Uudet haasteet

Huhtikuussa 2014 Asuntosäätiö osti Asokodit. Vuosi 2015 oli ensimmäinen kokonainen toimintavuosi kasvaneessa Asuntosäätiö-konsernissa. Asuntosäätiön Asumisoikeus on Suomen suurin asumisoikeusasuntoja omistava yhtiö. Kaupungistuminen jatkuu Suomessa edelleen ja asuntomarkkinat keskittyvät pääkaupunkiseudulle ja muutamalle suuremmalle kaupunkikeskusalueelle. Niinpä uudistuotantoaloitukset keskittyvät pääkaupunkiseudulle sekä Tampereelle ja Lahteen.

Uusina alueina mukaan ovat tulleet Helsingin Kruunuvuorenranta ja Keimolanmäki ja Kivistö Vantaalla. Tuotannon painopiste on asumisoikeudessa.

 

2000-luku

Lamasta selvittiin ja asumisoikeuden rakentaminen jatkui kiivaana

Asuntosäätiön työ jatkui uudella vuosituhannella mm. Espoon Saunalahdessa ja Suurpellossa, Helsingin Alppikylässä ja Arabianrannassa, Vantaan Leinelässä ja Ulrikanpuistossa. 

Asumisoikeuden asuntokanta kasvoi kohisten niin, että suurimmilla toimijoilla, SATO:lla ja VVO:lla oli vuonna 2001 omistuksessaan lähes 13 000. Yritykset totesivat, että vain riittävän suuren asuntokannan omaava yhteisö voi toimia tehokkaasti ja yhdistivät vuonna 2002 asuntokantansa uuteen yhtiöön, jonka nimeksi tuli Suomen Asumisoikeus Oy. Vuonna 2005 syntyi Asokodit markkinointinimenä.

Vuosittain rakennettiin 1000 - 1600 asuntoa erittäin hyville paikoille. Syntyi mm. Terassitalo Helsingin Pikku-Huopalahteen, Jaalanranta 10 Ruoholahteen ja esimerkiksi Tervaraitti 4 Ouluun.

 

1990-luku

Puutarhakaupungin syntysanat Tuusulassa ja ekologisen asumisen vaateet Leppävaarassa, asumisoikeusjärjestelmä syntyy

Asuntosäätiö lähti mukaan kehittämään Tuusulan Klaavonkallion aluetta ennakkoluulottomasti puutarhakaupungin suuntaviivojen mukaan. Alueen rakennuttajana Asuntosäätiö on lähtenyt samoista perusarvoista ja johtoajatuksista kuin aikanaan Espoon Tapiolan puutarhakaupungin suunnittelussa. Suunnittelussa on kiinnitetty erityishuomiota arkkitehtuurin, rakennusryhmien ja istutusten vaikutukseen alkuperäiseen maisemaan. Asuntosäätiö toteutti noin 20 ha alueelle uuden korkealaatuisen asuntoalueen. Heti ydinkeskustan viereen Hyrylään nousi noin 600 rivi- ja kerrostaloasuntoa.

Myös Espoon Leppävaaran alueen kehittäminen käynnistyi 90-luvulla. Hankkeiden tuloksena syntyi kaksi korttelia: toisen painopisteenä oli asukasyhteistyössä toteutettu sisäpiha ja toisessa paneuduttiin ekologisen asumisen ratkaisuihin. Leppäviidan korttelissa tonttien luovutusehdoissa on velvoite noudattaa ekologisia koerakentamisteemoja. Jokaisessa kohteessa on erikseen tutkittu ja käytetty erilaisia ekologisia teemoja. Suurin osa tutkituista teemoista on voitu myös soveltaa käytännön rakentamiseen

Asumisoikeusärjestelmä eli ensimmäiset kymmenen vuottaan olemassaolon vakiinnuttamisen aikaa. Säännöllisesti järjestelmän tarpeellisuutta epäiltiin monilta tahoilta, mutta ei kuitenkaan asunnon tarvitsijoiden taholta. Asumisoikeusasuntojen vaihtuvuus oli samaa luokkaa kuin omistusasunnoissa. Kritisoijat epäilivät, että asumisoikeusasunnot ovat vain hyvätuloisten vuokra-asuntoja, koska niihin muutti asumaan korkeasti koulutettuja nuoria osaajia. Asokotien työn tuloksena on asumisoikeus vakiinnuttanut paikkansa hyvänä vaihtoehtona omistus- ja vuokra-asumiselle.

Asokotien ja koko Suomen ensimmäiset asumisoikeusasunnot valmistuivat Rovaniemen Sudentielle ja Riihimäen Savikonkadulle.

