi.

Vettä voi laskea maltillisemmalla teholla, ja sitä kannattaisi suihkuttaa suurella virtaamalla vain hiuksia huuhdellessa. Vettä säästävä suihkupää hillitsee virtaamaa. Harri Launon laskelmien mukaan viiden minuutin suihkusta voi selvitä 30 litralla vettä.

Käyttötavan vaikutus näkyy suoraan talon vesi- ja lämmityslaskuissa.

Toinen selvä säästönpaikka on tiskaaminen. Astianpesukone käyttää selvästi vähemmän vettä kuin käsin tiskaaminen. Jos kodissasi siis on tiskikone, pese ensisijaisesti sillä.

Astioita ei kannata huuhdella juoksevan veden alla ennen tiskikoneeseen laittoa.

Jos tiskaat käsin, laita tulppa altaan pohjaan ja pese astiat altaassa.

”Huuhteluun voi hyvin käyttää viileää vettä ja hanan säätää kohtuulliselle virtaamalle.”

Kodeissa kylmää vettä valuu hukkaan huomaamatta. Kiinteistönhoidolle haastavimpia ovat valuvat wc-pöntöt, sillä vuotomäärät voivat olla suuria, mutta yksittäisen vuodon paikallistaminen on hidasta ja vaikeaa useiden asuntojen joukosta.

”Ongelma huomataan usein vasta, kun koko talon vedenkulutus kasvaa myös öisin”, Harri Launo kertoo.

Asukas ei usein itse havaitse vuotoa, sillä vesi valuu äänettömästi ja melko näkymättömästi.

”Usein asukas tekee vikailmoituksen vasta, kun vuoto on jatkunut jo pidempään.”