Peruskorjaus – miten korjattavat talot valitaan?

Asuntosäätiön peruskorjaushankkeita rahoittaa Valtion tukeman asuntorakentamisen keskus (ent. Ara), joka hyväksyy tai hylkää hanke-esitykset. 

”Prosessi on monivaiheinen ja usein pitkä. Hankesisällön ja kustannusten pitää täsmätä”, tiivistää Asuntosäätiön korjausrakennuttamisen päällikkö Mikko Kolehmainen. 

Rahoitusta saadaan niihin kohteisiin, joissa on selvinnyt selkeää korjaustarvetta. Lisäksi vaakakupissa painaa kohteen sijainnin houkuttelevuus. 

Esimerkiksi Oulun Hiidentiellä vuonna 2024 alkaneessa remontissa uusitaan katto sekä korjataan julkisivu ja talosaunat. Pihoja kunnostetaan ja valaistusta parannetaan. 

”Yhteisöllisyys ja asukastoimikunnan puheenjohtajan aktiivisuus ovat tärkeitä tekijöitä hankkeen sujumisessa. Käsittelemme työmaakokouksissa aina omana kohtanaan asukkaiden haasteita, jotta vaikeimmatkin tilanteet tulisi taklattua.”   

Asukkaille näkyvin osa remontista ovat huoneistoremontit, jotka tehdään kuntoarvioiden mukaisesti. 

”Kuntoarvion tekee ulkopuolinen taho. Kaikki korjaukset perustuvat korjaustarpeeseen. Fiilispohjalta ei siis lähdetä korjaamaan eikä heitetä kunnossa olevia kodinkoneita kaatopaikalle.” 

Rakennuksen energiatehokkuutta pyritään parantamaan, jos se on mahdollista. Tosin kyse ei ole varsinaisesta energiaremontista.  

”Yläpohjaan laitetaan lisälämmöneriste. Ikkunat ja ovet tiivistetään. Huoneistoihin asennetaan myös vettä säästävät hanat. Pihalle ja yhteistiloihin asennetaan ledivalaistukset ja liiketunnistimia, joiden avulla pienennetään energiankulutusta. Näillä toimenpiteillä saadaan pidettyä vastikkeita kurissa”, Kolehmainen kertoo. 

Päivitetty 21.7.2026