 

1980-luku

Merellinen Pickala, laatua lisääntyvään vapaa-aikaan

Suomenlahden rannalla Siuntioon suunniteltiin aikoinaan kokonaista kaupunkia, mutta alueesta on muodostunut kansainvälisen tason monipuolinen asuin- ja vapaa-ajanalue.

Asuntosäätiö on 80-luvulta lähtien panostanut pieteetillä Pickalan suunnitteluun, arkkitehtuuriin ja maisemointiin. Asetetut tavoitteet näkyvät mm. Golfkartanon ja Saunaniementiellä olevien rakennusten ja ympäristöjen huoliteltuna ja harkittuna kokonaisilmeenä. Työ jatkuu ja tällä hetkellä asiakkaamme voivat ostaa vapaa-ajan tontteja alueelta tai hankkia golf-osakkeita tai pelioikeuksia yhdeltä Euroopan suurimmista golf-kentistä.

 

1970-luku

Uusi merikaupunki Kivenlahteen

1970–luvulla keskityttiin jälleen etelään ja kuljettiin 20 km Länsiväylää pitkin Espoonlahden rannoille Kivenlahteen, jonne rakentui moderni merikaupunki.

Espoon Kivenlahdessa suunnittelun tavoitteena on ollut luoda kaupunkimiljöö, joka kasvaa maaston, luonnon olosuhteiden ja ilmaston asettamista perusedellytyksistä sekä ihmisen perustarpeista. Kivenlahdessa on haluttu ottaa huomioon luonnon suuret elementit; meri, merenranta ja vesi kaupunkisuunnittelun tärkeinä tekijöinä. Meri onkin Kivenlahden ominaispiirre, sillä rantaviivaa on lähes kaksi kilometriä.

Kivenlahdella on kahdet kasvot. Toiset kääntyvät merelle ja toiset Länsiväylän suuntaan. Merelle avautuva kaupunkikuva on mielenkiintoinen. Sen polttopisteenä on Merikeskus altaineen. Merikeskuksen välittömässä tuntumassa on amfiteatterin muotoon suunniteltu rivi- ja terassitalojen ryhmä Amfi. Kivenlahti kehittyy edelleen kaupunkimaiseen suuntaan tulevan metron myötä. Sen on kuitenkin valtaosa jätetty puistoksi ja virkistysalueeksi.

 

1960-luku

Työ jatkui Rovaniemellä ja Jyväskylässä

Asuntosäätiö on ollut mukana toteuttamassa Rovaniemen Korkalorinteen asuntoalueen 1950-luvun lopulla. Alvar Aallon suunnittelema Korkalorinne on kuuden hehtaarin suuruinen ja oli alun perin tarkoitettu laajemman kokonaisuuden aloituskortteliksi. Alkuperäinen hanke ei toteutunut koko laajuudessaan, mutta on pienoiskoossakin osoitus siitä, että puutarhakaupunki-ihanteisiin perustuva asuntoalue on mahdollinen muuallakin kuin eteläisessä Suomessa.

Suunnitelman taustana on Asuntosäätiön filosofia eri asumismuotojen toisiaan rikastuttavasta vaikutuksesta.

 

1950-luku

Asuntosäätiö syntyy

Asuntosäätiö perustettiin vuonna 1951 kuuden kansalaisjärjestön toimesta suunnittelemaan ja rakentamaan Suomen oloihin sovellettua ja kehitettyä puutarhakaupunkia - suomalaista kaupunkirakentamisen mallia, Tapiolaa.

Asuntosäätiö asetti Tapiolalle korkeat tavoitteet alusta lähtien. Luonnonläheisyys, toimiva yhdyskuntakokonaisuus, läpileikkausyhdyskunta ja tasokas arkkitehtuuri olivat keskeisiä lähtökohtia. Haluttiin rakentaa mahdollisimman itsenäinen tytärkaupunki asunto- ja työpaikka-alueineen sekä toimivine kauppa- ja palvelukeskuksineen. Tavoiteltiin ihanneyhdyskuntaa, jossa yhdistyisivät kaupungissa ja maalla asumisen hyvät puolet.

Tapiolan ovat suunnitelleet Suomen parhaat arkkitehdit, joille kullekin on annettu omat kokonaisuutensa suunnittelua ja ideointia varten. Se on esimerkki vastuullisesta rakennuttamisesta, vahvasta kokonaisnäkemyksestä ja intohimosta laatuun. Suunnittelu ja rakennuttaminen käynnistyi kokonaan yksityisin voimin, mutta on sittemmin jatkunut hyvänä yhteistyönä Espoon kaupungin kanssa.

2010-luvulla Tapiola elää uutta kukoistuskauttaan osana elävää Espoota metroradan varrella.

Asuntosäätiön historia kolmessa minuutissa

0:00 / 0:00

Jaa tämä sivu