Uusi luonnonläheinen asumisoikeuskoti tarjoaa upeita kasvikattoja ja isot parvekkeet

Haluaisitko kodin, johon tulvii valoa ja jossa on iso, lasitettu parveke? Totta kai. Mutta Vuosaaressa osoitteessa Ensi parvi 3 saat paljon enemmän. Kurkistetaan uusiin koteihin:

”Asunnot ovat todella valoisia. Yksiössäkin voi olla neljä viisi ikkunaa, ja niissä on selkeät alkovit vuoteelle. Kaikissa asunnoissa tilat on käytetty järkevästi, eli hukkaneliöitä ei ole”, arkkitehti Sisko Hovila kertoo.

Hän työskentelee vastaavana arkkitehtina Arkworks Arkkitehdit Oy:n toimistossa, jonka tiimi on suunnitellut Asuntosäätiön uudet asumisoikeuskodit.

Ensi parvi 3:n kokonaisuuteen kuuluu kolme asumisoikeustaloa. Tarjolla monipuolisesti koteja eri elämäntilanteisiin. On esimerkiksi läpitalon kaksioita ja talojen päädyissä kolmioita, joista ikkunat avautuvat kolmeen suuntaan.

”Olemme suunnitelleet myös ympärijuostavia kolmioita. Keittiökalusteista muodostuu saareke, jonka ympärillä varsinkin lapset rakastavat juoksennella.”

Kohteessa on muutama viiden huoneen ja keittotilan asunto sekä kaksi kaksikerroksista kotia.

Huoneistosaunojen sijaan asukkaille on tarjolla viisi yhteistä saunaa sekä kaksi kerhotilaa ja pesulaa. Joka rapussa on omat kuivaushuoneet. Pysäköintitilat sijaitsevat kätevästi pihakannen alla.

Vaihtelevat parvekejulkisivut istutuslaatikoineen antavat tunnistettavan, oman ilmeen tälle asumisoikeuskotien kokonaisuudelle.

Jokaisen kodin parveke on lasitettu, ja parvekkeisiin on rakennettu tyylikkäät viljelylaatikot. Ratkaisu ei ole aivan tavanomainen. Laatikot jäävät lasituksen ulkopuolelle, joten sade auttaa kukkien ja muiden kasvien kastelussa.

”Jos asukas ei halua viljellä, sekin on ihan ok. Luonto ottaa tilan haltuun itsekin, joten näihin laatikoihin kyllä ilmestyy kasvustoa”, Hovila vakuuttaa.

Parvekkeet ovat leveimmillään 15 metriä. Koko vaihtelee sen mukaan, miten asunto sijaitsee talossa. Myös yksiöissä on parveke ja kaksioissa koko asunnon levyinen parveke.

Ensi parvi 3:n asumisoikeusasunnot sijaitsevat rinnetontilla. Valtaosa parvekkeista avautuu länteen kohti metsikköä, jonka takana sijaitsee Broändan kaunis purolaakso. Myös pihan puolen kotien ikkunoista näkyy puustoa.

Kasvikatot ovat näiden asumisoikeustalojen ainutlaatuinen juttu.

”Talojen ylimmissä kerroksissa on mahtavat yhteistilat, ja katot ovat asukkaiden vapaassa käytössä. Pinnat ovat osittain kasvillisuuden peitossa. Katoilla on myös viljelylaatikoita, evästelypöytiä, istuinryhmiä ja kasvihuoneita”, Sisko Hovila kuvailee.

Ylimmissä kerroksissa on talosaunoja ja kerhotilat, joista on käynti kattojen puutarhoihin. Osalle katoista noustaan suoraan hissillä, muutamille kivutaan ulkorappuja pitkin.

”Meillä on myös pari niin kutsuttua paratiisikattoa, joilla on isot puiset terassit. Täällä asukkaat voivat lueskella, ottaa aurinkoa tai vain rauhoittua.”

Pihakannen ja kattojen vehreydessä on otettu huomioon sekä ihmisten että luonnon hyvinvointi. Kokonaisuus on suunniteltu Vihreistä virhein -mallilla, jonka on kehittänyt ympäristöbiologi ja maisemasuunnittelija Taina Suonio.

Kasvikatoilla on myös muunlaista merkitystä. Kasvillisuus viilentää ympäristöä, sitoo sadevesiä sekä pidentää kattorakenteiden ikää.

Tavallisesti uuden rakennuksen paikalta kaadetaan puut ja poistetaan kaikki kasvit ja kasvialusta. Helsingin Vuosaaren uusissa asumisoikeustaloissa on tehty toisella tavalla Vihreistä vihrein -mallin mukaan.

Tontilta otettiin talteen aluskasvillisuutta, sammalia, pensaita, puita ja kiviä. Suurin siirretty puu on yli seitsenmetrinen pihlaja.

Kun talot ovat valmiina, samat kasvit istutetaan takaisin kotikonnuilleen.

Vihreistä vihrein -mallilla on rakennettu aiemmin vain yksi kohde Helsingissä. Vuosaaressa malli toteutetaan laajemmin ja luonnonmukaisemmin: istutuksiin käytetään nimenomaan paikallisissa ja kotimaisissa oloissa kasvaneita yksilöitä.

”Ylimmät katot ovatkin tutkimuskattoja, joissa seurataan esimerkiksi sitä, miten linnut viihtyvät kasvillisuudessa. Kasvillisuuden annetaan kehittyä luonnonmukaisesti, talon rakenteiden huollosta tinkimättä. Mahdolliset vieraslajit poistetaan.”

Tutkimuskattojen niittykasvillisuuden alueelle on myös asennettu aurinkopaneeleja.

Helsingin yliopisto, Helsingin kaupunki sekä useat tutkijaryhmät ovat kiinnostuneet kohteesta. Yliopisto tutkii siirteiden elämää ainakin seuraavat 30 vuotta. Täältä saadaan lisää oppia kasvisiirteiden käytöstä.

Tästä kiehtovasta kotipaikastaan asukkaat voivat olla ylpeitä.

Ensi parvi 3:n talojen ulkoasussa viitataan Vuosaaren eri luontovyöhykkeisiin. Jokaiselle rakennukselle on valittu oma tunnuskasvi, jonka sävy näkyy parvekkeiden taustaseinissä.

Esimerkiksi 3 AB -talossa teemana on paahteinen kallioranta ja tunnuskasvina rantavehnä, josta juontuu parvekeseinien vaalean keltainen väri.

Talojen julkisivut on valmistettu valkobetonista, jonka pinta on hienopesty. Hienopesulla on saatu esiin kiviaineksena käytetty Paraisten kalkkikivi, joka on arvokas luonnonvara.