Artikkeli

”Ihmisten tai yhteisöjen kiistakysymykset ovat harvoin yksinkertaisen mustavalkoisia, mutta ei niistä pidä myöskään tehdä liian monimutkaisia”, toteaa työyhteisösovittelun erityisosaaja Miriam Attias. Vastakkainasettelu on asia, johon meistä jokainen voi vaikuttaa kaikissa yhteisöissään. Vastakkainasettelu tuntuu lisääntyneen myös Suomessa. Erityisesti sosiaalisessa mediassa on helppo saada aikaan kiihkeä myrsky vesilasissa mistä tahansa asiasta. Someraivoaminen tuntuu kärjistäneen myös kasvokkaista keskustelukulttuuria.

Yhteiskuntajärjestyksemme perustuu jatkuvaan taloudelliseen kasvuun. Meillä on sitä tavoitellessamme niin kiire, että emme ehdi kysyä, mihin sillä kasvulla pyrimme ja mitä haluamme elämältämme. Uskontotieteilijä Mikko Kurenlahti kannustaa kaikkia pohtimaan asiaa erityisesti kuluttamisen näkökulmasta uuden suunnan löytämiseksi. Pääset paremmin palkattuun työhön, jota varten koet, että sinun täytyy hankkia uusia vaatteita, ostaa parempi auto ja muuttaa suositulle

Millaisissa kodeissa ensimmäiset Asuntosäätiön asukkaat asuivat? Mikä 1950-luvulla oli asumisessa uutta ja edistyksellistä? Asuntosäätiön 70-vuotisjuhlavuoden kunniaksi Kotimaisema kurkistaa tämän vuoden numeroissa aiempien vuosikymmenten koteihin. Sotien jälkeen uusien asuntojen tuotanto oli Suomessa lähes täysin tyrehtynyt ja maassa vallitsi huutava asuntopula. Erityisen ahtaalla olivat lapsiperheet, joiden oli vaikea saada itselleen ylipäätään asuntoa – puhumattakaan kodista, joka olisi

Historia on osoittanut, että asuntosuunnittelu menee sykleissä. Arkkitehti Henna Helander uskoo, että nyt käynnissä oleva prosessiajattelu on kääntymässä suuntaan, jossa ihmisten todelliset tarpeet huomioidaan taas paremmin. Olet varmaan kuullut puhuttavan, kuinka jossain asunnossa on hyvä pohja, mutta oletko miettinyt mitä kaikkea se pitää sisällään? – Asunnon pitäisi olla valoisa. Hyvässä pohjassa asuntoon tulee valoa kahdesta

Asuinalueiden eriytyminen, segregaatio muuttuu ongelmalliseksi, kun elintasoerot kasvavat suureksi ja huono-osaisuuden keskittymät eriytyvät muusta yhteiskunnasta. Suomessakin eriytyminen on lisääntynyt, mutta tulevaisuuteen voidaan vielä vaikuttaa nyt tehtävillä päätöksillä. Segregaatiossa on kyse hyvin monisyisestä asiasta, johon vaikuttavat erityisesti elintasoon ja koulutukseen liittyvät tekijät ja valinnanmahdollisuudet. Segregaation seuraukset näkyvät kuitenkin asuinalueilla.  – Segregaatio on seuraus, ei syy, toteaa

Asuminen on paljon muutakin kuin asunto. Se on parhaimmillaan tunnetila, joka saa ihmisen viihtymään ja tuntemaan kuuluvansa johonkin. Asuntosäätiön asumisoikeusasunnoissa asuvat Kirsti Temmes ja Pentti Pönkkö korostavat yhteisöllisyyden olevan avainasemassa tuon tunnetilan syntymiseen, ja sen merkitys korostuu ikääntymisen myötä. Pohdimme Kirsti Temmeksen ja Pentti Pönkön kanssa Helsingin Kruunuvuorenrannassa Taubenkuja 4:n kerhohuoneella seniori-ikäisten asumistarpeita. Suomi ikääntyy

Korona-aika on myllertänyt elämäämme myös tuomalla työn tiiviiksi osaksi asumista noin puolelle työssäkäyvistä ihmisistä. Hieman suuremmalle joukolle etätyön lisääntyminen on sen sijaan tasa-arvokysymys. Olennaista olisi turvata kaikkien valinnan mahdollisuudet. Koronapandemia lisäsi rytinällä etätyön tekemistä ja digitaalisten työvälineiden käyttöä. Uudenlainen työn tekemisen malli todennäköisesti jatkuu myös korona-ajan jälkeen erityisesti siksi, että etätyön on todettu lisänneen työn

Asuntosäätiöllä on ollut keskeinen rooli Espoon Tapiolan vaiheikkaassa syntyhistoriassa. Vuorion perheelle Tapiola on ollut turvallinen lintukoto. Perheen positiivista elämänasennetta hehkuva äiti Eira Vuorio on asunut Asuntosäätiön rakennuttamassa vuokratalossa vuodesta 1963 lähtien.  Asuntosäätiö perustettiin rakennuttamaan Tapiolaan edistyksellistä asuntoaluetta tavallisille suomalaisille. Taustalla oli valveutuneiden järjestöjen huoli perheiden ja erityisesti lasten hyvinvoinnista.   Tavoitteena ei ollut tuottaa pelkästään kohtuuhintaisia asuntoja, sillä hyvinvoinnin ymmärrettiin vaativan enemmän kuin pelkät seinät.

Toiminnallisuus on aina ollut suomalaisten juttu sisustamisessa. Pintamuotiakin on seurattu, kun talous on antanut siihen mahdollisuuden, mutta nyt maailmantilanne on pysäyttänyt ihmiset miettimään myös sisustamista uudesta näkökulmasta. Kun sisustussuunnittelija SI Maija-Riitta Riuttamäki opiskeli ja aloitti työnsä 1980-luvun lopulla, sisustamista ei pidetty edes työnä. Aikakauslehti-indeksillä mitattunakin ala oli kummajainen; Avotakka-lehti edusti lähes koko alaa ja se

Asuntosäätiö on tarjonnut koteja eri elämäntilanteisiin 70 vuoden ajan. Vaikka elämäntapamme ovat muuttuneet, kodin perusolemus on säilynyt. ”Koti on ihmiselle sekä fyysinen paikka että mielentila”, toteaa sosiologi Inari Aaltojärvi. Aaltojärvi muistuttaa, että asuntopolitiikalla vaikutetaan kotien perusasioihin ja sitä kautta laajasti koko yhteiskuntaan. Asuntosäätiön tärkein perustamissyy vuonna 1951 oli ja on yhä edelleen päästä tuottamaan kaikille